Härkäpavun sekaviljelykokeiluita

HAMK Mustialassa on saatu kokemuksia härkäpapukokeiluista, joita on toteutettu mm. sekaviljelynä kauran kanssa.

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksen opetus- ja tutkimusmaatilan pelloilla tehdään tilatason kokeilu- ja koetoimintaa tutkimuksen, neuvonnan ja yritysten kanssa. HAMK Mustiala on ollut mukana useissa hankkeissa, joissa on kehitetty tilatason viljelyä.

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan tuotantosuuntana on maidontuotanto. Tila siirtyi luomuun vuonna 2020 (kasvinviljelyn osalta jo vuonna 2018). Viljeltävä pinta-ala on 185 ha ja viljelykasveihin kuuluvat nurmen ja tavanomaisten viljojen lisäksi härkäpapu ja herne. Vuonna 2015 valmistui robottinavetta tilan noin 75-päiselle lypsykarjalle. Vuonna 2022 luomuverkosto TP Organics (European Technology Platform for organic food & farming) nimesi Mustialan kampuksen luomutilan esimerkilliseksi ”Lighthouse” -tilaksi neljän muun eurooppalaisen maatilan kanssa.

Tutkimuksista ja kokeiluista tieto kootaan Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan sivustolle, josta löytyvät vuosittaiset koekartat ja koekohtaiset tiedot lohkoittain, sekä hankkeissa tuotettuja materiaaleja.

LuoVaMixin (Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syysmuotoisten valkuaiskasvien avulla) peltokokeissa testataan erilaisia sekaviljelymenetelmiä, ja selvitetään sekaviljelyn vaikutusta satovarmuuteen, maan kasvukuntoon ja hiilensidontaan. Seoskasvuston positiivinen puoli on, että se hyödyntää paremmin sekä olosuhteita maaperässä että maanpäällisiä olosuhteita. Kahden kasvin seoksessa on varmempaa, että ainakin toinen kasveista saattaa menestyä, ja kokonaissatokin voi olla suurempi. On oleellista miettiä, mitä kasvilajeja ja lajikkeita viljellään, ja missä suhteessa niitä on seoksessa. Etenkin kotieläintiloilla seoskasvustoja voidaan hyödyntää rehuna.

Mustialan luomutilan koelohkoilla tutkittiin mm. härkäpavun optimaalista kylvöajankohtaa ja talvehtimista, sekä kasvustohavaintoja ja rikkakasvien esiintymistä.

Vuonna 2022 toteutettiin sekaviljelykokeet härkäpapu-kauraseoksilla. Härkäpavun (Vire) ja kauran (Matty) kaistakokeessa oli aluskasvina Englannin raiheinä. Kasvustoja ei lannoitettu lainkaan. Silmämääräisesti seoskasvustot näyttivät huomattavasti paremmilta kuin puhdaskasvustot, joissa jauhosavikka otti vallan. Jo pieni määrä kauraa vähensi merkittävästi rikkojen määrää härkäpapu-kaura –seoksessa. Tarkemmat roskapitoisuudet löytyvät tietokortista.

Vuonna 2023 härkäpavun ja kauran seossuhteina kokeiltiin 85:15 ja 50:50.  Härkäpapu (Louhi) oli puhdaskasvustoissa pidempää kuin sekakasvustoissa, ja kaura (Niklas) puhdaskasvustossa lyhempää kuin sekakasvustoissa. Tosin härkäpavun puhdaskasvustoissa oli suuri ero toisiinsa nähden. Rikkakasveja oli eniten kauran puhdaskasvussa, mutta rikkojen määrä vaihteli paljon eikä selvää eroa puhdas- ja sekakasvustojen välillä voitu nähdä. Tulokseen vaikutti erityisesti koealalle osuneet juolavehnäpesäkkeet sekä mataran esiintyminen.

Syyskylvöinen härkäpapu ei menestynyt talvehtimiskokeissa (ks. videot syksyltä 2022 ja keväältä 2023).  Vuoden 2022 kasvukauden alkuun vaikutti 2021-2022 talvikauden vahva routa- ja lumikerros sekä tammikuun suojajakso, ja jääkerroksen vuoksi syyshärkäpapukokeilut tuhoutuivat täysin. Myös seuraavana talvena (2022-2023) syyshärkäpapukasvustot tuhoutuivat kylvöajankohdasta riippumatta, vaikka talvi oli suotuisa talvehtimiselle. Kylvöajan siirtäminen vielä myöhäisemmäksi voisi olla pohdinnan arvoinen.

Kokeilut erilaisten seoskasvustojen toteutuksista tilamittakaavassa eri puolella Suomea ovat tärkeitä luomuviljelyn satovarmuuden ja sadon tuoton, viljelyn monimuotoistamisen sekä ilmastokestävyyden parantamisen keinona.

Viljelyä monipuolistavien viljelymenetelmien ja -tekniikoiden kehittäminen tukee myös tavanomaisen viljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen ja lisää valkuaiskasvien viljelyvarmuutta ja tuotannon resurssitehokkuutta. Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen edistää myös tavoitetta vähentää väkilannoitetypen käyttöä ja riippuvuutta fossiilisesta energiasta.

Maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestäkiinni-ilmastotoimenpidekokonaisuuteen kuuluvassa LuoVaMix-hankkeessa (Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syysmuotoisten valkuaiskasvien avulla) kehitetään viljelyä monipuolistavien seoskasvustojen ja syyskylvöisten valkuaiskasvien viljelymenetelmiä ja -tekniikoita, ja jalkautetaan niitä käytäntöön.  Hankkeessa tuotetaan tilatason tietoa hyvistä sekakasvustoista ja syyskylvöisistä valkuaiskasvien viljelykäytännöistä yhdessä Helsingin Yliopiston, Luomuinstituutin ja hankkeen koordinaattorina toimivan Luonnonvarakeskuksen kanssa.

 

Blogiteksti on tuotettu KOMIO-hankkeessa, jossa koostetaan opintomateriaaleja ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-toiminnan, erityisesti Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden tuloksista. Hanke rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni- maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta ja sitä toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK (projektin vetäjä), Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu OAMK ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Terhi Thuneberg