Huippulaatua metsistämme maailmalle

Pohjolan luonnon puhtaissa ja laadukkaissa tuotteissa on potentiaalia vientimarkkinoille. Marjojen, pihkan, kerkkien ja esimerkiksi mahlan hyödyntäminen ja jalostaminen on vasta alkutekijöissään. Terveellisille premium-tuotteille on kansainvälistä kysyntää.

Pohjolan luonnon premium-tuotteiden h-hetki on tässä ja nyt. Korkean jalostusasteen lopputuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla ja luonnontuoteala on osa Euroopan vihreää siirtymää. Kansainväliset markkinat valloitetaan korkean lisäarvon tuotteilla, tiiviillä yhteistyöllä ja erottuvalla viestinnällä.

Kun Eija Vuorela astuu ulos kotiovestaan, häntä ympäröivät Sallan metsät ja pohjoisen luonnon runsaat antimet. Luonnontuotteet ja alan kehittäminen ovat Vuorelan henkilökohtainen intohimo. Niiden parissa hän on tehnyt pitkän työuran, erikoistuen metsäluomuun. Hän näkee metsissä valtavan, edelleen alihyödynnetyn potentiaalin.

”Metsien monikäyttö tarjoaa puun tuotannon ohella myös monipuolisempaa tulonmuodostusta metsänomistajille. Puhtaille ja laadukkaille luonnontuotteille olisi enemmänkin kysyntää vaikkapa terveystietoisten kuluttajien parissa, luomulaatuisena tietysti”, Vuorela sanoo.

Premiumvaltit esiin 

Suomalaisten marjojen ja muiden luonnon antimien aromikkuutta kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Esimerkiksi maailman suurimmilla Biofach-luomumessuilla Vuorela kertoo myyntiä syntyvän erityisesti marjojen sisältämien arvokkaiden ainesosien ja luomulaadun ansiosta. Arktisella laadulla erotumme niin kanadalaisista kuin Itä-Euroopan kilpailijoista.

Myös yrityspalveluiden päällikkö Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta kokee, että suomalaisten luonnontuotteiden arvo ansaitsisi tulla reilummin esiin.

”Puhtaat pohjavedet, ilmasto ja metsät ovat lyömätön etu kilpailijamaihin verrattuna.”

Lisäksi maakuva puhuu puolestamme. Raaka-aineiden väärennökset ovat maailmalla yleisiä, mutta Suomi koetaan luotettavana yhteiskuntana.

”Jos Suomesta tulee luomusertifioitu tuote, siihen luotetaan”, Ämmälä sanoo.

Jalostuksen avulla lisätuloa

Metsämarjat osataan nykyisin jalostaa monipuolisesti ja vientikin vetää. Sen sijaan sieniä, luonnonyrttejä ja puupohjaisia raaka-aineita – kuten pihkaa, kerkkiä, lehtiä ja mahlaa – voitaisiin hyödyntää enemmän.

”Olemme luonnontuotekuviossa häkellyttävän heikkoja. Koneellisia innovaatioita keruuseen on jo, ja niitä pitäisi tavoitella yhä enemmän”, sanoo Marko Ämmälä.

Tällä hetkellä on vasta raapaistu pintaa. Esimerkiksi kuusenkerkkien hyödyntäminen toisi tervetulleita lisäansioita metsänomistajille ja samalla metsäluonto ”kiittäisi lisähehtaareista”.

Ämmälä mainitsee esimerkin Kauhavalta, jossa lisätuloja kantohintaan on saatu jalostamalla energiapuusta kuorittua männynkuorta terveyslisissä käytettäväksi uutteeksi. Energiapuun hinta voi tällöin nousta jopa 50 prosenttia.

Kokonaisvastuu painaa liikaa

Suomesta löytyy maailmanluokan erikoisosaamista luonnontuotealalta. Taho, joka kokoaisi eri näkökulmien edustajat samaan verkostoon, kuitenkin puuttuu.

”Mikä siis olisi veturi, joka toisi eri osaamisen alueet samaan arvoketjuun”, Vuorela peräänkuuluttaa.

Vastuu koko hankintaketjusta jää helposti jalostavan yrityksen harteille, ja useimmiten kokonaisuus on liian suuri yhdelle toimijalle.

”Ideoinnin ja suunnittelun sijaan resurssit menevät raaka-aineen saannin turvaamiseen. Tilannetta voi verrata autotehtaaseen, joka valmistaisi renkaatkin itse”, Ämmälä kuvailee.

Yhtälöstä puuttuvat usein myös liiketoiminnan ja markkinoinnin kovat osaajat, joita ilman viennin tavoitteet eivät toteudu.

”Totuus on, että monen hyvän suomalaisen tuotteen arvo hupenee markkinoilla puutteellisen toiminnan ja esittelyn seurauksena”, pitkään elintarvikeviennin parissa työskennellyt Eeva-Liisa Lilja Fennopromo Oy:stä sanoo.

Toisin sanoen laatua ei ole, ellei se näy. Uniikkien raaka-aineiden arvon pitää näkyä pakkauksissa, markkinointimateriaaleissa, jakeluväylien valinnoissa eli kaikkialla, missä tuote kohtaa asiakkaan.

Yhteisen vision alle

Kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää puhtaista luonnon raaka-aineista valmistetuille premium-tuotteille. Trendi näkyi maailman suurimmilla Anuga 2023 -elintarvikemessuilla Saksassa.

”Tämän hetken menestystuotteita yhdistää kolme tekijää: vastuullisuus, nautiskelun ja herkuttelun tarpeen huomiointi sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät ominaisuudet”, Eeva-Liisa Lilja summaa.

Menestysreseptin ainekset löytyvät luonnontuotteistamme. Jotta niiden vienti onnistuisi, tarvittaisiin leveämpiä hartioita. Vaikkapa kuusenkerkkää sisältävän juhlajuoman tuottajat voisivat lyöttäytyä yhteisen brändin alle.

Yhteistyölle myös eri alojen toimijoiden välillä olisi vielä paljon tilaa. Yhdistämällä luonnontuotteita hyvinvointipalveluihin, terveyteen tai matkailuun luotaisiin aivan uusia liiketoimintamalleja.

”Tällaisen toimintamallin toteutumiseksi tarvitaan yhteinen näkemys ja konkreettiset toimenpiteet”, Ämmälä toteaa.

Olisiko aika kokoontua luonnontuotealan kansainvälistymisen strategian äärelle, saman pöydän ympärille?

Artikkelin asiantuntijat:
Eija Vuorela, asiantuntija, Youngfour Oy
Marko Ämmälä, yrityspalveluiden päällikkö, Suomen metsäkeskus
Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo Oy; KIKE-hanke

Taustamateriaalia:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tulevaisuuskatsaus-luonnontuotteet.pdf

Hankkeen tuottamat aineistot – KIKE-HANKE (ki-ke.fi)

Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022 – 31.10.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi , LinkedInissä ja Facebookissa.

KIKE-hanke / Fennopromo / Anu Ruusila, Cordial Communications Oy