Ilmastonmuutos ja metsätuhot: varautuminen ja seuranta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat entistä näkyvämpiä metsäekosysteemeissä, ja hyönteistuhot sekä muut metsätuhot ovat kasvava huolenaihe. Paikkatietoaineistot tarjoavat tehokkaita työkaluja metsänomistajille ja metsäalan toimijoille metsätuhojen tunnistamiseen, seurantaan ja hallintaan.

Ilmastonmuutos edistää metsätuhojen levinneisyyttä ja joukkoesiintymien yleistymistä. Puita tappavat kaarnakuoriaiset ja sienitaudit voivat vaikuttaa metsien hiilitaseeseen, ja pienentää metsien hiilinielua merkittävästi. Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kaarnakuoriaistuhot ovat jo vakavat. Suomalaiset metsät ovat terveitä verrattuna Keski-Eurooppaan, ja meille ei ole saapunut vielä huomattavia määriä vieraslajeja, silti laajoihin metsätuhoihin tulee varautua myös Suomessa.

Merkittävät tuhot voivat laskea markkinahintoja, joka johtaa metsänomistajan kannalta pienempiin hakkuutuloihin. Tuhopuiden laatu ei ole paras mahdollinen, mutta silti sitä voi käyttää monenlaiseen rakentamiseen.

Kaarnakuoriaislajeja on Suomessa useita kymmeniä, ja niiden joukosta löytyvät myös kuusen merkittävimmät metsätuhohyönteiset – kuusella kirjanpainajat ja männyllä ytimennävertäjät. Kuusella hyönteistuhoja aiheuttavat myös kuusentähtikirjaaja ja aitomonikirjaaja.

Metsätuhojen tunnistaminen ja seuranta

Tuhot aiheuttavat taloudellista tappiota metsänomistajille. Tuhojen seurauksena korjattu puutavara luokitellaan pahimmillaan lahoksi, jolloin sen kantoraha-arvo maanomistajalle on pienin mahdollinen, jopa kuusi kertaa pienempi, kuin tukkipuusta saatavan puutavaran arvo.

Metsänhoidollisesti metsätuhoihin varautuminen alkaa jo metsänuudistamisvaiheessa: Monimuotoinen sekametsä, oikea puulaji oikealle kasvupaikalle ja oikea-aikaiset metsänhoitotoimenpiteet sekä mahdolliset metsänlannoitukset lisäävät puuston elinvoimaa.

Akuuttien kirjanpainajatuhojen hallinnassa riskikohteiden varhainen tunnistaminen, seuranta ja oikea-aikaiset toimenpiteet ovat tärkeitä. Metsänomistajilla on käytössään ilmainen kuvioittainen metsävaratieto omasta metsästään Suomen metsäkeskuksen metsaan.fi -palvelussa. Metsävaratieto sisältää tietoa kasvupaikasta ja puustosta. Aktiivinen tuhojen maastohavainnointi on tärkeää, mutta kattavuudeltaan usein riittämätöntä. Riskikohteiden kartoituksessa, seurannassa sekä oikea-aikaisten toimenpiteiden suunnittelussa voi käyttää apuna digitaalisia työkaluja, joissa hyödynnetään mm. eri paikkatietoaineistoja ja kaukokartoitusmenetelmiä. Metsänomistaja voi hyödyntää palveluita havainnoimalla kirjanpainajakannan kehittymistä ja tarkistamalla, onko hänen metsiensä lähellä riskikohteita. Metsäalan ammattilaiset auttavat metsänomistajia puustotuhojen riskiarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kirjanpainajan tieto tulee usein viiveellä. Tehokas tiedotus ja viestintä on tärkeää. Varhainen huomaaminen antaa aikaa reagointiin ja oikea-aikaisiin toimenpiteisiin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kirjanpainajaseuranta tuottaa feromonipyydyksien avulla alueellisia arvioita kannan koosta eteläisessä Suomessa. Luonnonvarakeskuksen metsätuhojen karttapalvelusta löytyy seurannan tulosten lisäksi tehoisan lämpötilan seuranta. Kirjanpainajan 1. sukupolvi aikuistuu lämpösumman ylittäessä 700 °C vrk. Myös Luonnonvarakeskuksen Metinfo-sivuilla julkaistaan tuhohyönteisten ennustekartat ja lämpösummakertymä.  Luke tiedottaa aktiivisesti seurannan tilanteesta.

Metsäkeskuksella on karttapalvelu kirjanpainajan iskeytymille alttiista alueista ja lämpösummakertymästä. Metsäkeskus seuraa metsätuhojen laajuutta ja esiintymistä pääasiassa metsänkäyttöilmoituksin, joilla on ilmoitettu tuhohakkuista. Metsänkäyttöilmoitusten ja metsävaratiedon perusteella on määritelty hyönteistuhojen riskikohteita. Kohteiksi aineistosta on seulottu varttuneempia kuusikoita vierellään tuore uudishakkuu paahteelle alttiissa ilmansuunnassa. Kohteen tulee lisäksi sijaita myrsky- tai hyönteistuhon takia tehdyn hakkuun läheisyydessä. Myrsky- ja hyönteistuhojen riskikohteet julkaistaan omana karkeistettuna tasonaan myös metsään.fi -palvelussa. Aktiivinen metsänomistaja voi havaita myös tätä kautta metsänsä läheisyydessä toteutuneita tuhoja ja arvioida riskiä oman metsän kannalta.

Satelliittikuvia käytetään metsätuhojen seurantaan. Mm. Metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palveluun ja MetsäGroupin Metsäverkkopalveluun (kuva 1) on lisätty metsän terveyden seurantaan liittyvät karttatasot. Ne auttavat metsänomistajia havainnoimaan metsätuhoja ja mahdollisia riskikohteita. Metsien terveyteen ja myrskytuhoihin liittyviä muutoksia metsässä tunnistetaan tekoälyn, koneoppimisen ja avoimen satelliittidatan avulla. Metsänomistaja voi tuotetun aineiston perusteella joko käydä itse tarkistamassa tilanteen tai pyytää metsäasiantuntijalta lisätietoa mahdollisesta tuhosta. Samat karttatasot ovat käytössä myös organisaation metsäasiantuntijalla. Näin voidaan kohdentaa metsänhoitotoimenpiteitä oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin.

Kuva 1. Metsäverkko-sovelluksessa kirjanpainajatuhojen havainnointi (kuva Kati Kontinen)

Suomen metsäkeskus on käyttänyt maksuttomia 10 m x 10 m satelliittikuvia hakkuiden ja mahdollisten metsälakirikkomusten seurantaan. Vuonna 2024 Metsäkeskus alkaa kehittää ja testata metsätuhojen havainnointiin ja tiedotukseen uutta järjestelmää, jossa hyödynnetään tarkempia satelliittikuvia. Tarkimmat käytetyt satelliittikuvat ovat tarkkuudeltaan 0,5 x 0,5 metriä.  Kuolleita puita ja puuryhmiä pystytään havaitsemaan entistä tarkemmista satelliittikuvista ja jatkossa tieto niistä kulkee nopeasti myös maanomistajille. Jatkossa metsänomistajille saadaan välitettyä tietoa jo havaituista tai alkavista metsätuhoista, eikä ainoastaan riskikohteista.

Hyönteistuhojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa Suomessakin. Hyönteistuhojen haitat ovat niin ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisia. Metsänomistajien rooli on myös keskeinen. Maastohavainnot ovat arvokas työkalu tuhon syyn selvittämisessä ja sen leviämisen estämisessä. Siksi on erittäin tärkeää, että metsänomistajat osallistuvat aktiivisesti tähän havainnointiin ja myös raportoivat mahdollisista havainnoistaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että hyönteistuhojen vaikutukset ovat moninaiset ja niihin on varauduttava paremmin tulevaisuudessa. Metsätaloudessa tarvitaan muutoksia ja aktiivista valmistautumista näihin riskeihin, ja metsänomistajien rooli on tässä keskeinen.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää teematreffeille 22.2.2024. Mukaan pääset tästä linkistä https://maaseutuverkosto.fi/teematreffit/paikkatietoaineistosta-tyokaluja-metsatuhojen-hallintaan/

Blogiteksti on tuotettu KOMIO-hankkeessa, jossa koostetaan opintomateriaaleja ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-toiminnan, erityisesti Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden tuloksista. Hanke rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni- maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta ja sitä toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK (projektin vetäjä), Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu OAMK ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

 

Kati Kontinen, Pertti Kilpeläinen ja Anna Dunderfelt