Alueellisilla ja paikallisilla maaseudun kehittämisen toimilla lisätään alueiden elinvoimaisuutta ja tulevaisuuden ratkaisuja. Kauden 2023-2027 rahoitushaut aukesivat kesäkuussa. Tuntuu mahtavalle olla nyt tässä vaiheessa - nyt kehittämisideat ympäri Suomen pyrähtävät lentoon. Tuleville vuosille hallitusohjelmaan on kirjattu näiden toimien rahoitukseen leikkaus, mutta nyt: Haku on auki! Rahoitusta haetaan ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä Hyrrä-järjestelmän kautta.
Maaseudun kehittämisrahoitus ruokkii yhteistyötä ja intoa
Paikallisista ihmisistä, yrityksistä ja yhteisöistä lähtevät ideat ja tarpeisiin vastaavat hankkeet lisäävät tulevaisuudenuskoa ja luottamusta. Tämän olemme saaneet omakohtaisesti kokea, kun olemme päässeet tutustumaan eri puolilla Suomea kyliin, kehittämishankkeisiin ja innovatiivisiin yrityksiin.
Yhteistyön voima, into ja omistautuminen oman kotiseudun kehittämiseen on arvo, jota kannattaa ruokkia. Niiden avulla ja maaseudun kehittämisrahoituksen tuella on rakennettu tuhansia kilometrejä valokuitua harvaan asutulle maaseudulle ja laitettu pystyyn niin yrityksiä kuin yhteisöllisiä tiloja ja tapahtumia ja tehty paikallisia luonto- ja ilmastotekoja. Maaseudun kehittäminen vahvistaa myös kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Yhteistyöllä kehitetään maaseutua, mutta myös maataloutta
Suomen CAP-suunnitelman tavoitteena ovat aktiivinen ruuantuotanto, ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous sekä uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Ilman elävää maaseutua ei ole myöskään kannattavaa maataloutta. CAP-suunnitelmaan sisältyvät alueelliset ja paikalliset maaseudun kehittämistoimet ovat monipuolinen paketti kehittämistä ja investointeja, joilla parannetaan palveluja ja niiden saavutettavuutta muun muassa huippunopeita laajakaistayhteyksiä rakentamalla ja huoltovarmuutta varmistavilla vesihuoltohankkeilla, sekä tuetaan uutta yrittäjyyttä ja kehitetään jo olemassa olevia yrityksiä sekä lisätään turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja rakennetaan esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille.
Kehittämishankkeilla tuetaan maaseudun toimintaympäristön kestävyyttä ja uudistumista toimialasta riippumatta. Hankkeilla lisätään osaamista, innovaatioita ja edistetään digitalisaatiota, joilla edistetään myös maa- ja metsätalouden ja ruuantuotannon uudistumista. Hankkeilla voidaan kehittää uusia ratkaisuja, joilla parannetaan nuorten viljelijöiden ja muiden yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä, on sitten kyse omistajan- tai sukupolvenvaihdoksesta tai muusta uudistumisesta. Yritysrahoituksella on laitettu alkuun monet rohkeat yritysideat ja varmistetaan jatkajien löytymistä yrityksille. Maaseudun innovaatioryhmissä eli EIP-hankkeissa viljelijät ja tutkijat ratkovat haasteita yhdessä. Älykkäät kylät hakevat rohkeita ratkaisuja ja rakentavat tulevaisuutta.
Maaseudun kehittäminen on Suomessa huippuluokkaa
Suomen CAP-suunnitelma tarjoaa maaseudun kehittämiseen monipuolisen paketin. Kun EU:ssa palkitaan vuosittain parhaita maaseudun kehittämishankkeita, on joka sarjassa suomalaisia, ja palkintopallilla ovat olleet niin Lapin laajakaista-aktivointihanke ja lukuisat kyläverkkohankkeet kuin Puolangan pessimistit ja kiertotaloudesta pohjaa nuorten tulevaisuuden työelämään rakentava hanke.
Maaseudun kehittäminen perustuu yhteistyöhön ja osaamiseen. Paikallisiin tarpeisiin vastaavat hankkeet mobilisoivat yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. Verkostoituminen ja alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö luovat uusia ideoita. Suomalaiset Leader-ryhmät ovat EU:n ylivoimaisesti aktiivisimpia kansainvälisten hankkeiden toteuttajia ja rahoittajia.
Suomen maaseudun kehittäjien verkosto on mahtava ja on ilo olla osa sitä. Näytetään nyt, että ideoita riittää ja maaseutu kehittyy tälläkin kaudella ja rummutetaan yhdessä: Haku on auki!
Lisätietoa ja inspiraatiota voi hakea kauden 2014-2022 hankkeista hankerekisteristä ja mm. uuden kauden keskusteluryhmistä:
https://maaseutu.fi/ ja https://maaseutuverkosto.fi/
Laura Jänis ja Marianne Selkäinaho
maa- ja metsätalousministeriö, maaseudun kehittämisyksikkö
Johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho vastaa maaseudun kehittämishankkeista ja maaseutuverkoston hallintoviranomaisen tehtävistä. Erityisasiantuntija Laura Jänis vastaa yhteisölähtöisestä paikallisesta kehittämisestä eli Leader-toimintatavasta CAP-suunnitelmassa.
Laura Jänis ja Marianne Selkäinaho
Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida
Kirjaudu sisään Luo uusi tili