Millä suomalainen elintarviketeollisuus kilpailee maailmalla vuonna 2030?

Suomalaisella elintarviketeollisuudella on hyvät lähtökohdat tarjota ilmastoviisaita ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettuja elintarvikkeita maailmalle. Ruokaketjun tulevaisuuden kilpailukykytekijöinä nähdään kasviproteiineihin liittyvät innovaatiot, solumaatalous ja vastuulliset tuotantotavat. KIKE-hanke kysyi neljältä elintarvikealan asiantuntijalta näkökulmia suomalaisen ruokaketjun tulevaisuuden valttikorteista.

Luupissa kasviproteiinituotteet ja korkeampi jalostusaste

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Csaba Jansikin mukaan Suomen kilpailukykyisimmät tuotantosuunnat kestävän kehityksen näkökulmasta voisivat tulevaisuudessa olla kasviproteiinituotteet ja korkean jalostusasteen vientituotteet.

Haasteena tosin vielä on, että elintarvikealalta puuttuvat yhteiset kansainväliset standardit tuotteiden vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kriteereiden mittaamiseen sekä niistä viestimiseen kuluttajille.
– Suomen elintarvikeviennin kannalta korkeamman jalostusasteen ja kalliimman hintaluokan tuotteiden kehittäminen olisi tärkeää. Myös kansainvälisten markkinoiden vaatimassa myyntiosaamisessa on vielä kehitettävää, Jansik toteaa.

Uudet ratkaisut ja kierrätys pakkaamisen ajureina

Elintarviketeollisuus pyrkii vähentämään pakkausmateriaalin käyttöä ja erityisesti monikerros-kalvomateriaalista valmistettuja pakkauksia, joita ei voi kierrättää vaan ne päätyvät polttoon. Tulevaisuudessa Suomen potentiaalia voivatkin olla uusiutuvista raaka-aineista valmistettavien pakkausten sekä kierrätettävien ja biohajoavien materiaalien kehittäminen, jolloin raaka-aineena voidaan hyödyntää puuperäisten materiaalien lisäksi vaikkapa maatalouden sivuvirtoja, kertoo Package Heroes -ohjelman projektipäällikkö Kirsi Kataja VTT:stä.

– Viime aikoina pakkausten uudelleenkäyttö on nostettu sääntelyssä vahvasti esiin, sillä pelkkä kierrätys ei ratkaise maailman roskaongelmaa vaan myös pakkausten määrää on vähennettävä, Kataja kiteyttää.

Mitä Suomen pitäisi viedä maailmalle?

– Suomalaisella elintarviketeollisuudella on jo nyt hyvät lähtökohdat tarjota kestävästi tuotettuja elintarvikkeita maailmalle. Elintarviketuotannossa on käytössä puhdasta energiaa, puhdas maaperä ja mittavat vesivarannot. Tuotamme jo antibioottivapaata lihaa ja olemme edelläkävijöitä monissa kasvipohjaisissa tuotteissa, kuten kauratuotteissa, sanoo Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuuden ja kestävän kehityksen johtaja Satumaija Levón.

Suuriin globaaleihin kestävyyshaasteisiin, kuten ruuan riittämiseen kaikille, vaaditaan uusia innovaatioita ja tuotantotapoja Suomessakin. Toistaiseksi vielä haasteita vastuullisesti tuotetun ruuan viennille tuo yhteisten standardien ja määritelmien puute, joilla tuotteen vastuullisuus olisi kansainvälisillä markkinoilla perusteltavissa.

Pontta innovaatioista – aina maku edellä

Elintarvikealan innovaatioiden ja tutkimuksen painopistealue on Suomessa kestävässä ruoantuotannossa ja siinä, miten lihan kulutusta voidaan vähentää ja löytää tilalle vaihtoehtoisia kilpailukykyisiä tuotteita. Kasvipohjaiset tuotteet ovat tärkeä kehityskohde, ja samoin täysin uudenlainen solumaatalous eli soluviljelytekniikoiden hyödyntäminen ruoantuotannossa.

Myös hyönteisten käyttö erityisesti lemmikkieläinten kestävästi tuotetuissa ruuissa sekä vesitalouden tarjoamat mahdollisuudet elintarviketuotannossa ovat globaalisti kiinnostavia kehityskohteita kestävän kehityksen näkökulmasta.

– Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi hanke, jonka tavoitteena on kehittää kasvipohjainen ja hinnaltaan kilpailukykyinen proteiinituote kansainvälisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Kiinnostava innovaatio ovat myös lihan korvaavat niin sanotut hybridituotteet, joissa yhdistetään kasviproteiinia ja solumaatalouden mikrobeilla tuotettua rasvaa. Tällaisella yhdistelmällä tuotteiden makua ja rakennetta voidaan parantaa, ja ne ovat helpommin skaalattavissa, kuvailee VTT:n Teollisen biotekniikan ja ruokatutkimusalueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Kun tuotteiden maku ja hinta ovat kohdallaan, kuluttaja kyllä syö niitä ilolla. Varhaisia omaksujia on kuluttajien joukossa jo nyt riittävästi. Solumaatalous on kuitenkin Suomessa ja maailmalla alkutekijöissään, ja meiltä puuttuu alan infrastruktuuria. Jos lainsäädäntö ei hankaloita alan kehitystä ja yhteiskunta sopeutuu täysin uudenlaiseen ruokatuotantoon, Nordlund uskoo, että jo viiden vuoden kuluessa solumaatalouden tuotteita alkaa ilmaantua ruokalautasillemme.

Teksti: Viestintätoimisto Akvamariini

KIKE

Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke,  joka välittää elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä hyödynnettäväksi vienninedistämisessä. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

KIKE-hanke / Fennopromo / Viestintätoimisto Akvamariini