Somebootcamp kehitti maatalouden koulutusviestintää sosiaalisessa mediassa

AgriHubin somebootcamp järjestettiin Jyväskylässä JAMKin Rajakadun kampuksella 15.-16.2.2024. Somebootcampin tavoitteena oli kerätä maa- ja puutarhatalouden oppilaitoksen edustajia ja opiskelijoita keskustelemaan alan viestinnästä sosiaalisessa mediassa, ja millä tavoin esimerkiksi nuoria voitaisiin houkutella alalle.

Somebootcampiin ilmoittautui 25 henkilöä, joista n. 20 henkilöä pääsi osallistumaan työpajaan molempina päivinä. Edustajia oli paikalla Hämeen, Jyväskylän ja Savonian ammattikorkeakouluista, sekä Pohjoisen Keski-Suomen ja Ylä-Savon ammattiopistoista, Koulutuskeskus Brahesta, Hämeen ammatti-instituutista, Maaseutuammattiin ry:stä, Luonnonvarakeskuksesta ja AgriHubista. Osallistujissa oli monipuolinen joukko henkilöstön edustajia, viestijöitä sekä nuoria opiskelijoita.

Työpajaa alusti HRV Farm Oy:n yrittäjä Jari Valkola, joka kertoi oman yrityksensä syntymästä ja kehityksestä. Mittava yritys on sulavan fuusioitumisen lopputulos, joka toimii kannattavasti, herättää mielenkiintoa ja kehittyy jatkuvasti. Jari korosti esityksessään koulutuksen tärkeyttä, verkostojen luontia ja oikeaa asennetta. Yrityksen profiili sosiaalisessa mediassa ei ole aiemmin ollut kovin korkea, mutta sitäkin kehitetään nuorempien sukupolvien avustuksella. Näkyvyys on tärkeää yrityksen toimialasta riippumatta.

Mitä nuoret haluavat tietää maataloudesta?

Ensimmäisen päivän työpajassa purettiin ennakkotehtävien tuloksia. Ennakkotehtävissä opiskelijat kysyivät omilta kavereiltaan mitä he haluaisivat tietää maataloudesta, sekä millaisena maatalous näyttäytyy kavereiden mielestä. Vastauksissa nousi erityisesti koko ruoantuotannon prosessi, eli miten ruoka käytännössä päätyy pellolta pöytään. Tietoiskut, my day -tyyppiset sisällöt sekä tulevaisuuden näkymät maatalousyrittäjien näkökulmasta olivat myös suosittuja. Maatalous näyttäytyy vastanneiden kavereiden mielestä enimmäkseen tärkeänä ja monipuolisena, mutta myös jokseenkin sitovana, hankalana ja työläänä.

Kiertävä kahvila -työskentelyssä pohdittiin maataloudesta viestimistä neljän eri kysymyksen kautta

• Mistä ruoka tulee, ja miten tämä saadaan näkyväksi somessa?
• Mikä kannustaa somettamaan, ja mitkä ovat someviestinnän pelisäännöt?
• Miksi ”hallinnon himmeli” on sellainen kuin se on, ja mitä kautta näistä rakenteista pitäisi viestiä?
• Mitä ura- ja koulutusmahdollisuuksia alalla on?

Selkeästi yhdistäväksi tekijäksi näiden kysymyksien vastauksissa löytyi visuaaliset ratkaisut sekä videot. Kokonaisuuksia tulee jakaa sopivan kokoisiin osiin, jolloin tieto on myös helppo saavuttaa konkretian tasolla. Positiivinen suhtautuminen alan mahdollisuuksiin sekä oman persoonan peliin laittaminen luovat myös mielenkiintoista sisältöä, ja helppous, rentous ja huumori madaltavat kynnystä somettamisessa. Selkokielisyys ja asioiden ”rautalangasta vääntäminen” on myös hyvä keino selittää esimerkiksi hallintoa ja vaikkapa tukien merkitystä maataloudelle.

Illalla verkostoitumista jatkettiin illallisen merkeissä Satamaravintola Viilussa. Ilta sujui vilkkaan keskustelun siivittämänä, sekä maistuvan lähiruoan äärellä.

Sosiaalisen median pelisäännöt ja konkreettisia sisältöideoita

Toisen päivän työpajaa alusti mediatoimisto MySomen edustaja Oona Saaristo, joka kertoi lyhyesti luonnonvara-alan korkeakoulujen kanssa toteutetusta somekampanjasta, eri sosiaalisen median kanavista ja niiden kohderyhmistä, sekä miten toimia käytännössä esimerkiksi negatiivisen somekeskustelun pysäyttämiseksi. Puheenvuoro oli hyödyllinen käytännön katsaus somettamiseen, ja kuuntelijat esittivät runsaasti kysymyksiä esimerkiksi tietoturvaan, hastagien määrään ja eri kanavien sisältöihin liittyen. Moni koki saavansa tästä puheenvuorosta ja sen aineistosta käytännön ohjenuoraa oman organisaationsa markkinointiin ja viestintään.

Itse työpajassa jakauduttiin jälleen ryhmiin, ja pohdittiin sitä mitä maataloudesta tuotettu sisältö ja edellisen päivän ideat voisivat konkreettisesti olla. Sisällön näkökulmasta opiskelija-asuntojen ja kampusten arki, erilaisten koneiden ja esineiden käyttö, eläinten hyvinvointi (esimerkiksi antibioottivapaus), ja käytännön ilmastoteot (esimerkiksi viljelykierto) nousivat keskusteluissa. Kokonaisuuden näkökulmasta yhteisöllinen viestintä, eli eri toimijoiden merkkaaminen omiin postauksiin ja yhteisten kampanjoiden luominen, säännöllisyys, realistisuus ja informatiivisuus nousivat vahvoina teemoina esille. Someviestinnän lisäksi keskustelussa ideoitiin myös erilaisia tapahtumia ja tempauksia, jotka toisivat eri ikä-ryhmä lähemmän maataloutta. Tällaisia tempauksia voivat olla esimerkiksi päiväkodeille järjestettävät tapahtumat navetassa, ja silittelyponien tuominen vanhankodeille.

Ajatuksia herättävä bootcamp loi raameja tulevaisuuden viestinnälle

Kokonaisuudessaan somebootcamp oli toimiva ja kompakti työpaja, joka antoi varmasti jokaiselle toimijalle uusia ajatuksia omasta viestinnästään, sekä toi kenttää yhteen, yhteisen ja tärkeän asian äärelle. Jokainen osallistuja tunnisti ajankohtaisen, houkuttelevan ja realistisen viestinnän tärkeyden ja merkityksen maaseudun tulevaisuudelle. Tästä bootcampista saadut ideat viedään AgriHubin viestintä- ja koulutusverkostojen tapaamisiin, ja niiden pohjalta suunnitellaan tulevaa toimintavuotta ja viestintätapoja. Uusien tuttavuuksien myötä on myös helpompi ottaa yhteyttä eri oppilaitosten ihmisiin esimerkiksi tietyn viestin levittämiseksi.

 

Lisätietoja bootcampista

Kia Partanen
kia.partanen@hamk.fi

Paula Antikainen
paula.antikainen@ysao.fi

Kia Partanen, Hämeen ammattikorkeakoulu. Paula Antikainen, Ylä-Savon ammattiopisto