Start up -yritys Tiny Farms kehittää tulevaisuuden maataloutta

Saksalainen Tiny Farms tuottaa vihanneksia Brandenburgin alueella, Berliinin itäpuolella. Kyseessä on pienten tuottajien yhteistyömalli, joka on uudenlaisella ajattelulla onnistunut kasvattamaan kannattavuuttaan ja saamaan mukaan uusia viljelijöitä.

Vuonna 2020 perustettu saksalainen Tiny Farms on nykyaikainen viljelijöiden osuuskunta, joka tuottaa vihanneksia Brandenburgin alueella, Berliinin itäpuolella. Kyseessä on pienten tuottajien yhteistyömalli, jonka tilat kasvattavat vihanneksia ja toimittavat ne sadan kilometrin säteellä sijaitseviin ravintoloihin, supermarketeihin ja koulujen keittiöihin.

Uutta on se, että näitä mikrotiloja voivat hoitaa maanviljelystä kiinnostuneet ihmiset yksin tai yhdessä, kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Viljelijän ei ole pakko sitoutua maatilaan toimintaan kokoaikaisesti ympäri vuoden.

Tiny Farmsin perustajat Tobias Leiber ja Jacob Fels kertovat, että maatalous tarvitsee uudenlaista ajattelua ja uusia käsiä. Heidän mukaansa alan suurin ongelma on se, että yhä harvemmat ihmiset haluavat työskennellä vihannesten viljelyn parissa.

Saksassa tämä kustannuksiltaan edullinen ja pienimuotoinen viljelymalli on houkutellutkin mukaan erityisesti nuoria, jotka arvostavat työelämän joustavuutta ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

Tavoitteena 1000 Tiny Farmsia vuoteen 2030 mennessä

Tiny Farms syntyi vuonna 2020, kun sen perustaneet Leiber ja Fels, saivat selville, että Brandenburgin alueella käytetyistä luomuvihanneksista vain viisi prosenttia tuli samalta alueelta. Osuuskunta perustettiin tukemaan paikallista luomutuotantoa.

Nyt Leiberin ja Falesin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Saksassa olisi 1000 Tiny Farmsin kaltaista yhteenliittymää. Tänä vuonna toiminta laajenee jo Hampurin alueelle.

Kolmeen periaatteen toimintamalli

Tiny Farmsin toiminta nojaa kolmeen periaatteeseen: biointensiiviseen viljelyyn, koulutusta tarjoavaan Tiny Farms -akatemiaan ja Grow List -sovellukseen.

Biointensiivisen viljelytavan ansioista Tiny Farmsin luomutilojen hyötysuhde on korkea, eli pieneltä alalta kerätään mahdollisimman paljon satoa. Tutkimusten mukaan biointensiivistä viljelytapaa käyttävät maatilat käyttävät 50–75 prosenttia vähemmän maata ja 94–99 prosenttia vähemmän energiaa saman ruokamäärän tuottamiseen kuin perinteinen viljely.

Koska Tiny Farms -tilojen koko on keskimäärin vain puoli hehtaaria, niillä voidaan panostaa lihasvoimaan perustuvaan työskentelyyn. Kun perinteisiä maatalouskoneita ei tarvitse hankkia, ei tiloille tule kalliita laiteinvestointejakaan.

Tiny Farms -akatemia puolestaan kouluttaa huomisen maanviljelijöitä. Koulutusohjelma on tarkoitettu kaikille luomuviljelystä kiinnostuneille, ja osa siihen osallistuvista on harrastajia, osalla taas on tavoitteena ammatti ja osuuskunnan jäsenyys. Koulutusohjelman ideana on madaltaa vihannesviljelyn kynnystä ihmisiltä, joilla ei ole perinteistä maatalousalan koulutusta. Akatemia opettaa paljon muutakin kuin viljelytekniikkaa. Siihen kuuluu myös vierailuja tiloilla, viljelijöiden tapaamisia ja verkostoitumista.

Grow List -sovellus tarjoaa viljelijöille työohjeet ja työkalut sadon suunnitteluun. Se kertoo myös, millaisia tuotteita alueen asiakkaat haluavat. Näin kysyntälähtöisen viljelysuunnitelman teko seuraavalle satokaudelle helpottuu.

Sovelluksen kautta viljelijät saavat apua ja tukea myös kirjanpitoon, luomusertifiointeihin, hankintaan ja logistiikkaan.

Mitä suomalaiset voivat oppia Tiny Farmsista?

Saksalaisen markkinan hyvin tunteva Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin -hanketta (KIKE) edustava Hanne Husso Husso Consulting -yrityksestä kannustaa suomalaisia ottamaan mallia Saksasta.

Husson mukaan Tiny Farmsin digitaaliset ratkaisut, joiden avulla voidaan ennakoida tuotantoa, kartoittaa asiakkaiden toiveita ja tehostaa tuotantoa, voisivat toimia Suomessa. Erilaisten ohjelmistojen ja sovellusten integroiminen viljelijäverkostojen toimintaan toisi pitkien välimatkojen Suomessa varmasti paljon hyötyjä.

Hanne Husso näkee uudenlaisissa viljelijäverkostoissa myös mahdollisuuden nostaa esiin kotimaisia ja meille tyypillisiä vihanneslajikkeita sekä perinnelajikkeita.

– Juurekset ovat ruokakulttuurimme kivijalka. Tämän mallin avulla voitaisiin vähän unohduksiin painuneiden mustajuuren, palsternakan tai kaskinauriin viljelyä, kulutusta ja käyttöä nostaa. Lisäksi tuotteen hinta saadaan pysymään kuluttajalle kohtuullisena, kun suunnitelmissa ja viljelyssä tehdään yhteistyötä.

Husson mukaan vihannesten viljelyyn kannattaa Suomessakin panostaa, sillä tulevaisuuden viljelystrategioita kartoitettaessa se on noussut potentiaaliseksi menestyjäksi.

– Suomessa on maantaloudessa ja vihannesten viljelyssä paljon osaamista, mutta miten integroida se taito yhteen markkinoinnin ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien kanssa? Menestyvässä organisaatiossa tarvitaan kummankin alueen osaamista, Husso toteaa.

Teksti: Viestintätoimisto Akvamariini

KIKE

Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, joka välittää elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä. Tiedon avulla hanke opastaa yrityksiä saavuttamaan uutta kilpailukykyä bio- ja kiertotaloudesta ja edistää elintarvikevientiä. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi ja tule seuraamaan hankkeen tuottamaa tietoa LinkedInissä ja Facebookissa. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Viestintätoimisto Akvamariini / Fennopromo / KIKE-hanke