Vaikuttavuus on tavoiteltua muutosta

Vaikuttavuusketjuja pitäisi tehdä vielä rajatummin tarkasti määritellyistä vaikuttavuustavoitteista.

Vuoden aikana Maaseutuverkoston avustuksella on selvitetty ja työstetty vaikuttavuuden käsitettä. Keväällä järjestettiin leiri, jossa työstettiin miten saisimme paremmin kiinni paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttaman tuetun toiminnan vaikuttavuuden ja loppuvuodesta oli toinen tapahtuma, jossa sama työstäminen kohdistui ELY-keskusten alueellisten suunnitelmien tukeman toiminnan vaikuttavuusmallin työstämiseen. Tehtävähän on periaatteessa kovin yksinkertainen, kun tiedämme mitä, tarkoitamme vaikuttavuudella ja tunnemme toimintamme. Näiden välille pitää vain luoda yhteys.

Vaikuttavuuden käsite voidaan ymmärtää monelle tavalla, mutta meillä on ollut ohjenuorana, että vaikuttavuus on tavoiteltua yhteiskunnallista muutosta. Jotta voidaan toimia vaikuttavasti pitää olla konkreettinen ja selkeä tavoite, joka kuvaa tätä tavoiteltua tilaa yhteiskunnassa toiminnan jälkeen. Sen jälkeen toiminta; tässä tapauksessa Leader-toimintamalli tai alueellisten suunnitelmien kautta rahoitettu maaseuturahaston toiminta, järjestetään niin, että etukäteen määritelty tavoitetila saavutetaan. Tehtävä ei kuitenkaan ollut helppo, koska toimintaa oli monenlaista ja tavoitteet olivat useimmassa tapauksissa kovin yleisiä. Käytimme tässä apuna vaikuttavuusketjuja.

Ehkä suurimpana havaintona itselle oli, että vaikuttavuusketjuja pitäisi tehdä vielä rajatummin tarkasti määritellyistä vaikuttavuustavoitteista. Tämän jälkeen olisi mahdollista katsoa, mihin vaikuttavuusketjuihin rahoitettavalla toiminnalla on suurin merkitys, ja sen jälkeen kannattaisi nostaa nämä tavoitteet keskiöön. Koska on olemassa riski, että hukumme moninaisten tavoitteiden ja päämäärien sekamelskaan.

Lisää ajatuksiani voit lukea blogikirjoituksestani Vaikuttavaa maatalouspolitiikkaa vai ahkeraa tukemista?

Eero Pehkonen