Voiko iso investointi kannattaa?

Olen keskustellut lukuisten kalastajien kanssa investointisuunnitelmista. Niistä jotka toteutettiin, ja niistä jotka ovat jääneet haaveiksi. Monet keskusteluista ovat olleet niitä, joissa on haaveiltu jostain suuremmasta, joka kenties olisi mahdollista, jos kaikki menisi hyvin.
Muutama keskustelu toteutuneista ja toteutuvista investoinneista on kuitenkin jäänyt erityisesti mieleen. Ja varsin usein niissä on se sävy, että tämä investointi olisi pitänyt tehdä vielä paljon aiemmin. Kun vielä oli itse hyvässä kunnossa ja olisi voinut tehokkaasti hyödyntää investointia, tai investointi olisi jopa auttanut pysymäänkin hyvässä kunnossa.

Yksi todella merkittävä näkökulma on, että vaikka kalatalouden investointituet vaativat paljon töitä ja asettavat omia rajoituksiaan, ne ovat kuitenkin todella riskittömiä investoijalle, joka on valmis toimimaan näiden rajoitusten puitteissa.

Hyviä esimerkkejä tällaisista investoinneista ovat lähes kaikki kalankäsittelyn välineet, kuten vaikkapa perkuukoneet. Tukitaso sisävesi- ja rannikkokalastuksessa on kalastajan hankkimana tyypillisesti 50%, ja tuki yleensä velvoittaa pitämään investoinnin kohteen käyttötarkoituksessaan viiden vuoden ajan. Olennainen kysymys investoijalle on siis se, säilyttääkö investoinnin kohde puolet arvostaan viiden vuoden ajan.
Kun tutustuu käytettyjen perkuukoneiden markkinoihin, on ilmiselvää että tuotantovälineiden markkina-arvo pysyy tuolla tasolla jopa vuosikymmeniä. Ja myös näihin käytettyihin on mahdollista saada investointitukea, mikä varmistaa arvon pysymisen.
Jos siis yrittäjällä on varaa investoinnin tekemiseen, häneen omaksi kustannuksekseen jää puolet hankintahinnasta, ja tuonkin saa vielä pitkänkin ajan kuluttua takaisin laitteen myynnissä. Sitä odotellessa saa ainakin poistojen hyödyn verotuksessa.

Jos tuo mainittu viiden vuoden pysyvyystarkasteluaika tuntuu pelottavalta tai ahdistavalta, voi lohduttautua sillä, että useimmissa tapauksissa ELY sallii investoinnin kohteen jälleenmyynnin samaan käyttötarkoitukseen. Itse asiassa en muista yhtäkään tapausta, että tällaista siirtoa olisi evätty.

Usein tällaisia toimintaa tehostavia laiteinvestointeja väistellään liian pitkään. Investoinneista ei siinä vaiheessa ole iloa, kun oma kroppa on jo hajoitettu liian raskaalla työllä.

Tällä ja edellisellä ohjelmakaudella on kalastuksessa rahoitettu useita yksityisiä kalankäsittelytiloja ja rantojen rakentamisia. Yksityinen tila saa tyypillisesti 50% tuen investointeihinsa. Näiden kiinteistöinvestointien kannattavuuden tai riskien arvionti menee pääosin samalla tavoin kuin aiemmin esitellyissä irtaimistojen investoinneissa, vaikka toki kiinteistöjen osalla maksuaikataulu on pidempi eikä monikaan pysty ilman rahoitusapuja tiloja hankkimaan.
Niissä kuitenkin on muistettava arvioida myös kiinteistön tulevaisuus. On helppoa ymmärtää, että yleensä kiinteistöjen arvo nousee. Mutta jos se uusi rakennus tai parannettu ranta onkin omassa kotitalon tai perintötilan pihassa, sitä voi olla lähes mahdoton realisoida tarpeen tullen.
Yrityksen kiinteänä omaisuutena helpompi kohde onkin usein kiinteistöosakkeena hankittu hallinpätkä, joka voidaan tarpeen tullen, esimerkiksi eläkeiän koittaessa tai omistajanvaihdoksen yhteydessä ”pistää lihoiksi” ilman tunnearvon tuomia hidasteita. Tällaisiin halliosakkeisiin on rakennettu esimerkiksi kalankäsittelytiloja ja pyydysrakennus- ja huoltotiloja.

Mikä sitten on iso investointi? Aloittavalle yrittäjälle muutaman tonnikin on paljon, lähes kaikille toiminimiyrittäjille kymppitonnien investoinnit ovat aina tarkkaan harkittavia. Erityisesti alkutuotannossa isot yritykset ovat harvassa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Talouden lait kohtaavat kaikkia, mittakaava vain on aina tapauskohtainen.

Tälle vuodelle on lupailtu uusia kehittämisseteli-tyyppisiä rahoitusvälineitä erityisesti yrityksen kehittämispalveluiden ostoon. Maataloudessa ja maaseudun muissa yrityksissä tämän tyyppisiä tukia on käytetty jo paljon. Kalataloudessa ei ole vielä selvää millaisille palveluille kysyntää muodostuu, ja löytyykö oikeita palveluita. Tällaisista tarpeista olisi hyvä saada palautetta, jotta neuvontaihmiset, kuten aktivaattorit, osaisivat jo etsiä oikeita asiantuntijoita.

Mika Halttu