Blogi
15.02.2024

Yhdessä vahvempia – tuottajaorganisaatio avaa uusia mahdollisuuksia maataloustuottajille

Jos haluatte muutosta, tehkää se! Näin kannusti Anniina Holopainen Suomen lammasosuuskunnasta Tampereella järjestettyyn tuottajaorganisaatiotapaamiseen saapuneita osallistujia. Päivä kokosi yhteiselle opintomatkalle tuottajaorganisaatioiden edustajia, tuottajaorganisaation perustamista suunnittelevia tuottajia, hallinnon parissa työskenteleviä henkilöitä sekä lukuisia aiheesta kiinnostuneita henkilöitä eri sidosryhmistä ja eri puolilta Suomea. Päivän agendalla oli kuulla erityisesti tuottajaorganisaatioiden edustajien vinkit menestyvän tuottajaorganisaation perustamiseen ja keskustella heidän kokemuksistaan toiminnasta.

Mitä menestys sitten edellyttää? Sitoutumista, selkeitä sääntöjä ja viestintää – näihin kolmeen pointtiin Timo Jaakkola tiivisti toimivan tuottajaorganisaation reseptin iltapäivän paneelikeskustelun päätteeksi. Keskustelemassa olivat eri alojen tuottajaorganisaatioiden edustajat Tomas Lindfors (Närpes Grönsaker), Juha Lehto (Kieku Oy), Anniina Holopainen (Suomen Lammasosuuskunta) ja Esa Lindroos (Suomen Vilja-Aitta Oy).

Yhteistä kaikille panelisteille oli halu tehdä hyvää ja menestyä yhdessä. Vilkkaana käydyn keskustelun perusteella oltiin yksimielisiä myös tuottajaorganisaatiotoiminnan tuomista eduista jäsenilleen. Kaiken ytimessä ovat yhteistyön tuomat uudet näkökulmat ja mahdollisuudet:

  • Parempi neuvotteluvoima: Yhdessä toimiessaan tuottajilla on enemmän painoarvoa markkinoilla ja he voivat neuvotella paremmista hinnoista ja sopimuksista.
  • Tehokkaampi markkinointi: Tuottajaorganisaatio voi hoitaa jäsentensä puolesta markkinoinnin ja myynnin, mikä säästää aikaa ja resursseja.
  • Tuotannon suunnittelu: Yhteistyöllä voidaan sopia tuotantomääristä ja -ajankohdista, jotta vältetään ylitarjontaa ja hintojen laskua.
  • Hankintojen tekeminen: Tuottajaorganisaatio voi kilpailuttaa jäsentensä puolesta esimerkiksi lannoitteita, siemeniä tai rehuja, mikä voi tuoda merkittäviä säästöjä myös ajallisesti.
  • Uusien kumppanuuksien luominen: Tuottajaorganisaatio voi auttaa jäseniään löytämään uusia yhteistyökumppaneita ja vientimarkkinoita.
  • Tiedon ja osaamisen jakaminen: Jäsenet voivat hyödyntää toistensa kokemusta ja asiantuntemusta.

Tuottajaorganisaatiotoiminta ei ole vain maataloustuotteiden myyntiä ja markkinointia, se on kestävän perustan luomista elinkeinolle. Sen sijaan jäsenten toiminnan rahoittaminen ei kuulu tuottajaorganisaation tehtäviin. Toimiva tuottajaorganisaatio vaatii jäsenten riittävän yhteisen volyymin markkinoilla.

Mikä on tuottajaorganisaatio?

Tuottajat tuottajien asialla, tähän kiteytyy tuottajaorganisaatioiden toimintaideologia. Esa Lindroos muotoili puheenvuorossaan asian näin: Rutinan sijaan meillä keskitytään tekemään hyvää!

Tuottajaorganisaatio on maataloustuottajien oma-aloitteisesti perustama yritysten yhteenliittymä, joka toteuttaa jäsenten maataloustuotteiden tuotantoon liittyviä yhteisiä tavoitteita. Tuottajaorganisaatio laatii itselleen säännöt ja toimintamallin. Toimintaan voi kuulua esimerkiksi tuotteiden välittäminen, vientitoiminta, kilpailutus ja yhteinen tuotannon suunnittelu. Tuottajaorganisaatio voi käytännössä toimia joko tuotteiden ostajana tai välikätenä.

Tuottajaorganisaatiota on Suomessa tällä hetkellä kaikkiaan 11 kappaletta. Tavoitteena on kasvattaa määrää, sillä toiminnan edut on tunnistettu laajasti. Hankepäällikkö Taru Antikainen oli yksi tilaisuuden pääjärjestäjistä, ja hän esitteli Tuotto-hankkeen toimintaa. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli maataloustuotteiden tuottajaorganisaatioille, kartoittaa yhteistyöhalukkaita viljelijöitä ja perustaa tuottajaorganisaatioita. Lisäksi se kehittää tuottajayhteistyötä ja verkostoitumista valtakunnallisesti.  Tuotto-hankkeen oppaassa Tuottajaorganisaation ABC  kerrotaan yksityiskohtaisesti tuottajaorganisaation perustamisesta ja toimintamalleista. Tuotto-hankkeen verkkosivustolta löytyy kattavasti vinkkejä ja tietoa.

Yhteisöllistä datanhallintaa tuottajaorganisaatioilla?

Tilaisuudessa yhtenä teemana oli myös maatalouden data-asiat. Luonnonvarakeskuksen Liisa Pesonen ja Pasi Suomi sekä DataSpace Europen Jaana Sinipuro nousivat lavalle keskustelemaan tuottajaorganisaatioiden roolista maatalouden datan hyödyntämisessä. Pesonen korosti toimintaympäristöön tullutta muutosta: EU:n tammikuussa voimaan tullut datasäädös tarkoittaa mm. sitä, että datan tuottajalla on lakiin kirjattu oikeus saada hyötyä datastaan. Datan hyödyntämistä mahdollistavat data-avaruudet, joista Jaana Sinipuro kertoi yleisölle tarkemmin (DataSpace Europe on muuten Euroopan ensimmäinen rekisteröity datan välityspalvelu). Oman datan haltuunottoa vauhdittaa viljelijöille maksuton Datapellon uudisraivaajat -ohjelma. Pasi Suomi kannusti tuottajaorganisaatiota valmistellessa pohtimaan myös datan yhteisöllistä hallintaa. Yhteishyödyntäminen parantaa liiketaloudelllisen tilannekuvan luomista ja mahdollistaa suunnitelmallisempaa tuotantoa ja myyntiä. Osaamista ja tukea asian tiimoilta tarjoaa Dataosuuskunta-hanke.

Loppukaneettina data-asiantuntijat kehottivat jokaista yrittäjää miettimään, että miten juuri sinun maatilasi voisi hyödyntää dataa.

Pasi Suomi, Jaana Sinipuro ja Liisa Pesonen kertoivat maatalouden data-asioiden uusimmista tuulista. Keskustelua juonsi ViljaTavastian Eero Kovero.

Rahoitusta tarjolla tuottajaorganisaation perustamiseen

Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksen mahdollisuuksista. Tarjolla on rahoitusta tuottajaorganisaatioiden perustamisen eri vaiheisiin. Valmisteluraha antaa kevyen ja aika riskittömän vaihtoehdon suunnittelun alkutaipaleelle, kun tuottaja lähtee etsimään samanhenkisiä kumppaneita. Valmisteluraha on suuruudeltaan 5000 euroa.

Pidemmälle menevään tuottajaorganisaatiotoiminnan edistämiseen voi saada rahoitusta yhteistyöhankkeeseen. Hankkeessa voi etsiä kumppanuuksia ja aloittaa tuottajaorganisaation kokoamista tai perustamista. Yhteistyöhanke toimii ennen tuottajaorganisaation konkretisoitumista. Värilä kannustaa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä oman alueen ELY-keskukseen. Yhteystiedot löytyvät Maaseutu.fi:n aluesivuilta.

Värilä muistutti myös maatalouden investointitukien hyödyntämisestä maatilojen kilpailukyvyn parantamiseen. Tilaisuuden päätti Ruokaviraston Juhani Heikkilä puheenvuorollaan hedelmä- ja vihannesalan toimintaohjelman tuesta.

Maaseutuverkoston koulutuksen palvelupaketin mahdollisuudet kannattaa myös tarkistaa, jos on järjestämässä esimerkiksi verkostoitumistilaisuutta yhdessä kumppanin kanssa. Maaseutuverkosto toivottaa kumppanuuksien täyteistä kevättä!