Kylissä rakennetaan henkistä kriisinkestävyyttä yhdessä ja arjessa

Sanonta ”vahinko ei tule kello kaulassa” sopii hyvin myös isompiin kriiseihin. Vain harvoin tiedämme etukäteen mikä tai millainen kriisi tulee haastamaan arkeamme. Liian usein kriisinkestävyydestä puhutaan vasta silloin, kun jotain on jo tapahtunut. Mutta todellisuudessa tärkein kriisinkestävyyden ja varautumisen työ tehdään ihan tavallisessa arjessa, silloin kun kaikki on vielä hyvin.

Arki on kriisinkestävyyden kivijalka

Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä kohdata kriisejä, säilyttää toimintakyky ja selviytyä yhdessä muiden kanssa. Se ei synny hetkessä, vaan rakentuu hiljalleen arjen valinnoista, suhteista ja yhteisöistä. Henkinen kriisinkestävyys vahvistuu yllättävän yksinkertaisilla asioilla: hyvillä yöunilla, oikeanlaisella ravinnolla, kohtaamisilla kylänraitilla, lempiharrastusten parissa ja siitä, että tietää kenelle soittaa hädässä. Myös merkityksellisyyden kokemukset vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä. Ollakseen henkisesti vahva ja kriisinkestävä ei tarvitse olla supersankari.

Yhteisöllisyys vahvistaa myös yksilön kriisinkestävyyttä

Me tarvitsemme toisiamme, kukaan ei pärjää ihan yksin. Kun arki rullaa, eikä suurempia haasteita ole, emme välttämättä tarvitse apua toisilta, emmekä kenties edes kaipaa seuraa. Varautuminen ei kuitenkaan ole pelkästään vesikanistereita ja ruokavaraa kellarissa, varautuminen on myös sitä, että tiedät keneltä voit pyytää apua tai kuka tulee käymään, kun koet itsesi yksinäiseksi. Yhteisöllisyys, ihmissuhteet ja naapuriapu muodostavat näkymättömän turvaverkon. Toiset meistä ovat onnekkaita ja ympärillä on läheisiä ihmisiä. Toiset voivat joutua näkemään enemmän vaivaa tuon turvaverkon rakentamiseen. Siksi on tärkeää, että erilaiset yhteisöt tarjoavat kohtaamispaikkoja myös yksinäisille ihmisille. Kahvipöydissä, kyläilloissa tai vaikka golf-kentällä voi rakentua suhteita, jotka vahvistavat henkistä varautumista.

Koko kylä varautuu

Varautuminen koskettaa meitä kaikkia. Kunnilla ja kaupungeilla on varautumissuunnitelmat, valtio varautuu. Yksilön varautumisvalmiuksia kehitetään mm. 72-tuntia varautumiskoulutuksilla ja -materiaaleilla. Yhä enemmän puhutaan myös kylätason varautumisesta ja yhdistysten varautumisesta. Painotus keskusteluissa on fyysisessä varautumisesta, siitä mitä pitää olla varattuna häiriötilanteiden varalle. Mutta varautumisessa on usein enemmän kysymys toiminnasta, siitä mitä tehdään kriisi- tai häiriötilanteessa. Yhdistyksen toiminnassa tai kylällä varautuminen voi tarkoittaa sitä, että mietitään etukäteen miten toimitaan erilaisissa tilanteissa. On tärkeää määrittää kriittisimmät toiminnot ja päättää esimerkiksi siitä, miten viestitään jos internet tai sähköt eivät toimi.

Toimijuus tuo toivoa

Epävarmoina aikoina huoliajattelu lisääntyy ja maailma voi näyttäytyä toivottomana. Silloin merkityksellisyyttä ja toivoa voi saada toimijuuden ja minäpystyvyyden kautta. ”En ehkä voi ratkaista koko ongelmaa, mutta on sentään jotain, mitä voin tehdä.” Pienet asiat voivat auttaa eteenpäin ja luoda tunteen siitä, että tilanteeseen voi vaikuttaa edes jotenkin.

Yhteistyö kannattaa aina

Kylien turvallisuuden ja varautumisen keskusteluissa korostetaan usein yhteistyön merkitystä. Pohjanmaan alueella on käynnissä tällä hetkellä kaksi kyläturvallisuuteen liittyvää hanketta: Aktion Österbottenin SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu ja Vaasan kaupungin Kyläturvallisuus Kyrönmaalla hankkeet. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta. Näissä hankkeissa päätimme toimia kuten opetamme ja järjestimme yhteistyössä webinaarin henkisestä kriisinkestävyydestä 7.5.2026.

Webinaarissa saimme kuulla henkisestä kriisinkestävyydestä monipuolisesti eri näkökulmista.

  • Henna Nyrhinen Vaasan kaupungilta avasi tilaisuuden kertomalla taustaa webinaarin aiheeseen.
  • Hanketyöntekjä Elina Lehto puhui resilienssistä ja henkisestä kriisinkestävyydestä ennen kaikkea yksilötasolla.
  • Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen SPR:ltä tarkasteli yhteisöjen vaikutusta henkiseen kriisinkestävyyteen.
  • Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa Kehittämisyhdistys Liiveriltä avasi hienosti kylätason kriisinkestävyyden vahvuuksia, mutta myös yhteisöllisyyden haasteita.
  • Korsnäsin kirkkoherra Rose-Maj Friman puhui seurakuntien roolista ihmisten arjessa ja mahdollisissa kriisitilanteissa.
  • Psykosociala Förbundetin Camilla Roslund-Nordling nosti esiin arjen kohtaamisia ja yksinäisyyden torjumisen.
  • Marika Danielsson Marthaförbundetin puheenvuorossa tuotiin esiin yhdistysten toiminnan jatkuvuuden turvaamisen tärkeys kriisitilanteissa ja annettiin konkreettisia keinoja sen varmistamiseen.
  • Tilaisuuden lopuksi Roger Norrgård Svenskfinlands Byar:sta veti yhteen iltapäivän kattavan sisällön.

Tämä blogiteksti oli oma yritykseni summata webinaarin herättämiä ajatuksia henkisestä kriisinkestävyydestä.

SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu on Aktion Österbottenin toiminta-alueella toteutettava kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa maaseutuyhteisöjen kriisivalmiutta, huoltovarmuutta ja yhteisöllistä varautumista. Hankkeen toteuttajina Aktion Österbotten r.f. ja yhteistyökumppanina Svenskfinlands Byar (SLF) yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionilta.


Henkinen kriisinkestävyys

Henkinen kriisinkestävyys –webinaari kokosi yhteen asiantuntijoita eri toimialoilta tarkastelemaan, miten yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä resilienssiä voidaan vahvistaa arjessa sekä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Webinaarissa käsiteltiin henkisen kriisinkestävyyden merkitystä osana kokonaisturvallisuutta, järjestöjen ja yhteisöjen roolia sekä käytännön keinoja vahvistaa varautumista paikallistasolla.

Tilaisuus sisälsi suomen- ja ruotsinkielisiä asiantuntijapuheenvuoroja, joissa tarkasteltiin mm. psykososiaalista tukea, yhteisöllisyyttä, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä toiminnan jatkuvuutta kriisitilanteissa. Materiaalit tarjoavat näkökulmia ja työkaluja henkisen kriisinkestävyyden kehittämiseen niin yksilöille, yhteisöille kuin organisaatioille.

Webbinariet om mental kristålighet samlade experter från olika sektorer för att granska hur individers och gemenskapers psykiska resiliens kan stärkas i vardagen samt vid störningar och krissituationer. Under webbinariet behandlades betydelsen av mental kristålighet som en del av den övergripande säkerheten, organisationers och gemenskapers roll samt praktiska sätt att stärka beredskapen på lokal nivå.

Evenemanget innehöll expertanföranden på både finska och svenska, där man bland annat lyfte fram psykosocialt stöd, gemenskapens betydelse, församlingars och organisationers roll samt verksamhetens kontinuitet i krissituationer. Materialet erbjuder perspektiv och verktyg för att utveckla den mentala kriståligheten hos individer, gemenskaper och organisationer.

Suomenkieliset puheenvuorot
• Projektikoordinaattori Henna Nyrhinen, Vaasan kaupunki
• Hanketyöntekijä Elina Lehto, Pro gradu -tutkielma resilienssistä ja
henkisestä kriisinkestävyydestä
• Psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen, SPR:n
psykologien valmiusryhmän koordinaattori
• Kyläasiantuntija Mari Viljanmaa, Kehittämisyhdistys Liiveri ry

Ruotsinkieliset puheenvuorot:
• Korsnäs församling Rose-Maj Friman, kyrkoherde
• Psykosociala Förbundet Camilla Roslund-Nordling, rådgivare i
livshantering
• Marthaförbundet Marika Danielsson, utvecklare och sakkunnig i
beredskap
• Sakkunnig inomlandsbygdsutveckling Roger Norrgård,
Svenskfinlands Byar

Webinaari toteutettiin 7.5. yhteistyössä SBÄR – Viisas kylä varautuu– ja Kyläturvallisuus Kyrönmaalla -hankkeiden kanssa. Molemmat hankkeet ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta.
Webbinariet genomfördes den 7 maj i samarbete med projekten SBÄR – Smarta byn är redo och Kyläturvallisuus Kyrönmaalla. Båda projekten har fått delfinansiering från Europeiska unionen.

Turvallisuustoiminnan ydin on yhteisöllisyyden vahvistamisessa

“Kuljen kriisistä kriisiin”, lauloi Ismo Alanko jo 1990‑luvulla, aikana jolloin varautuminen oli vielä pitkälti viranomaisasia. Nykyään myös kylät varautuvat, ja varautuminen on noussut uudella tavalla maaseuturahoituksella rahoitettavien hankkeiden keskiöön.

Kriiseihin varautuminen voi tuoda mukanaan myös hyvää. Jo koronapandemia lisäsi monin paikoin maaseudulla yhteisöllisyyttä ja yhteydenpitoa naapureihin. Samanlaista kehitystä on nähtävissä nyt, kun kylissä varaudutaan etenkin sään ääri‑ilmiöihin.

Maaseudun yhteisöllisyydellä on merkitystä myös maan kokonaisuusturvallisuudelle. Kuten turvallisuuskomitean erityisasiantuntija Mirva Ojala muistuttaa, turvallisuus lähtee yksilöistä, ei ylhäältä käsin. Kyläläiset ovat toimijoita, eivät vain toiminnan kohteita. Kriisin sattuessa kylän asukkailla on paras tieto siitä, ketkä ovat eniten avun tarpeessa. Kun seudulla on yhteisöllisyyttä, tiedetään myös, mitä ympärillä tapahtuu.

Vaikka kylät olisivat aktiivisia, se ei yksin riitä. Myös hyvinvointialueen viranomaiset on saatava mukaan. Hankkeet voivat parhaimmillaan mahdollistaa sen, että kunnalle syntyy toimiva yhteistyömalli ilman suoraa taloudellista panosta. Jatkuvuuden turvaamiseksi hankkeen jälkeen on tärkeää, että varautuminen koetaan kaikille merkitykselliseksi.

Yksi keskeinen lähtökohta on ottaa pelastusviranomaiset mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja rakentaa yhdessä toimiva malli, jonka esimerkiksi kyläturvallisuusryhmä voi ottaa käyttöönsä.
Viranomaiset tarvitsevat kuntia, ja kunnat puolestaan tarvitsevat kyliä. Oriveden malli on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyötä voidaan rakentaa. Kaupungilla on häiriötilanteita varten yhteistoimintasopimukset yhdeksän suurimman kyläalueen kanssa. Tarvittaessa kaupunki voi pyytää kyläyhdistyksiltä apua avuntarpeen arvioinnissa, ja yhdessä kylien kanssa voidaan esimerkiksi avata kylätaloja asukkaiden käyttöön tai järjestää vedenjakelua.

Rannikko‑Pohjanmaan Sbär – Viisas kylä varautuu ‑hanke on aloittanut toimintansa järjestämällä kyläturvallisuusiltoja, joissa varautumista kehitetään kyläkohtaisesti kylien omista tarpeista lähtien. Hankkeen keskiössä on niin sanottu pehmeä varautuminen, joka luo perustan toimivalle kriisinhallinnalle. Toukokuun alussa, 7.5., järjestetään aiheeseen liittyen henkisen kriisinkestävyyden webinaari yhteistyössä Kyläturvallisuus Kyrönmaalla ‑hankkeen kanssa.

Osallistu Henkinen kriisinkestävyys -webinaariin

Verkostot maahanmuuttaneiden yrittäjyyden tukena – vastaa kyselyyn!

Maaseudun palvelut rakentuvat yrittäjien varaan: kyläkauppa, lounasravintola, autokorjaamo, hyvinvointi- ja siivouspalvelut. Maaseudulla toimivat tehtaat luovat alueelle työpaikkoja sekä omassa toiminnassaan, että alihankinnan kautta. Maaseudun palvelut harvenevat uhkaavaa vauhtia ja keskittyvät isompiin kaupunkeihin. Tähän on monia syitä, eläköityvät yrittäjät eivät löydä jatkajia tai uusia yrityksiä ei uskalleta perustaa. Maaseudulla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia aina paikallisista kivijalkaliikkeistä maailmanlaajuisesti toimiviin teknologiayrityksiin. Yrittäjyys tuo kylille ja kuntiin uusia palveluja, mahdollisesti työpaikkoja ja toivoa siitä, että maaseudulla on hyvä elää myös jatkossa.

Maahanmuuttaneet voivat olla yksi ratkaisu maaseudun yrittäjyyden vahvistamiseen. Monella maahanmuuttaneella on vahvaa osaamista ja uudenlaista näkökulmaa, jota on kuitenkin puutteellisen kielitaidon vuoksi vaikea hyödyntää suomalaisessa työelämässä. Yrittäjyys voisi tällöin olla vaihtoehto oman osaamisen eurollistamiseen. Yrittäjyys tarkoittaa eri maissa eri asioita, joten yrityksen perustaminen uudessa maassa voi tuntua pelottavalta. Yrittäjyyspolun ensiaskeleet voivat katketa tiedon, verkostojen, tilojen ja asiakkaiden puutteisiin.

Kotona maaseudulla – pitovoimaa yrittäjyydestä on valtakunnallinen, EU‑osarahoitteinen hanke, jossa kehitämme Kotona maaseudulla ‑mallia yhteiseksi työkaluksi kunnille, Leader‑ryhmille, kehitysyhtiöille, yhdistyksille ja kylätoimijoille. Hanketta toteuttavat Startup Refugees, Suomen Yrittäjäopisto ja Aktion Österbotten r.f. yhteistyössä Suomen Kylien kanssa.

Kotona maaseudulla – malli sisältää:

  • Työkirja maahanmuuttajayrittäjille: muokattava, monikielinen opas, johon alue voi lisätä omat kontaktinsa ja palvelunsa.
  • Yrittäjyysosaamisen kehittäminen: valmennuksia ja työpajoja tukemaan idean jalostamista ja arjen tekemistä.
  • Verkostot: kohtaamiset ja yhteistyöformaatit, jotka linkittävät tulijat yrityksiin, neuvontaan ja yhteisöihin.
  • Kyläkummi‑mallin kehittäminen: yhteisölähtöinen mentorointi, jossa kylä, yrittäjät ja asiantuntijat tukevat polkua “ensimmäisistä kontakteista ensimmäisiin asiakkaisiin”.

Kotona maaseudulla-mallin kehittämisen pohjaksi toivomme saavamme Leader-ryhmien ja alueiden muiden elinkeinotoimijoiden näkemyksiä siitä mitä jo tehdään hyvin ja mihin kaivataan tukea. Tätä varten avasimme kyselyn, joka on avoinna 12.4. saakka. Toivomme kyselyyn vastauksia ennen kaikkea Leader-ryhmiltä, mutta myös muilta tahoilta, jotka toimivat maahanmuuttaneiden työllistymisen ja yrittäjyyden parissa maaseutualueilla. Kyselyä saa jakaa vapaasti omiin verkostoihinsa.

Kysely Leader-toimintaryhmille ja maaseudun yrityskehittäjille – Täytä lomake

Hankkeelle on perustettu myös LinkedIn ryhmä, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneet maahanmuuttaneet voivat verkostoitua keskenään, mutta johon ovat tervetulleita myös kaikki, ketkä haluavat olla mukana tukemassa maahanmuuttaneiden yrittäjyyshaaveita.

Kotona maaseudulla – pitovoimaa yrittäjyydestä hanke osallistuu myös kevään Kyläpäiville Riihimäellä. Työpajassa mietimme sitä, miten yhteisöt voivat tukea maahanmuuttaneita yrittäjyyspolulla.

 

 

 

 

Kylien turvallisuus ja varautuminen kiinnostaa Pohjanmaalla

Pohjanmaan kylät ja yhdistykset ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta kylien turvallisuuden ja varautumisen kehittämistä kohtaan. Ennen joulua avasimme kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa kiinnostusta kyläturvallisuusiltojen järjestämiseen toiminta-alueellamme. Halusimme varmistaa, että voimme suunnata hankkeen toimintaa juuri niihin kyliin ja kuntiin, jotka ovat aidosti kiinnostuneita teemasta. Ja kyllähän aihe kiinnostaa! Lyhyessä ajassa olemme saaneet jo lukuisia vastauksia kyselyyn.

Mitä kylät toivovat turvallisuusilloilta?

Kyläturvallisuus ja kylien varautuminen ovat laajoja teemoja, joten kyselyssä halusimme myös selvittää, mitkä aiheet kylissä kiinnostavat eniten. Vastausten perusteella nousi selkeästi muutama pääteema, joita turvallisuusilloissa halutaan käsitellä. Kaiken kaikkiaan toiveet kertovat yhteisöjen halusta vahvistaa omaa kriisinkestävyyttään ja kehittää konkreettisia toimintamalleja arjen ja kriisitilanteiden varalle.

Yhteisöllinen varautuminen ja roolijako

Kylissä kaivataan selkeitä toimintamalleja yhteisölliseen varautumiseen, vastuunjaon selkeyttämistä yhdistysten ja vapaaehtoisten välillä, inspiraatiota ja ideoita yhteisten resurssien suunnitteluun.

Kylän oma turvallisuus- ja varautumissuunnitelma

Kyläturvallisuussuunnitelmat nousivat ilahduttavasti esiin vastauksissa ja ne koettiin tärkeiksi. Vastauksissa toivottiin konkreettisia esimerkkejä, rakenteita ja malleja, joiden avulla oma suunnitelma on helppo laatia.

Viestintä ja tiedonkulku kriiseissä

Käytännön ratkaisut kriisiviestintään kiinnostavat. Kyläradio kiinnostaa, mutta kylät haluavat kuulla myös muista tavoista varmistaa tiedonkulku silloin, kun perinteiset yhteydet eivät toimi.

Arjen varautuminen

Kotitalouksien varautuminen, kotivara ja ohjeet myrskyjen, sähkökatkojen tai muiden häiriötilanteiden varalle olivat keskeisiä teemoja vastauksissa. Kyläläiset kaipaavat selkeitä vinkkejä ja käytännön ohjeita.

Naapuriapu ja kyläyhteisön vahvistaminen

Yhteisöllisyys on kylätoiminnan ydin. Kyselyn vastauksissa toivottiin tukea naapuriavun organisointiin, uusien asukkaiden mukaan ottamiseen sekä luottamuksen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

Turvallisuustaidot ja harjoitukset

Vastauksissa toivottiin myös erilaisia koulutuksia esimerkiksi paloturvallisuuteen, ensiapuun ja alkusammutukseen liittyen. Myös henkinen kriisinkestävyys ja yhteiset turvallisuusharjoitukset kiinnostavat.

Hyvät esimerkit muista kylistä

Kylät haluavat oppia toisiltaan. Esimerkit muiden onnistumisista ja virheistä antavat arvokkaita oivalluksia ja voivat toimia mallina oman kylän kehittämiselle.

Tapahtumien turvallisuus

Monissa kylissä tapahtumat ovat keskeinen osa kylän toimintaa, joten monia vastaajia kiinnostaa myös tapahtumien turvallisuuden varmistaminen.

Kylissä järjestettävät kyläturvallisuusillat ja erilaiset koulutukset ovat keskeinen osa SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu – hankkeen toimia. Tuntuu hyvältä aloittaa tämä vuosi tiedon kanssa, että olemme odotettuja ja toivottuja vieraita moniin kyliin.

Miksi kyläturvallisuus ja kylien varautuminen on tärkeää?

Välipäivinä riehunut Hannes-myrsky muistutti konkreettisesti siitä, kuinka haavoittuvaisia sekä kotitaloudet että kunnat voivat olla pitkien sähkökatkojen ja laajojen häiriöiden aikana. Monissa kodeissa huomattiin, että 72 tunnin varautumissuositukset olivat jääneet suunnitelman tasolle. Samalla nähtiin myös, kuinka nopeasti kylät, yhdistykset ja yritykset voivat toimia kriisin keskellä: nuorisoseurat avasivat ovensa lämmittelyä ja ruoanlaittoa varten, ja yritykset tarjosivat tilojaan sähköttömyydestä kärsiville.

Monissa kunnissa kesti luvattoman kauan reagoida poikkeustilanteeseen. Kunnilla on keskeinen rooli paikallisen kokonaisturvallisuuden johtamisessa. Siksi olisi aika tunnistaa ja hyödyntää kylissä tehtävä työ ja rakentaa suunnitelmallisesti varautumiskumppanuuksia kylien, yhdistysten ja yritysten kanssa.

Yhteisöllisessä varautumisessa, kylävarassa, on kyse yhteisön kyvystä toimia kriisitilanteessa: yhteisestä kokoontumispaikasta, harjoituksista, koulutuksista, naapuriavun käytäntöjen sopimisesta, viestintäverkostoista ja varautumista parantavista välineistä. Ennen kaikkea se on kuitenkin yhteistä tekemistä silloin kun kaikki on hyvin. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja tekevät asioita yhdessä, apu löytyy kriisissäkin nopeasti. Kuntien olisi hyvä tunnistaa se, että tällainen yhteisöllinen varautuminen vahvistaa myös kuntien kriisinkestävyyttä.

SBÄR – Smarta byn är redo – Viisas kylä varautuu on Aktion Österbottenin toiminta-alueella toteutettava kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa maaseutuyhteisöjen kriisivalmiutta, huoltovarmuutta ja yhteisöllistä varautumista. Hankkeen toteuttajina Aktion Österbotten r.f. ja yhteistyökumppanina Svenskfinlands Byar (SLF) yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Meidän polkumme kohti kestävämpää tulevaisuuden maaseutua

Tulevaisuuden maaseutu rakennetaan yhdessä, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Me Aktion Österbottenilla uskomme, että yhdistystoimijoilla on tässä työssä keskeinen rooli. Tämän rahoituskauden strategiassa määritimme, että haluamme olla majakan valo, joka ohjaa alueemme asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä valoisampaan tulevaisuuteen. Siitä syystä halusimme lähteä kehittämään myös omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme. Ei siksi, että meidän olisi ollut pakko, vaan siksi että haluamme omalla esimerkillämme osoittaa, että näin kuuluu tehdä.

Laatiessamme kuluvan rahoituskauden 2023 – 2027 paikallista kehittämisstrategiaa otimme YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet vahvasti osaksi sitä. Strategiatyön aikana määritimme oman toimintamme kannalta keskeisimmät tavoitteet, joiksi tunnistimme:

  • Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia
  • Tavoite 4: Hyvä koulutus
  • Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
  • Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
  • Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
  • Tavoite 15: Maanpäällinen elämä

Haluamme edistää omalla toiminnallamme ja rahoittamillamme hankkeilla laajasti kestävää kehitystä ja sen tavoitteita. Agenda 2030 tavoitteiden ottaminen osaksi omaa strategiaamme perustui myös siihen, että halusimme auttaa myös hanketoimijoitamme huomaamaan, miten paikalliset kehittämistoimet voivat samalla edistää myös globaaleja tavoitteita.

Vuoden 2025 alussa lähdimme rakentamaan omaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää osana Landsbyggare för föreningar -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi, miten maaseudulla toimivat yhdistykset voivat konkreettisesti edistää ympäristövastuuta ja kestävää kehitystä. Me uskomme, että tulevaisuuden maaseutu rakentuu paikallisten toimijoiden vastuullisuudesta ja sen näkyväksi tuomisesta. Monet alueen yhdistystoimijat tekevät jo paljon hyvää ympäristö- ja vastuullisuustyötä, mutta viestivät siitä vain vähän. Meidän mielestämme Ekokompassi, tai mikä tahansa muu ympäristösertifikaatti, on hyvä keino kartoittaa omat ympäristövaikutukset, mutta tuoda myös näkyväksi sitä työtä, jota jo muutenkin tehdään kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Ekokompassi – työkalu tulevaisuuden rakentamiseen

Ottaessamme kestävän kehityksen tavoitteet osaksi tämän rahoituskauden strategiaa, oli selvää, että meidän on otettava ne myös vahvemmin osaksi omaa toimintaamme. Niinpä kartoitimme erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa vastuullisuus- ja ympäristötyötämme.

Ekokompassi valikoitui työkaluksi, jonka avulla olemme voineet kehittää ympäristötyötämme järjestelmällisesti ja tuoda vastuullisuutemme näkyväksi asiakkaille ja muille sidosryhmille. Vaikka oman toimintamme suorat ympäristövaikutukset ovat melko vähäisiä, koemme, että meillä on merkittävä rooli vaikuttajina ja viestijöinä. Luonnollisesti voimme ohjata hankehakijoita vastuullisimpaan tulevaisuuteen myös rahoituslinjausten kautta. Uskomme, että Ekokompassin avulla osaamme sanoittaa paremmin sen, mitä jo teemme ja myös kehittää toimintaamme entistä vastuullisemmaksi ja vaikuttavammaksi.

Ekokompassin yhtenä kriteerinä on, että organisaatio laatii ja julkaisee ympäristölupauksen. Meidän ympäristölupauksemme kiteyttää ympäristöohjelmamme tavoitteet:

Haluamme olla kestävä työyhteisö, jossa voidaan hyvin, tehdään kestäviä valintoja ja edistetään kestävyyttä viestimällä ja vaikuttamalla. Kestävässä työyhteisössä kiinnitetään huomiota henkilöstön hyvinvointiin, ei syrjitä ja ollaan avoimia. Tuetaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Kannustetaan hankkimaan tuotteita mahdollisimman läheltä, niin että ne ovat laadukkaita ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia ja uusiutuvia materiaaleja sisältäviä. Liikkumiseen kiinnitetään huomiota suosimalla kimppakyytejä, julkista liikennettä ja vähentämällä lentomatkoja. Pyrimme vähentämään jätteen määrää ja parantamaan toimistollamme jätteen kierrätystä. Viestinnässä nostamme esiin rahoittamiamme hankkeita, jotka toimivat Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikutamme siihen, että kestävän kehityksen huomioiminen näkyisi yhä enemmän asiakkaidemme ja henkilökuntamme arjessa.

Miten yhdistyksen ympäristöjärjestelmä rakennetaan?

Ekokompassin rakentaminen alkoi alkukartoituksella, jossa arvioimme toimintamme nykytilaa ja tunnistimme keskeiset ympäristövaikutukset. Painopisteeksi nousivat erityisesti viestintä ja vaikuttaminen, mutta nostimme ympäristöohjelmaan mukaan myös hankinnat, liikkumisen, energian ja luonnon monimuotoisuuden.

  • Hankinnat: vastuullisten ja ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen
  • Liikkuminen: liikkumisen päästöjen vähentäminen kimppakyytien ja lentomatkojen tarkoituksenmukaisuuden harkinnan kautta.
  • Vaikuttaminen: yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa ja Agenda 2030 -tavoitteiden edistäminen
  • Energia: energiankulutuksen vähentäminen ja siirtyminen ympäristöystävällisempään sähköön
  • Luonnon monimuotoisuus: luonnon monimuotoisuuden edistäminen oman hanketoiminnan kautta.

Laadimme ympäristöohjelman, jossa jokaiselle osa-alueelle määriteltiin tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja sen toteutumista seurataan Oma Ekokompassi -alustalla.

Ekokompassin 10 kriteeriä Aktion Österbottenilla

Ekokompassi-ympäristöohjelmalla on kymmenen kriteeriä, joiden kaikkien on toteuduttava, jotta organisaatio voi saada sertifikaatin.

1. Ympäristöasioiden hallinnan nykytilan kartoittaminen
Teimme alkukartoituksen Ekokompassin lomakkeella yhteistyössä meidän  Ekokompassi-asiantuntijamme kanssa ja tunnistimme kehityskohteet erityisesti viestinnässä, hankinnoissa ja liikkumisessa.

2. Merkittävimmät ympäristövastuun osa-alueet
Pisteytimme osa-alueet ja nostimme ohjelmaan ne, joissa vaikutus on suurin: hankinnat, liikkuminen, vaikuttaminen, energia ja luonnon monimuotoisuus.

3. Ympäristölainsäädäntö
Laadimme lakilistan ja kemikaaliluettelon, otimme käyttöön paristojen omavalvonnan ja ohjeistimme vaarallisten jätteiden käsittelyn.

4. Ympäristöasiat toimintatavoissa
Kehitimme jätehuoltosuunnitelman, lisäsimme kierrätysastioita ja ohjeistimme henkilöstön lajitteluun ja kemikaalien käsittelyyn.

5. Ympäristöohjelma
Laadimme ohjelman, jossa on selkeät tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja mittarit. Ohjelma elää ja päivittyy vuosittain.

6. Jatkuva ylläpito ja raportointi
Päivitämme mittarit ja toimenpiteiden tilan Oma Ekokompassi -alustalle, joka toimii myös raportoinnin työkaluna.

7. Johto sitoutuu ympäristötyöhön
Organisaatiolle on nimitetty Ekokompassi-yhteyshenkilö ja johto on sitoutunut ympäristölupaukseen ja sen toteuttamiseen.

8. Sisäinen viestintä
Laadimme sisäisen viestinnän suunnitelman ja perehdytämme henkilöstön ympäristöasioihin koulutuksin ja materiaalein.

9. Ulkoinen viestintä
Viestimme ympäristötyöstä verkkosivuilla, somessa ja tapahtumissa. Nostamme esiin hyviä käytäntöjä ja Agenda 2030 -tavoitteita tukevia hankkeita.

10. Auditoinnit ja toiminnan kehittäminen
Valmistaudumme ensimmäiseen ulkoiseen auditointiin ja toteutamme sisäisiä auditointeja vuosittain.

Sanoista tekoihin

Ympäristöohjelmaan määritetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joista osaa olemme jo lähteneet toteuttamaan ja osa on vielä suunnittelun tasolla. Ympäristöohjelma ei kuitenkaan voi olla vain kauniita sanoja kestävyyden puolesta, vaan suunnitelma on vietävät tekojen tasolle. Tähän mennessä olemme lisänneet kierrätysastioita toimistolle, laatineet luettelon käyttämistämme kemikaaleista, aloittaneet paristojen käytön omavalvonnan ja ympäristöasioista viestimisen kanavissamme. Olemme aloittaneet myös lentobudjetin laatimisen. Sähkösopimus tullaan kilpailuttamaan ja siirtymään ekosähköön mahdollisimman pian. Ja vaikka verkostomme ovat laajat, tunnistimme sen, että alueen ympäristötoimijoiden kanssa meidän tulisi tehdä nykyistä tiiviimmin yhteistyötä.

Henkilöstö on perehdytetty ympäristöohjelmaan ja seuraavana vuorossa olisikin auditointi. Työ ei tietenkään pääty siihen, ympäristötyö on jatkuvaa oppimista, kehittämistä, viestimistä ja vaikuttamista.

Viesti muille yhdistyksille: Tule mukaan

Ympäristöjärjestelmä ei ole vain meidän sisäinen työkalu, se auttaa meitä viestimään myös muille ympäristötyön tärkeydestä. Haluammekin omalla esimerkillämme kannustaa myös muita yhdistystoimijoita kehittämään omaa ympäristötyötä, sertifikaatilla tai ilman. Ekokompassi on vain yksi työkalu. Erilaisia ohjelmia ja viitekehyksiä on paljon. Ympäristötyötä voi tehdä myös täysin itsenäisesti. Silloin hyvä tapa aloittaa voisi olla se, että pysähdytään miettimään millaisia ympäristövaikutuksia omalla toiminnalla on ja tunnistetaan niistä ne, joihin vaikuttamalla voidaan saada aikaan suurin muutos. Ympäristövastuu kuuluu meille kaikille, myös maaseudun yhdistystoimijoille.

Tämä blogi on alunperin julkaistu kolmiosaisena blogitekstisarjana Aktion Österbottenin kotisivuilla. Blogissa kerromme Aktion Österbottenin Ekokompassi-matkasta. Jos haluat tietää lisää meidän ympäristötyöstämme, ole yhteydessä!

Ympäristöohjelmamme on laadittu osana Landsbyggare för föreningar-hanketta, joka on saanut osarahoitusta EU:lta.

Kylät energiamurroksen keskellä – yhteisöllinen energia ja energiakylät Pohjanmaalla

PEAK – Paikallisen energiajärjestelmän kehittäminen Pohjanmaalla hankkeessa, jossa Aktion Österbotten on mukana, tuotetaan uutta tietoa ja kartoitetaan alueen uusiutuvaa energiapotentiaalia yhteisöllisesti vauhdittamaan alueellisen energiajärjestelmän muutosta. Energiakysymykset koskevat meitä kaikkia, ne eivät ole vain suurten kaupunkien ja teollisuuden huolia. Koska suuri osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan maaseudulla, ovat maaseudun kylät ja asukkaat nousseet keskeisiksi toimijoiksi energiamurroksessa.

Paikallisten energiaratkaisujen kautta ei vain lisätä alueen energiaomavaraisuutta, vaan niillä voi olla myös iso rooli varautumisessa ja kansallisessa turvallisuudessa. Näkökulma, jota ei vielä muutama vuosi sitten juuri mietitty. Kun energiaa tuotetaan ja varastoidaan kestävästi ja paikallisesti, vähennetään riippuvuutta ulkoisista tekijöistä ja kriisitilanteissa voidaan säilyttää toimintakyky paremmin. Paikallisen energiatuotannon lisäksi tuleekin keskustelua käydä energiankulutuksesta ja sen tasaamisesta, mutta myös erilaisista energiavarastoinnin muodoista.

Kylien piilo-osaaminen ja yhteisöllinen energia

Aktion Österbotten kehittää maaseutua Leader-ryhmänä Euroopan unionin maaseuturahoituksen kautta, mutta toimii myös maakunnallisena kyläyhdistyksenä. Hankkeessa olemme mukana tuomassa kyliä ja kylän asukkaita mukaan energiakeskusteluun. Meitä kiinnostaa erityisesti se näkökulma, että Pohjanmaan kylissä on valtava määrä energia- ja muun alan osaamista, niissä toimivien yritysten mutta myös niissä asuvien ihmisten kautta. Tätä osaamista ei tällä hetkellä hyödynnetä kovinkaan järjestelmällisesti, vaan osaaminen pidetään usein erillään kylän muusta toiminnasta. Tarvitaan enemmän kylätason hackathoneja ratkaisemaan paikallisia energia- ja muita haasteita!

Energiayhteisöistä puhutaan jo aika paljon ja kaupunkeihin niitä ollaankin perustettu jo jonkin verran. Ennen kuin näemme niitä myös maaseudulla, olemme päättäneet hankkeessa ja tapahtumissamme puhua yhteisöllisestä energiasta. Yhteisöllinen energia voi olla paikallisia ratkaisuja, jotka perustuvat yhteistyöhön, luottamukseen ja yhteiseen tahtotilaan olla osana kestävämpää energiajärjestelmää. Yhteisöllinen energia on ennen kaikkea sosiaalinen ja alueellinen toimintatapa ja vasta sen jälkeen voidaan miettiä sen teknistä toteuttamista.

Älykäs energiakylä-konsepti ja osallistavat menetelmät

Ensimmäisessä yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa RIPEET -hankkeessa, toteutimme pienen Älykäs energiakylä-pilotin Ähtävän kylän kanssa. Halusimme nostaa uudelleen esiin Vaasan yliopistossa kehitetyn Energiakylä-konseptin, joka oli aikaansa edellä jo yli 10 vuotta sitten. Meidän mielestämme Energiakylä-konseptin tarjoama konkreettinen malli voisi auttaa kyliä kohti kestävää energiaomavaraisuutta. Pilottihankkeessa halusimme yksinkertaistaa prosessia ja miettiä, miten siinä voidaan hyödyntää ja integroida digitaalisia työkaluja.
Energiakylän työkalupakki auttaa kylää laatimaan oman visionsa, laskemaan energiantuotannon potentiaalin ja suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet. Nykyisessä muodossaan prosessi vaatii jonkun fasilitoimaan sitä. Ihannetilanteessa työkalu olisi sellainen, jota osattaisiin käyttää kylätasolla itsenäisesti.

Olemme jatkaneet tätä työtä PEAK-hankkeessa. Osallisuus ja yhteistyö ovat olleet keskeisiä tekijöitä hankkeen toteutuksessa. Olemme järjestäneet työpajoja, joissa paikalliset asukkaat ja toimijat ovat päässeet keskustelemaan energiakysymyksistä. Työpajoja varten laadittiin keskustelukortteja tukemaan yhteistä keskustelua ja nostamaan esiin näkökulmia, joita ei välttämättä muuten osattaisi ottaa huomioon.
Wasa Future Festivalin työpajassa lähdimme liikkeelle tekemiemme haastattelujen tuloksista ja kävimme keskustelua eri toimijoiden roolista alueellisen kestävän energiajärjestelmän kehittämisessä.

Haasteet ja mahdollisuudet maaseudun energiajärjestelmissä

Leader-toimintaryhmät voivat niin halutessaanottaa nykyistä vahvempaa roolia kestävän energiajärjestelmän kehittämisestä maaseutualueilla. Se voi tapahtua rahoituksen kautta, mutta myös edistämällä yhteistyötä ja tuomalla esiin paikallisia mielipiteitä ja ääniä.

Työryhmämme havainnot PEAK-hankkeessa ovat vahvistaneet aiemmista yhteistyöprojekteista saatuja oivalluksia. Haasteet kestävän energiajärjestelmän kehittämiseen kylätasolla liittyvät erityisesti asenteisiin, maankäyttöön ja rahoitukseen. Vihreää energiaa tuotetaan maaseuduilla, aurinkopuistojen ja tuulivoimaloiden muodossa, mutta kenelle sitä tuotetaan? Esimerkiksi datakeskuksia suunnitellaan rakennettavaksi myös maaseuduille, eivätkä kaikki pidä siitä, että tarvittava energiantuotanto muuttaa maisemaa. Maankäyttö herättää paljon kysymyksiä, jotka eivät ole aina yksinkertaisia. Miten kunta kaavoittaa ja käytetäänkö maa-alueiden saamiseksi pakkolunastuksia tai muita vastaavia keinoja ja niin edelleen. Yksityisissä, pienemmissä hankkeissa rahoituksen saatavuus on usein nostettu esiin haasteena.

Onneksi on tunnistettu myös useita mahdollisuuksia. Paikallinen omistus, kuten hankkeen yhteistyökumppanin, Esse Elektrokraftin kohdalla voi tukea hyväksyttävyyttä ja tuoda suoraa hyötyä paikallisyhteisöille. Teknologian kehittyessä myös paikallisen energiantuotannon ja -varastoinnin ratkaisut lisääntyvät, ja älykkäät sähköverkot mahdollistavat joustavan ja tehokkaan energiankäytön. Maaseutualueilla yhteistyö eri toimijoiden välillä toimii usein hyvin ja yhdessä tekemällä luodaan kestäviä ratkaisuja myös energiajärjestelmän kehittämiseen.

Älykäs energiakylä – kortit keskustelun tukena

Haluatteko keskustella esimerkiksi kyläillassa kestävästä energiasta ja erilaisista mahdollisuuksista juuri teidän asuinympäristössä? PEAK- hankkeessa kehitetyt Älykäs energiakylä-kortit on osallistumista edistävä keskustelutyökalu, joka on kaikkien käytettävissä. Kortit löytyvät Maaseutuverkoston tietokortit osiosta.

Korttien avulla voidaan käydä keskustelua uusiutuvasta energiasta, tunnistaa paikallisia mahdollisuuksia sekä kehityksen mahdollisia esteitä.

Blogin on kirjoittanut Piritta Syrjälä, joka toimii kehittämisasiantuntijana Aktion Österbottenilla. Hän on mukana PEAK-hankkeen työryhmässä ja on luvannut itselleen ja projektitiimille olla tässä yhteistyöhankkeessa se, joka sanoo tarvittaessa ääneen ”Anteeksi, nyt en ymmärtänyt.”

Vaasan yliopiston ja Aktion Österbottenin yhteishankkeessa ”PEAK – Paikallisen energiajärjestelmän kehittäminen Pohjanmaalla” tuotetaan uutta tietoa vauhdittamaan alueellisen energiajärjestelmän muutosta ja kehitystä hiilineutraaliksi uusiutuvat energiamuodot huomioiden. Tarkastelu tehdään teknisestä, taloudellisesta ja yhteisöllisestä näkökulmasta. Hanke alkoi toukokuussa 2024 ja kestää kaksi vuotta.

Se on Euroopan unionin osarahoittama ja Vaasan yliopiston tutkimus- ja innovaatioalusta VEBICin koordinoima. Muita rahoittajia ovat Esse Elektro-Kraft Ab, Vaasan yliopisto sekä Aktion Österbotten.