Vastuullinen vihreä siirtymä luo uusia mahdollisuuksia

Vihreä siirtymä tarkoittaa siirtymistä ekologisesti kestävään talouteen, joka ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin tai luonnonvarojen ylikulutukseen. Sen sijaan kestävä talous nojaa vähähiilisiin ratkaisuihin sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Vihreän siirtymän avulla voidaan vähentää päästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta sekä säilyttää ja parantaa ympäristön tilaa. Vuonna 2025 Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma JÄSMY kannustaa toteuttamaan erilaisia vihreään siirtymään liittyviä hankkeita ja hakemaan niihin EU:n maaseuturahoitusta Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksista.

Maaseutuhankkeet voivat tukea vihreää siirtymää

Monet JÄSMY-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet linkittyvät joko suoraan tai välillisesti vihreään siirtymään. Yksi näistä on hiilineutraaliuden tavoite. Hiilineutraaliutta voidaan JÄSMY-ohjelman mukaan edistää mm. tukemalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattamista, kiertotaloutta, nurmitaloutta ja kasvinviljelyyn liittyvää hiilensidontaa, sekä kehittämällä vastuullista ja kannattavaa yritystoimintaa maaseudulla.

Kiertotaloutta tukemalla varmistetaan, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät talouden käytettävissä mahdollisimman pitkään, mikä säästää luonnonvaroja. Kiertotalouden ratkaisuja on mahdollista hyödyntää liiketoiminnassa ja niiden avulla voi kehittää liiketoiminnan kestävyyttä ja vastuullisuutta.

Hajautetun ja uusiutuvan energian tuotannon edistäminen ja hyödyntäminen nähdään JÄSMY-ohjelmassa tärkeänä. Ohjelmassa mainitaan, että biokaasulaitosten perustaminen yksittäisten maatilojen lisäksi useamman tilan yhteisinä ratkaisuina on tärkeää. Biokaasun ja muiden uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko-, maalämpö- ja tuulienergian hyödyntämistä halutaan lisätä eri elämänalueilla (asuminen, vapaa-aika, liikenne ja yritystoiminta).

JÄSMY-ohjelman mukaan myös alueen matkailun ekologisuutta tulee kehittää. Matkailun vähähiilisyyttä voidaan edistää kehittämällä kestäviä matkailumuotoja. Kestävä matkailu pitää sisällään niin ekologisen, taloudellisen kuin kulttuurisen näkökulman.

Viljelytoimenpiteiden vaikutus

Kasvit sitovat ilmakehän hiiltä kasvuston maanpäälliseen osaan ja juuristoon. Kasvinviljelyn hiilensidontaa voidaan JÄSMY-ohjelman mukaan edistää lisäämällä nurmenviljelyä ja ympärivuotista kasvipeitteisyyttä sekä välttämällä maan voimakasta muokkausta. Nämä toimet parantavat myös peltomaan rakennetta ja ylläpitävät eliöstön monimuotoisuutta. Nurmitaloudella on myönteisiä vaikutuksia myös biokaasun tuotantoon – (esimerkiksi kotoperäistä puna-apilaa voidaan käyttää lisäsyötteenä biokaasun tuotannossa). Lisäksi typenkierron edistäminen vähentää typpilannoitteiden tarvetta.

Viljelymenetelmien valinnalla on iso merkitys päästöjen hillintään myös turvemailla. Pitkäaikaisen kasvuston edistämistä turvepelloilla pidetään tärkeänä. Lisäksi turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vettämällä eli nostamalla niiden pohjaveden pintaa. Kosteikkoviljelyn mahdollisuuksia on hyvä tuoda esille ja selvittää kosteikkoviljelyn hyviä käytäntöjä.

Vastuullinen, kilpailukykyinen ja resurssitehokas ruokajärjestelmä

Toimiva ja kestävä alkutuotanto osana ruokajärjestelmää on tärkeää huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta. Lisäksi kestävä ruokajärjestelmä edistää vihreää siirtymää.

Ilmastonmuutos, sodat ja pandemiat vaikuttavat ruokajärjestelmään, ja alkutuotannon heikko kannattavuus voi hidastaa maatalouden ilmastotoimia. Näin ollen muutoksen kohti vihreää siirtymää tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Maaseudulla on potentiaalia ja ratkaisuja. Kiertotalous, luontovastuullisuus, omavaraisuus, kestävät toimintatavat ja uusiutuva energia tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia niin maatiloille kuin muillekin maaseutuyrityksille.

Maaseuturahoitus painottaa ympäristö- ja ilmastoteemoja

Järvi-Suomen ELY-keskuksista voi hakea EU:n maaseuturahoitusta maaseudun elinolojen kehittämiseen sekä yritysten investointeihin ja kehittämiseen. Tukien haku on jatkuva.

JÄSMY-ohjelma kannustaa ja haluaa aktivoida erityisesti ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden toteuttamiseen. JÄSMY-ohjelmaan tavoitteisiin on kohdistettu yhteensä 30 toimenpidettä, ja monella näillä on vaikutusta useamman kuin yhden tavoitteen edistämiseen. Lisäksi toimenpiteet on kuvattu siten, että niiden toteuttamisessa jää liikkumavaraa ja tilaa uusillekin lähestymistavoille. Luodaan yhdessä vastuullista Järvi-Suomen maaseutua!

Lisää aiheesta:

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (JÄSMY) (doria.fi)

Ajankohtaista JÄSMY:stä (ely-keskus.fi)

Maatilojen muovit kiertoon, MuKi -hanke (2022–2023) (maaseutuverkosto.fi)

Kiertotaloutta ruoantuotantoon – Biomassojen logistinen aluetarkastelu Järvi-Suomessa, JÄSTI-hanke (2022–2023) (lutpub.lut.fi)

Viisas typpikierto -hanke (2024- ) (luke.fi)

Opinnäytetyö alkutuotannon vastuullisuudesta, 2024: Vastuullisuuden näkökulma alkutuotantoon ja sen sovellettavuus eteläsavolaisissa maatilayrityksissä (maaseutuverkosto.fi)

Kestävyys matkailuvalttina (visitfinland.fi)

Blogin kuva: Maaseutuverkosto / Mediafarmi

Etelä-Savon maatilayritykset kestävän kehityksen eturintamassa

Keskeiset alueelliset strategiat

Etelä-Savon alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027 ja Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (JÄSMY) 2020–2027 painottavat molemmat kestävän ja vastuullisen maatalouden kehittämistä paikallisella tasolla. Molemmissa ohjelmissa korostetaan ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin sopeutumista, kuten uusiutuvien energialähteiden käyttöä, hiilensidonnan edistämistä ja ravinteiden kierrätystä. Näiden toimenpiteiden avulla pyritään turvaamaan elintarviketurva ja säilyttämään maaseudun elinvoimaisuus.

Erityisesti luonnon monimuotoisuus on keskeinen tavoite kummassakin strategiassa. Etelä-Savon alueellinen kehittämissuunnitelma korostaa ekosysteemipalvelujen edistämistä ja luomutuotannon kasvattamista, kun taas JÄSMY-ohjelma painottaa maatalousympäristöjen hoitoa ja perinnebiotooppien ylläpitoa. Tavoitteena on varmistaa, että alueen luonnon monimuotoisuus säilyy ja vahvistuu tulevaisuudessa.

Ruokaketjun kehittäminen on niin ikään tärkeässä roolissa. Etelä-Savon alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa painotetaan vastuullisuuden ja kilpailukyvyn parantamista edistämällä omavaraisuutta ja kehittämällä uusia kumppanuusmalleja. JÄSMY-ohjelma täydentää tätä keskittymällä ruokajärjestelmän resurssitehokkuuteen ja ympäristövaikutusten minimointiin koko elintarvikeketjussa.

Luomutuotanto vahvuutena

Etelä-Savo on tunnettu vahvasta ja pitkät perinteet omaavasta luomutuotannostaan. Tästä osoituksena on, että Etelä-Savo palkittiin EU:n parhaana luomualueena 23.9.2024. Voitto on ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus EU:n luomupalkintokilpailussa, joka on koko Euroopan laajuinen.

Monet eteläsavolaiset maatilat ovat siirtyneet luomuviljelyyn, joka tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vastaa kuluttajien kasvaviin toiveisiin ekologisista ja puhtaista tuotteista. ProLuomun teettämän Luomun kuluttajabarometrin 2023 mukaan Etelä-Savossa luomun käyttö on erityisen aktiivista. Maakunnan asukkaista 40 % ostaa luomutuotteita vähintään kerran viikossa, mikä on korkein osuus Suomessa. Peräti 57 % aikoo lisätä luomuelintarvikkeiden käyttöä seuraavan kahden vuoden aikana. Etelä-Savo oli ainoa maakunta, jossa kukaan ei raportoinut luomun käytön vähentyneen. Vastuullisuuden näkökulmasta luomutuotanto ei ole vain ympäristöteko; se myös vahvistaa alueen maatalouden kilpailukykyä.

Konkreettisia askelia kohti vastuullisuutta

Opinnäytetyö toi esille, että Etelä-Savon maatilat ovat jo ottaneet merkittäviä askeleita vastuullisuuden edistämisessä. Esimerkiksi ravinteiden kierrätys, viljelykierto ja energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, jotka edistävät sekä taloudellista että ympäristövastuullisuutta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) LCAFoodPrint-hankkeen uudet laskentaohjeet auttavat maatiloja hiilijalanjäljen hallinnassa ja ympäristövaikutusten mittaamisessa. Tällaiset työkalut antavat viljelijöille paremmat valmiudet kehittää toimintaa entistä vastuullisemmaksi.

Kehittämisalueet opinnäytetyön tulosten perusteella

Vaikka Etelä-Savon maatiloilla on vahvuuksia, opinnäytetyö nosti esiin myös selkeitä kehittämisalueita:

  • Työhyvinvointi: Työmäärien hallinta, ergonomia ja työajan tasapaino kaipaavat kehittämistä. Panostukset yrittäjien ja työntekijöiden jaksamiseen voivat parantaa työtehokkuutta ja lisätä alalla pysyvyyttä.
  • Taloudellinen vastuullisuus: Kannattavuuden parantaminen edellyttää parempaa suunnittelua ja kustannustehokkuuden lisäämistä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kierrätysratkaisuihin voivat samalla vähentää kustannuksia ja parantaa kestävyyttä.

Reilumpi tulonjako elintarvikeketjussa: Miten turvataan viljelijöiden toimeentulo?

Opinnäytetyö nosti esiin myös elintarvikeketjun rakenteellisen haasteen – epätasaisen tulonjaon. Maatilayrittäjät kantavat merkittävän osan tuotannon riskeistä ja kustannuksista tuotantopanosten hintojen nousun ja sääolosuhteiden vaihteluiden vuoksi, mutta eivät usein saa työlleen oikeudenmukaista korvausta.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) raportin mukaan elintarvikeketjun hintamuutoksista puhdistettu rahavirta kasvoi vuosina 2013–2022 vain keskimäärin 0,5 % vuodessa. Tämän vaisun kasvun seurauksena lisäarvoa kertyy epätasaisesti ketjun eri osille, ja erityisesti alkutuottajien osuus pysyy matalana. Tämä epätasapaino uhkaa alkutuotannon elinvoimaisuutta ja maatalouden taloudellista kestävyyttä.

Edellä mainittu epätasapaino korostaa tarvetta kehittää politiikkatoimia ja sopimusmalleja, jotka varmistavat reilun tulonjaon kaikille elintarvikeketjun sektoreille. Taloudellisen vastuullisuuden parantaminen vaatii rakenteellisia muutoksia, kuten läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja ja tuottajahintojen turvaamista.

Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta

Etelä-Savon maatilayritykset ovat osoitus siitä, kuinka vastuullisuus voi olla keskeinen osa maatalouden arkea. Alueen vahvuudet, kuten luomutuotanto, tarjoavat vankan pohjan kehitystyölle. Haasteiden ratkaiseminen vaatii kuitenkin yhteistä ponnistelua niin maatilayrittäjiltä kuin elintarvikeketjun muilta osapuolilta. Osallistumalla aktiivisesti kehitystyöhön voimme varmistaa, että Etelä-Savo jatkaa kestävyyden ja vastuullisuuden edelläkävijänä.

Lue lisää:

Vastuullisuuden näkökulma alkutuotantoon ja sen sovellettavuus eteläsavolaisissa maatilayrityksissä (theseus.fi)

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (doria.fi)

Etelä-Savon alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma (ely-keskus.fi)

EU:n luomupalkinto Etelä-Savoon (maaseutu.fi)

ProLuomun Kuluttajabarometri 2023 (proluomu.fi)

LCAFoodPrint-hanke (luke.fi)

PTT:n raportti 289 Elintarvikeketjun rahavirtojen kehitys (ptt.fi)

 

Järvi-Suomen maaseudulla toimitaan ympäristön hyväksi

Kestävät ja lumoavat kylät

Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa Kestävät kylät -hankkeiden tavoitteena on saada aikaan maaseudulle ympäristöviisaita ja kestäviä kyliä. Hiiliviisaus, kestävä kehitys ja konkreettiset ympäristöteot on tarkoitus nostaa kyläyhteisöjen ja maaseutualueiden vahvuudeksi ja vetovoimatekijöiksi.

Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa käynnistyneen LUMOAVA-hankkeen avulla parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Tarkoituksena on toteuttaa konkreettinen monimuotoisuustoimenpide tai -teko vähintään 30 kylän tai muun yhteisön sekä yhdeksän kunnan kanssa.

Kestävät kylät ja LUMOAVA -hankkeita toteuttaa Maaseudun sivistysliitto ry. Hankkeisiin voi tutustua Maaseudun sivistysliiton sivuilta (msl.fi).

Luonnon monimuotoisuutta halutaan parantaa esimerkiksi niittyjen perustamisella ja ylläpidolla. Niittykävelyllä Pohjois-Karjalassa Joensuussa. Kuva: Tanja Airaksinen / Maaseudun Sivistysliitto

Ilmastoviisautta maa- ja metsätalouteen

Kaikissa Järvi-Suomen maakunnissa on käynnissä maaseudun kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on ilmastokestävän, vesiviisaan ja monimuotoisen metsän- sekä luonnonhoidon edistäminen. Näiden hankkeiden kautta lisätään osaamista ja tietoisuutta vesien- ja luonnonhoidon keinoista sekä ajankohtaisista asioista metsätaloudessa ja metsänhoidossa. Kohderyhmänä ovat metsänomistajat, metsäalan yhteisöt sekä alan toimijat ja hankkeita toteuttaa Metsäkeskus. Hankkeet järjestävät tilaisuuksia ja webinaareja, jotka löytyvät Suomen metsäkeskuksen www-sivuilta (metsakeskus.fi).

ProAgrian hankkeissa edistetään ympäristövastuullista maataloutta ja maatilayrittäjyyttä ja koko ruokaketjua Järvi-Suomen maakunnissa. Lisäksi eri tuotantomuodoilla on omia hankkeita, joissa tuotannon kestävyys on läpileikkaavana teemana. ProAgrian maaseutuhankkeiden kohderyhmänä ovat viljelijöiden lisäksi kaikki ruokaketjun yrittäjät maaseudulla. Hankkeet järjestävät webinaareja, peltotapahtumia, seminaareja ja matkoja, joista löytyy lisätietoa ProAgrian www-sivuilta (proagria.fi).

Huolehditaan vesistöistä

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa toteutettavassa Kestävät ratkaisut valuma-alueilla -hankkeessa jalkautetaan valuma-alueiden yleissuunnitelmia toimenpiteiksi yhteistyössä maanomistajien ja yhteisöjen kanssa. Pilottialueina on kaksi pääosin ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä tilassa olevaa vesistöaluetta. Paikallinen yhteinen tietoisuus vesistöalueeseen vaikuttavista tekijöistä sekä toteuttamismahdollisuuksista vesistön kunnon parantamiseksi lisääntyvät. Hanketta toteuttaa Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry ja ProAgria Itä-Suomi.

Keski-Suomessa Putkilahti–Päijänne -vesistön parannushankkeen päätavoitteena on pysäyttää vesistön rehevöityminen ja kääntää kehitys paremmaksi. Lisäksi järjestetään tiedotustilaisuuksia ja työpajoja hankkeen tulosten levittämiseksi. Hanketta toteuttaa Putkilahden kyläseura ry.

Kaakkois-Suomessa käynnissä olevassa Kuuksenenselkä -kuntoon hankkeessa edistetään vesiensuojelua ja vesialueen käyttökelpoisuutta Kuuksenenselällä ja sen lähivesistöissä. Hankkeen toimenpiteinä ovat hoitokalastukset, vesikasvien niitot, neuvonta ja viestintä. Lisäksi selvitetään vesiensuojelurakenteiden toteuttamisen edellytyksiä ja lupa-asioita. Hanketta toteuttaa Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry.

Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke vastaa akuuttiin suunnittelijapulaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista kosteikko- ja valuma-aluesuunnitteluun sekä neuvontaan. Hanketta toteuttaa Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry kumppaninaan Riistakeskus.

Sisävesien hiekkarantojen kunnostus eli Hiekkis II -hankkeessa selvitetään hiekkaelinympäristöjen tilaa ja kunnostuskohteita Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Selvityksen pohjalta valituille kohteille suunnitellaan kunnostustoimenpiteet, jotka toteutetaan erikseen haettavalla rahoituksella. Hanketta toteuttaa Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry.

Kuvituskuva: Lemin Nuorajärven kosteikko, Saija Räty / Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yleishyödyllisillä ympäristöinvestoinneilla elinympäristöjen kunnostusta

Yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin on myös myönnetty rahoitusta kuluvana vuonna Järvi-Suomen ELY-keskuksista. Tuella voidaan toteuttaa aineettomia tai aineellisia investointeja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää hoitoa, ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista, luonnon monimuotoisuutta ja kehittävät asuinalueen viihtyisyyttä maaseudulla.

Kaakkois-Suomessa käynnissä olevan Ryötyksenpohjan elinympäristön kunnostushankkeen toimenpiteillä parannetaan vesi- ja rantaluonnon tilan, sekä alueen monimuotoisuuden sekä luonto- virkistys-, kala- ja riistataloudellisten arvoja. Niin ikään Kaakkois-Suomeen on rahoitettu Hiitolanjoen kalalaskurihanke -hanke, jossa kaikuluotaukseen perustuvaa kalalaskuria käytetään etenkin uhanalaisten tai vaarantuneiden virtavesikutuisten lajien kutupopulaatioiden arviointiin.

Keski-Suomessa Pieni-Hirvasen järven kunnostus -hankkeen tavoitteena on saattaa järvi alkuperäiseen luonnontilaan, elinympäristön ja lajiston monimuotoisuus huomioiden ja samalla vaikuttaen alapuolisten vesistöjen kuntoon. Etelä-Savossa parannetaan Mäntyharju-Hirvensalmen RHY:n ampumaradan ja sen ympäristön ympäristöolosuhteita, tavoitteena ampumaradan entistä parempi maisemaan sopeutuminen ja sen aiheuttamien ympäristöhaittojen minimointi.

Tukea maaseudun ympäristö- ja ilmastotyöhön

Maaseudulla toteuttavien hankkeiden kautta voidaan vaikuttaa myönteisesti vesistöjen tilaan, kehittää ilmastoviisasta maa- ja metsätaloutta sekä toteuttaa ympäristö- ja ilmastotekoja niin kylissä kuin kunnissa. EU:n maaseuturahoitus tarjoaa monia mahdollisuuksia ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseen. Hankkeiden tarjoaman tiedon avulla lisätään osaamista, tehdään konkreettisia tekoja maaseudun ympäristön puolesta ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Rahoitusta voi hakea oman alueen ELY-keskuksesta.

Kaikkien rahoitettujen hankkeiden tarkemmat kuvaukset löytyvät maaseudun hankerekisteristä (maaseutuverkosto.fi/hankkeet).

Laiduntaminen lisää luontoarvoja

Luonnonlaidunpäivänä juhlitaan luonnonlaitumia ja niiden hoitajia – laiduntavia eläimiä. Luonnonlaitumilla laiduntavat eläimet hoitavat jäljellä olevia perinnebiotooppeja, turvaavat monien lajien elinmahdollisuuksia ja ylläpitävät tärkeitä perinnemaisemia.

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan lajien perinnöllistä monimuotoisuutta, lajien runsautta sekä elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Luonnonlaidunpäivänä tilat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja järjestävät erilaista ohjelmaa karjan laitumelle laskusta asiantuntijaluentoihin. Tapahtumat sopivat koko perheelle, kerrotaan Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n nettisivuilla.

Avoimet ovet -tapahtumia luonnonlaidunpäivänä 15.6.2024 järjestetään Järvi-Suomen alueella Mikkelissä, Kotkassa, Hankasalmella ja Enossa. Oheisista linkeistä voit tutustua kohteisiin:

Etelä-Savo – Pohjois-Karjala – Keski-Suomi – Kaakkois-Suomi (maajakotitalousnaiset.fi, proagria.fi)

Perinteinen karjatalous muovasi perinnebiotoopit

Perinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjatalouden muovaamia yleensä runsaslajisia elinympäristöjä, joilla esiintyy monia kasvi-, perhos- ja kovakuoriaislajeja. Nykyään perinnebiotoopit ovat uhanalaisimpia luontotyyppejä, joilla elää myös iso osa uhanalaisista lajeista.

Perinnebiotooppien perinteinen hoito on pääasiassa ollut niittoa, laidunnusta tai heinänkorjuun jälkeistä laidunnusta. Niiden ja samalla niillä elävien lajien uhanalaistumisen pääsyy on umpeenkasvu.

Perinnebiotooppien alan on ennustettu vähenevän Suomessa edelleen, mutta elpymistä voi edesauttaa aktiivisilla toimenpiteillä.

Lisää monimuotoisuutta Järvi-Suomeen!

Laiduntamista ja perinnebiotooppien hoitoa halutaan edistää myös Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) avulla. Laiduntamisen ja perinnebiotooppien lisäksi luonnon monimuotoisuutta tulisi ohjelman mukaan vahvistaa luonnonmukaisen viljelyn sekä maisemanhoidon kautta. Luonnon monimuotoisuus on JÄSMY-teemahaun aiheena syksyllä 2024.

Monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeää on pysäyttää lajiston köyhtyminen ja luontotyyppien uhanalaistuminen, parantaa monimuotoisen luonnon saavutettavuutta sekä lisätä monimuotoisuutta maaseudulla ja asutuskeskuksissa. Lisäksi tulee tehostaa vieraslajien torjuntaa ja turvata ekosysteemipalvelut.

Luontokato on maailmanlaajuinen ongelma, jota aiheuttavat maankäytön muutokset, saasteet, ilmastonmuutos ja haitalliset vieraslajit. JÄSMY-ohjelman toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi vastaavat näihin haasteisiin alueellisesti ja paikallisesti.

Luomutuotanto ruokkii monimuotoisuutta

Luomulla on monia ympäristöhyötyjä ja erityisesti biodiversiteetin merkitys korostuu luomuviljelyssä. Tutkimustiedon mukaan luomu lisää lajien monimuotoisuutta erityisesti paikallisella tasolla, mutta myös alueellisesti. Esimerkiksi kukkivien mesikasvien runsaampi määrä vaikuttaa mesipistiäisten esiintyvyyteen.

Luomueläimet pääsevät laiduntamaan, mikä lisää omalta osaltaan eläinten hyvinvointia ja vaikuttaa maatalousympäristöön sekä maaseutumaisemaan. Monien pölyttäjähyönteisten elinympäristöt pysyvät avonaisina sopivan laiduntamisen vaikutuksesta.

Laiduntavat eläimet vetävät puoleensa hyönteisiä ja nämä puolestaan lintuja, kuten esimerkiksi pääskyjä. Harvinaistuneista pääskyistä räystäspääsky luokitellaan erittäin uhanalaiseksi ja haarapääsky vaarantuneeksi. Birdlife ry:n mukaan merkittävin syy näiden lajien vähentymiseen on niiden elinympäristöjen yksipuolistuminen, joka johtuu pitkälti karjatilojen vähenemisestä. Pääskyjen pesintää karjatiloilla voidaan ylläpitää ja parantaa pitämällä pesimäympäristö pääskyille suotuisana.

Rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on saatavilla tukea useista rahoituskanavista. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus tarjoaa monimuotoisuuden edistämiseen mahdollisuuksia esimerkiksi viljelijätukien ja maaseudun kehittämishankkeiden sekä Leader-toimintaryhmien kautta. JÄSMY-ohjelman teemahaku luonnon monimuotoisuuden edistämiseen on loppuvuodesta 2024.

Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja. Helmi-ohjelmassa kunnostetaan muun muassa perinnebiotooppeja. Ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ja sitä toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt.

Voit kysyä alueellisista ELY-keskuksista neuvoja, mikä tukimuoto sopisi omalle luontohankkeellesi parhaiten!

Maaseudun kehittäjille (maaseutu.fi)

Viljelijätuet (ruokavirasto.fi)

Helmi-ohjelma (ym.fi)

JÄSMY-ohjelma  (doria.fi)

Keski-Suomessa ympäristösopimusalan odotetaan kasvavan nykyisestä noin 1 100 hehtaarista. Lue juttu tästä (maaseutu.fi)!

 

Kuva @maaseutuverkosto