Paalikalvojen värillä on väliä 2.7.2026 Kesä 2026 on näyttäytynyt ainakin Keski-Suomessa hyvänä nurmivuotena. Rehua on saatu kerättyä jo ensimmäisellä kierroksella suuret määrät ja laatukin näyttäisi olevan pääsääntöisesti hyvää. Ennen toista kierrosta on hyvä hetki kerrata paalikalvomuovien väreihin liittyviä asioita. Paalikalvoa valitessa huomiota kannattaa kiinnittää muuhunkin kuin hintaan. Paalauksen jälkeen muovit joutuva Suomessa koville. Paalit kohtaavat Suomen vaihtelevia säärasituksia, kuten auringon UV-säteilyä, sadetta, tuulta, lunta sekä jäätä. Muovien on kestettävä myös hieman mekaanista rasitusta, joudutaanhan niitä siirtelemää ja saattaapa joku lintukin niitä ”rapsutella” ruokaa etsiessään. Muoveihin lisätäänkin valmistusvaiheessa erilaisia lisä- ja väriaineita näitä riskejä torjumaan. Valkoinen paalikalvo ja sen ominaisuudet Valkoisessa paalikalvossa käytetään lisäaineena yhtä yleisintä lisä- ja väriainetta, titaanidioksidia (TiO₂). Tämä tekee muovista valkoista ja peittävää. Se myös heijastaa valoa takaisin, jonka vuoksi vaaleiden paalien pinta pysyy tummia paaleja viileämpänä. Titaanidioksidi suojaa muovia myös UV-säteilyltä estäen muovin haurastumisen auringonpaisteessa. Titaanioksidin lisäksi valkoisessa paalimuovissa saatetaan käyttää myös muita UV-stabiliointiaineita. Valkoiset ja muut vaaleat paalit eivät kuumene auringon vaikutuksesta yhtä paljon, kuin tummat. Suorassa auringonpaisteessa, kuumissa ja tuulisissa kohteissa ilman sääsuojaa säilytettäville paaleille näkeekin suositeltavan usein nimenomaan vaaleata muovia. Musta paalikalvo ja sen ominaisuudet Mustassa paalikalvossa käytetään lisä- ja väriaineena usein hiilimustaa (carbon black). Hiilimusta suojaa tehokkaasti UV-säteilyltä, sekä lisää muovin sään kestävyyttä ja mekaanista lujuutta. Musta väri ei päästä valoa läpi, mikä voi suojata rehuja muun muassa homeilta ja hiivoilta. Musta imee itseensä auringon valoa ja lämpöä, mikä voi auttaa jäätyneiden paalien sulamisessa keväällä. Musta väri saattaa estää myös lintujen aiheuttamia vahinkoja, sillä madoilta näyttävät heinänkorret eivät näy mustan kalvon läpi. Näiden syiden vuoksi mustaa paalikalvomuovia on alettu suosimaan etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla maataloutta harjoittavilla tiloilla. Värillisissä paalikalvoissa muutakin hyvää kuin ulkonäkö Värillisissä kalvoissa käytetään väriaineina erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä vaihtelevasti värien ja niiden sävyjen vaatimusten mukaisesti. Osassa saatetaan käyttää seassa myös titaanidioksidia, mutta määrät ovat pieniä. Värillisten paalikalvomuovien valintaan voi ohjata myös muut tekijät. Ainakin ruotsalainen TrioWorld tuottaa pinkkejä, sinisiä ja keltaisia paalikalvomuoveja, joiden myyntihinnasta 3 €/rulla on ohjattu hyväntekeväisyyteen. Niiden tarkoituksen on lisätä ihmisten tietoisuutta rinta- ja eturauhas-, sekä lasten ja nuorten syövistä. TrioWorld uutisoi vuonna 2024, että näitä muoveja ostamalla oli tuettu siihen mennessä 1,7 miljoonalla eurolla paikallisia syöpäjärjestöjä. Väri vaikuttaa kierrätysominaisuuksiin Valkoiset paalikalvomuovit Titaanidioksidi muuttaa paalikalvomuovin materiaaliominaisuuksia, jonka vuoksi valkoiset muovit tulee erotella kierrätystä varten erilleen muista väreistä. Valkoinen on kierrätyksen kannalta kuitenkin arvokkain väri, sillä siitä voidaan jatkojalostaa minkä värisiä muoveja tahansa kierrätysprosessin aikana. Mustat ja värilliset paalikalvomuovit Mustan muovin voi lajitella värillisten, eli kaikkien muiden paitsi valkoisten muovien sekaan. Koneellisessa lajittelussa musta on haastava väri, sillä se ei heijasta valoa, eikä sitä näin ollen pystytä lajittelemaan lähi-infrapunaspektroskopiaa (NIR) hyödyntävillä laitteilla. Paalikalvojen osalta tämä ei kuitenkaan ole Suomessa ongelma, ainakaan tällä hetkellä. Paalikalvomuovit tuleekin lajitella syntypaikalla, eli viljelijöiden toimesta maatiloilla ennen niiden noutoa. Raidalliset paalikalvomuovit Raidallisia paaleja tehdessä ei kannata sekoittaa valkoista paalikalvoa muiden värien kanssa. Valkoraidalliset paalit eivät nimittäin käy samassa prosessissa kierrätettäviksi edellä mainitun titaanidioksidin vuoksi. Mikäli valkoraidallisia muoveja löytyy, ne tulee hävittää sekajätteenä. Muita värejä, myös mustaa, voi sekoitella omaa värisilmää miellyttäviksi yhdistelmiksi aivan rauhassa. Mahdollisuus maksuttomaan kierrätykseen suoraan tilalta Ostaessasi paali- tai aumamuovia Suomen maatalousmuovien Kierrätys Oy:n jäsenyrityksiltä, saat tilata niille maksuttoman noudon Sumakin kautta. Sumakin keräilystä materiaali päätyy kierrätykseen uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kierrätystä varten paaliverkot pitää erotella sekajätteeseen. Tämän jälkeen paalikalvomuovit lajitellaan valkoiseen ja värilliseen kasaan. Kun kasaan on kertynyt vähintään 500 kg verran paalikalvomuoveja (tai aumamuoveja), voit tilata niille maksuttoman noudon suoraan tilalta Sumakin äpin kautta. Äppi löytyy omasta sovelluskaupastasi nimellä SuMaKi noutotilaus. Yhteistyö lähialueen viljelijöiden kanssa on tässäkin valttia, sillä mitä useampi ilmoitus tulee yhtä aikaa samalta kylältä, sen nopeammin noutokuljetus saapuu ne hakemaan. Lisää tietoa Sumakin verkkosivuilta: https://maatalousmuovienkierratys.fi/noutotilausehdot Kolmen pointin muistilista paalikalvomuovien käyttöön Jos haluat käyttää vain yhdenväristä paalikalvoa, kannattaa ostaa valkoista paalikalvoa. Jos haluat käyttää useamman värisiä paalikalvoja, osta mitä tahansa muuta, mutta älä valkoista paalikalvoa. Kierrätä lajitellut paalikalvomuovit Sumakin maksuttoman noutokuljetuksen kautta, niin hyödynnät jo oston yhteydessä maksetun kierrätysmaksun. Blogi on tuotettu osana Kestävä maatalousmuoviketju, KeMu -hanketta, jota toteutetaan Jamkin ja MTK-Pohjois-Savon voimin Euroopan maaseuturahaston ja Elinvoimakeskusten tuella. Lähteet: Beetchma, J. (2026). Titanium Dioxide: How to select the right pigment for coatings?Luettu 2.7.2026 osoitteesta: https://www.specialchem.com/coatings/guide/titanium-dioxide. CAPOT. (2021). SPECIALTY CARBON BLACKS FOR PLASTICS. Luettu 2.7.2026 osoitteesta: https://www.cabotcorp.com/-/media/files/guides/specialty-carbon-blacks/application-guide-specialty-carbon-black-for-plastics-application-overview.pdf?la=en&rev=c880c637b6104308a4fb12d29a59f368&hash=2933800A828EAB579222EB72D8AE5BBB. Ecewrap. (2024).How To Choose Silage Film? Luettu 2.7.2026 osoitteesta: https://ezewrap.com/how-to-choose-silage-film/. Hankkija. (Ei pvm.). Tue hyväntekeväisyyttä värillisillä käärintäkalvoilla. Luettu 2.7.2026 osoitteesta: https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/maatalousmuovit/ia-tue-hyvantekevaisyytta-varillisilla-kaarintakalvoilla-2051830/ . Sumaki. (Ei pvm.). Sumaki noutotilaus. Luettu 2.7.2026 osoitteesta: https://maatalousmuovienkierratys.fi/noutotilausehdot?hsCtaAttrib=366191647954 . Aija Hytönen
Kansalaistiedettä koko maakunnan voimin 1.7.2026 Suomalaisten luontosuhde on haperoitunut viime vuosikymmeninä samaa tahtia luonnossa oleskelun ja liikkumisen sekä luontoympäristöissä tapahtuvan työn vähenemisen myötä. Samaan aikaan olemme myös kadottaneet ympäristönlukutaitomme. Suuri osa meistä suomalaisista ei enää tunnista oman kotipihan, saatikka kauempaa kotoa olevaa lajistoa. Hirven tunnistaa ehkä vielä lähes kaikki, mutta hirvenkelloa tuskin monikaan. Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -haasteessa kansalaistiedettä tehdään puhellinsovelluksien avulla. Asukkaat lähiluonnon monimuotoisuuden kartoittajina Keski-Suomessa Hirvenkellojen ja muiden lähiluonnon kasvilajien tunnistamisen edistämiseksi Keski-Suomessa on laitettu liikkeelle Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -haaste, jossa innostetaan keskisuomalaisia, ja myös muita alueella kesän aikana liikkuvia, tutustumaan ja kartoittamaan alueen lajistoa. Elias Lönnrot (1802–1884) oli paitsi ensimmäisen suomalaisen kasvioppaan – Flora Fennican – tekijä, myös innokas kasvilajien luokittelija ja luonnossa liikkumisen puolestapuhuja. Hän luetteloi elämänsä aikana noin 900 kasvilajia. Vaikka 900 lajin tunnistaminen kuulostaakin jo melkoiselta ponnistukselta, niin vähemmälläkin pääsee liikkeelle. Tänä kesänä tavoitteeksi voisikin ottaa oppia tunnistamaan vaikkapa 90 lajia omasta lähiympäristöstä. Lähiluonnon monimuotoisuuteen tutustuminen auttaa myös kiinnittymään ja kiintymään omaan kotiseutuun sekä luo pohjaa luontopositiiviselle toiminnalle. Tämä on erityisen tärkeää ajassamme, jossa ilmastonmuutoksen ja lajikadon kaltaiset jättimäiset haasteet vaativat aktiivista toimintaa luontoympäristöjen hyväksi. Kesälomilla koko perheen voimin lähiluontoon tutustumaan Nuorena se on vitsa väännettävä, toteaa vanha sananlasku. Luontosuhteen ja oman luontoymmärryksen kehittymisessä lapsuus ja nuoruus ovatkin tärkeää aikaa. Haasteessa innostetaankin myös lapsiperheitä kesällä luontoon liikkumaan ja omaan elinympäristöön tutustumaan. Samaan aikaan lapsien oppiessa myös vanhemmat ja isovanhemmat voivat vahvistaa omaa luonnon lukutaitoaan. Lähiluonnon lajeihin tutustuessa saa myös terveydelle tärkeää luontoaikaa ja luontokosketuksia. Käenkaalin, eli ketunleivän, maistaminen on elämys kaikille luonnossa liikkujille. Haasteeseen voi tarttua myös Keski-Suomen ulkopuolella. Luontohyvinvoinnin teemat ovatkin nousemassa yhä enemmän esille kunnissa, hyvinvointialueilla että valtakunnallisellakin tasolla. Lähiluontoon oleskelemaan ja liikkumaan lähtemisen kynnyksen laskeminen kiinnostaakin yhä useampia. Lönnrotin jäljissä haasteeseen mukaan innostaminen voisikin olla pieni askel kunnalle, mutta suuri luontoharppaus alueella asusteleville. Lönnrotin jäljillä Keski-Suomessa -haasteen on laittanut liikkeelle lähiLUMO-hanke ja Meijän polku yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa. Haasteen tavoitteena on lisätä Keski-Suomessa sekä kansalaistieteen tekijöiden (havainnoitsijoiden) että havaintojen määrää merkittävästi kesän 2026 aikana. Haaste on julkaistu osana Luontovuotta 2026. Juho Jäppinen
Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa? -webinaarin tallenne 9.6.2026 ”Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa?” -webinaari on Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu – webinaarisarjan 1. osa. Webinaarissa käsiteltiin ja havainnollistettiin, miten valikoidun tilakohtaisen tiedon jakaminen voi tehostaa tilojen välistä yhteistyötä niin, että voidaan saavuttaa suurempia, tasalaatuisia ja markkinoilla kilpailukykyisiä viljaeriä. Lisäksi webinaarissa avattiin lyhyesti eurooppalaisten yhteistyöverkostojen tulevaisuuden suunnitelmia. Puhujina DataSpace Europe Oy:n toimitusjohtaja Jaana Sinipuro ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Elina Järveläinen. Webinaari järjestettiin 26.3.3026 osana Datapellon uudisraivaajat -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.
Datalla kohti kannattavampaa ja ennakoivampaa viljakauppaa 8.6.2026 Elina Järveläinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Luontoreput Keski-Suomen kuntien kirjastoihin 4.6.2026 luontoreppu Lähiluonto tarjoaa ihmeteltävää ja opittavaa ympäri vuoden. Keskisuomalaisten luonnossa liikkumisen kynnyksen madaltamiseksi ja luontoyhteyden syventämiseksi lähiLUMO-hanke luovuttaa Keski-Suomen kuntien kirjastoille asiakaskäyttöön lainattavan luontorepun, jonka kanssa esimerkiksi perheet voivat lähteä tutustumaan oman alueensa lähiluontoon. Useimmissa kunnissa olemme tuottaneet kirjastojen kanssa yhteistapahtumia luontoreppujen myötä ja osassa kunnissa olemme luovuttaneet luontoreput esimerkiksi niittytalkoiden yhteydessä. Yhteistyössä kuntien kirjastojen ja hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa viestimme nyt luontorepuista, jotta saamme luontoreput käyttöön ja kannustamme repunlainaajia myös osallistumaan luontohaasteeseen. Luontoreppu mahdollistaa lähiluonnon ihmeisiin tutustumisen hieman tavallista tarkemmin. Voit seurata vaikkapa lintujen pesintäpuuhia kiikareilla, tai katsella kasvien ja hyönteisten yksityiskohtia suurentavalla luupilla. Voit myös ottaa istuinalustat käyttöön, ja istahtaa tauolle upean keskisuomalaisen luonnon keskelle nautiskelemaan. Luontoreppuun on kerätty kirjavinkkejä myös Keski-kirjastoista löytyvistä luontoaiheisista teoksista, joiden avulla pääset yhä syvemmälle luonnon ihmeelliseen maailmaan. Reppu sisältää kiikarit, luupin, käyttöohjeita, kirjavinkkilistan ja kaksi istuinalustaa, sekä 22 luontokorttia, joista löytyy vinkkejä ja ideoita luontoretkelle. Voit lukea idean taustoista lisää artikkelista https://arena.jamk.fi/fi/arena-public/lasten-luontoyhteys-versoo-lahiluonnossa/ Luonnon monimuotoisuus kuntien elinvoiman lähteenä Monimuotoinen luonto takaa ihmisen aineellisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin, ja luonnon ekosysteemipalvelut ovat kaiken elämän perusta. Luonnon ekosysteemipalveluiden kulttuuripalveluilla ovat luonnosta saatavia aineettomia hyötyjä, kuten ulkoilua, virkistystä, tiedettä, maisemia ja paikalliskulttuuria. Janne Laitinen
Maatalouden verkkotekniikan perusteet 29.5.2026 Tiedonsiirron tarve ja siirrettävän datan määrä ovat lisääntyneet maatiloilla huomattavasti, ja kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Yhä useampi toimenpide hoidetaan digitaalisesti, oli sitten kyseessä navettatietojen lähettäminen eläinrekisteriin tai viljavuustietojen hakeminen maanäytelaboratoriosta. Kun maatilan tietokone tai lähiverkko on kytketty internetiin, tiedonsiirto on mahdollista mihin tahansa päin maailmaa. Rakentamalla maatilalle lähiverkko eri rakennusten ja talouskeskuksen välille on mahdollista esi-merkiksi tulostaa suoraan navetasta sisällä olevalle tulostimelle, kopioida varmuuskopiot, tai kat-soa sisältä käsin tuotantorakennukseen asennettuja valvontakameroita sekä hallita esimerkiksi lypsyrobotin tietokonetta etäkäyttöohjelmalla. Pilvipalvelut puolestaan mahdollistavat tietojen siirron sujuvasti mobiililaitteelta molempiin suun-tiin. Viljelysuunnittelusovelluksen mobiiliversiolla voidaan esimerkiksi noutaa lannoitustiedot tai kirjata jo suunniteltuja tapahtuma toteutuneeksi pellolla työskentelyn aikana. Muita verkko-pohjaisia palveluita voidaan hyödyntää vaikkapa ajolinjojen ennalta suunnitteluun, älykkään traktorin telemetriatietojen tai vikakoodien etälukemisen. Hallinnon palveluista Vipu-palvelun mobiili-versio on varmasti tunnetuin. Vipu-mobiililla voidaan esimerkiksi korjata satellittivalvonnan kuvaristiriitoja lähettämällä paikkatietoon sidottu kuva hallinnolle. Tämä materiaali on tuotettu Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeessa, joka on toiminut tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja digitalisaation jalkauttajana maatilayrittäjille. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta, kilpailu-kykyä ja uudistumiskykyisyyttä. Hanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallin-noimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa ajalla 1.4.2024-31.5.2026. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskuksesta.
