Kuukauden maaseutukasvo: Johanna Varjonen

Olen aloittanut Leader Varsin Hyvässä ja Leader I Samma Båt – Samassa Veneessä ry:ssä projektipäällikkönä VarMa-hankkeessa ja on ilo päästä esittäytymään. VarMa – Varaudumme älykkäästi maaseudulla -hanke kutsuu mukaan kehittämään paikallista turvallisuutta. Tavoitteenamme on auttaa kyliä laatimaan käytännönläheisiä varautumissuunnitelmia ja parantaa tiedonkulkua häiriötilanteissa.

Hanke on juuri aloittanut ympäri Varsinais-Suomea, Raumalla ja Uudellamaalla. Pienillä teoilla voimme varmistaa turvallisuuden, jos sähköt katkeavat tai myrsky eristää kylän muusta maailmasta. Maaseudulla varautuminen on parhaimmillaan naapuriapua ja yhteistyötä! Tällä hetkellä tapaan 14 kunnan alueella olevia toimijoita ja kehitämme yhdessä projektiryhmän kanssa työkaluja ja tukea varautumiseen.

Elävöitän itse maaseutua myös omalla yritystoiminnallani, Houkuttelussa houkutellaan osaaminen esille. Innostun erityisesti urarohkeuttamisesta! VarMa-hankkeen parissa olenkin päässyt pohtimaan myös oman yritykseni varautumista, verkostoja ja sitä miten ja missä itse voin olla avuksi. Varautumisessa olennaista on henkinen kriisinkestävyys, toivo ja tulevaisuus selviämistaitojen lisäksi.

Vaikka työpäiväni hankkeessa täyttyvätkin verkostoitumisesta ja kehittämisestä, alkaa varsinainen ”tosiurheilu” toimiston oven sulkeutuessa. Jos elämästä jaettaisiin pisteitä moniottelussa, vahvimmat lajini olisivat ehdottomasti logistiikka, henkinen valmennus ja kokkaus. ”Vapaa-aikani” kuluu pitkälti vauhdikkaassa kuskaus-kannustus-kustantaja-roolissa puolisoni kanssa jalkapallokenttien laidalla ja jäähalleissa.

Kun en ole jännittämässä pelikellon raksutusta, vaihdan vapaalle Wirmon Marttojen joukossa. Marttailussa keskitytään olennaiseen eli hyvään seuraan ja käytännön taitoihin. Minut tunnetaan korumestarina ja viininmaistattajana, aiemmassa työssäni monopolissa työpäiväni alkoi joka aamu Helsingissä 20 eri alkoholituotteen maistelulla ja pisteytyksellä.

Järjestötoiminta ja mentorointi ovat minulle tärkeitä tapoja antaa takaisin yhteisölle, oli kyse sitten ammatillisesta tuesta tai arjen vinkeistä. Tasapainoa vauhdikkaaseen urheilun ja järjestötyön täytteiseen arkeen tuovat käsityöt. Sormeni syyhyävät jatkuvasti uuden äärelle ja unelmana onkin tällä hetkellä oman ryijyn ompelu, kuvituksena olisi kotipihalla kasvavat ja kasvatettavat marjat, hedelmät, vihannekset, kasvikset ja sienet.

Tervetuloa seuraamaan VarMa-hanketta!

Hankerekisteri: Varaudumme älykkäästi maaseudulla

Johanna Varjonen

etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

etunimi.sukunimi@sameboat.fi

Varsinaissuomalaiset maaseudun kehittäjät saivat uusia näkökulmia Maaseutuparlamentista

Maasetutuparlamentissa käytiin paljon keskusteluja ja järjestettiin erilaisia työpajoja. Keskustelujen pohjalta laadittiin yhteinen maaseutupoliittinen julkilausuma, joka käsitellään maaseutupolitiikan neuvoston kokouksessa 30.10. Kun julkilausuma on hyväksytty, se jaetaan päättäjille, valmistelijoille sekä kaikille maaseudun arkeen ja elämään, työhön ja yrittäjyyteen, liikkumiseen ja kulkemiseen vaikuttaville tahoille.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti tapahtuman avajaispuheen. Kaikki Maaseutuparlamentin puheet ja keskustelut ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin avajaispuhe 27.9. Kuva: Kai Alajoki.

Nuoret raportoivat parlamentin tuloksista

Eetu Orava osallistui Maaseutuparlamentissa nuorista koottuun raportööriryhmään, jossa oli osallistujia myös muista Leader-ryhmistä sekä 4H:sta, MTK:sta, Suomen Kylistä ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitosta.

– Pääsimme keskustelemaan merkityksellisistä aiheista niin omissa päivittäisissä keskusteluissa kuin paneelikeskusteluissa. Koostimme tapahtuman ohjelmasta ja käydyistä keskusteluista raporttia, joka valmistuu myöhemmin.

Rapotin lisäksi nuoret pääsivät käymään keskusteluja maaseutupoliittisesta julkilausumasta, lausumaa tehneen työryhmän jäsenten kanssa.

– Erityisen antoisaa tapahtumassa oli keskustelut ja huomiot siitä, että maaseutualuita kohtaavat ongelmat eivät ole ikään sidottuja, vaan ne koskevat meitä kaikkia.

Eetu Orava (toinen vasemmalta) pääsi Maaseutuparlamentissa tapaamaan muita nuoria sekä maa- ja metsätalousministerin (kuvassa keskellä).

Idearetket johdattivat maaseudun sydämeen

Maaseutuparlamentti käynnistyi idearetkillä, jotka tutustuttivat osallistujat Savon ja Karjalan maaseutuun. Kai Alajoki osallistui Kuopiosta lähteneelle idearetkelle, joka suuntasi Iisalmeen Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampukselle.

– Opiston henkilökunta kertoi meille maaseutualan koulutustarjonnastaan. Meille esiteltiin tuliterä pihattonavetta, jossa on paljon nykyaikaista, työntekoa helpottavaa ja eläinten hyvinvointia edistävää tekniikkaa lanta- ja lypsyroboteista videovalvontaan ja aina lehmien saatavilla oleviin karjaharjoihin. Navetassa käytettiin kuivikkeena lannasta separoitua kuivajaetta, jonka he olivat todenneet hyväksi, paikallisesti tuotetuksi kuivikevaihtoehdoksi.

Navetan ja lehmien ihastelun lomassa käytiin keskustelua muun muassa maatalous- ja luonnonvara-alan koulutuksen tulevaisuudesta, kun oppilaitosten taloudelliset resurssit niukentuvat.

– Bussissa rautavaaralaisen Metsäkartanon nuorisokeskuksen johtaja antoi meille vielä tuhdin tietopaketin nuorisokeskusten toiminnasta Suomessa ja erityisesti Pohjois-Savossa.

Kuva: kai Alajoki.

Biohiilestä apua maanparannukseen

Perjantaina Alajoki osallistui Maaseudun sivistysliiton järjestämään biohiiletystyöpajaan, jossa hukkapuusta valmistettiin pyrolyysillä biohiiltä.

– Hukkapuun hiili saadaan tällä tavoin pysyvämpään muotoon; lahoamisessa puun sitoma hiili vapautuu muutamassa kymmenessä vuodessa takaisin kiertoon, kun taas biohiilessä hiili säilyy kiinteässä muodossa jopa vuosisatoja. Biohiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena erityisesti puutarhataloudessa, jossa se maahan muokattuna varastoi vettä ja ravinteita ja parantaa näin pellon viljelyolosuhteita.

Työpajan tarkoituksena oli osoittaa, että pienimuotoinen biohiiletys onnistuu helposti esimerkiksi pohjasta umpinaisella kartiohiilettimellä, jossa palavan puun päälle lisätään vähitellen uutta puuta.

– Koska liekit estävät hapen pääsyn kartion alaosaan, puu ei pala tuhkaksi, vaan hiiltyy, jolloin hiili ei myöskään haihdu ilmaan hiilidioksidina. Jos biohiiltä käytetään maanparannukseen peltoviljelyssä, tulisi sitä levittää 11 tonnia hehtaaria kohti. Niin suuret määrät vaativat paljon hiiletettävää materiaalia, minkä vuoksi biohiili soveltuukin ehkä paremmin pienemmän mittakaavan maanparannukseen – ja hiilen varastointiin – esimerkiksi ammatti- ja kotipuutarhoissa.

Kuva: Kai Alajoki.

Varsin Hyvän nuoret vierailivat Brysselissä

Leader Varsin Hyvän Nuorten Näköinen Turun Seutu -hankkeen yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on lisätä nuorten kiinnostusta toimia yhdessä yhteisen hyvän eteen yli kuntarajojen ja kansainvälisesti. Toimenpiteen tarve ilmenee etenkin Eurovaalien alla. On tärkeä lisätä nuorten osaamista Euroopan unionin toiminnasta ja saada nuoret aktivoitumaan esimerkiksi äänestämään Eurovaaleissa. Toimenpiteen tarve ilmenee myös, kun tutkitaan yhteistyötä, joka on tärkeää niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin EU:n tasollakin. Opintomatka tarjosikin nuorille erinomaisen mahdollisuuden kurkistaa EU:n päätöksenteon ytimeen.

Kutsu vierailla ryhmän kanssa Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistossa sekä komissaari Jutta Urpilaisen kabinetissa toimivat vahvana syynä opintomatkakokonaisuudelle. Opintomatkan keskeisenä tuloksena on nuorten osaamisen sekä EU:n päätöksenteon ymmärtämisen kasvu. Nuoret pääsivät keskustelemaan eri tahojen kanssa päätöksenteosta, lisäksi keskustelua saatiin aikaiseksi muun muassa EU:n suhteista Afrikkaan sekä Kiinan ja Venäjän suhteista sekä näiden tuomista haasteista EU:lle.

Opintomatkojen, kuten tämänkin opintomatkan, tärkeänä osana oli tutustua myös paikalliseen kulttuuriin. Ryhmä vierailikin Atoniumissa. Atomium on insinööri André Waterkeyn sekä arkkitehtien André ja Jean Polak suunnittelema monumentti, joka rakennettiin Brysselin vuoden 1958 maailmannäyttelyä varten.

Eetu Orava, projektipäällikkö

Leader Varsin Hyvä

eetu.orava@varsinhyva.fi

 

Nuoren kokemus matkasta

Essi Lindström

16.05.2024

Vierailumme Belgiaan lähti kello 3.45 Turusta kahden auton voimin. Unisen lennon kautta saavuimme Brysseliin kello 9–10 paikkeilla, jossa pikaisen hotellikäynnin jälkeen ryntäsimme täyttämään vatsamme Lähi-Idän makujen ravintolaan. Yhteishenkeä nostattavan ruokailun jälkeen ehdimme ensimmäistä kertaa tutustua Brysselin katukuvaan, ja innokkaimmat pääsivät jo ostamaan matkamuistoja.

Tämän jälkeen olikin aika lähteä opintomatkan ensimmäiselle vierailulle: Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistolle. Vaikka olimmekin hieman matkan väsyttämiä, nuoret odottivat vierailua ja toimiston väkeen tutustumista innolla. Brysselin Eurooppa-korttelin sydämessä sijaitsevalla toimistolla pääsimme tutustumaan Saara Nuotio-Couloniin (osastopäällikkö), Miia Paanaseen (Seniori EU-neuvonantaja), sekä harjoittelijaan. He tutustuttivat meidät kokonaisvaltaisesti toimiston tavoitteisiin, projekteihin, sekä siihen miten kaikki tämä kytkeytyi Euroopan Unioniin.

Nuoret kyselivät innokkaasti aiheesta kysymyksiä, ja saimme aikaan rakentavan ja opettavaisen keskustelun. Vierailulla pääsimme huomaamaan erityisesti, miten Turku on monin tavoin edelläkävijä vihreän kehityksen kannalta. Toimiston väki korosti kuitenkin sitä, ettei matka vihreän kehityksen puolesta ole valmis. He jatkavat toimintaansa Turun kehityksen ja ulkomaanyhteistyön puolesta. Lähdimme vierailulta inspiroituneina ja valmiina tekemään osamme EU:n ja lähiseutumme kehityksessä. Vierailun jälkeen suuntasimme Parlamentariumiin kiertelemään ja oppimaan enemmän EU:n historiasta. Kierroksen jälkeen lähetimme läheisillemme postikortit muistuttaaksemme heitä äänestämään EU-vaaleissa.

17.05.2024

Toinen matkapäivä alkoi varhaisella herätyksellä Komissaari Jutta Urpilaisen kabinetin vierailua varten. Täällä saimme kattavan esityksen EU:n toimielimien toiminnasta sekä Urpilaisen tehtävistä hänen kabinettinsa jäseneltä Suvi Leinoselta. Esityksen jälkeen jatkoimme vierailua nuorten esittämien kysymysten kautta, jolloin nousivat esiin muun muassa EU:n kansainvälinen yhteistyö, sekä käytännön toimenpiteet siihen liittyen. Opettavainen vierailu päättyi iloiseen yhteiskuvaan, taltioiden ikimuistoisen päivän mieliimme.

Vierailun jälkeen ryhmämme vanhimmat vetäytyivät lepäilemään hotellin turviin, samalla kun nuorimmat ryhmäläisemme Atiy ja Emilia pääsivät mukanani kiertelemään ja tutkimaan hotellin ympäristöä. Illalla ehdimme vielä käväistä ihailemassa Belgialle kulttuurisesti tärkeää Suklaa aukiota, Grote Zavelia. Pieni sateen ropinakaan ei haitannut lämpimänä päivänä, ja herkulliset suklaat kruunasivat toisen päivän.

18.05.2024

Matkan viimeisen aamun saavuttua luovutimme haikein mielin huoneemme. Tutustuimme vielä kuitenkin ennen lähtöämme Atoniumiin – maailmannäyttelyä varten rakennettuun merkittävään monumenttiin. Täällä nuoret pääsivät vapaasti kiertämään nähtävyyden tarjoamia ihmeitä ja kierrokseen sisältyvää design-museota. Osa ryhmästämme päätyi myös maistamaan Brysselin kuuluisia vohveleita livemusiikin säestämänä. Lyhyestä kestostaan huolimatta lähdimme matkalta inspiroituneina sekä entistä tietoisimpina EU-toimielimien toiminnasta ja sen yhteistyöstä Suomen kanssa.

Joulukuun maaseutukasvo Varsinais-Suomessa: Varsin Hyvän projektikoordinaattori Eetu Orava

Moikka!

Olen Eetu Orava ja toimin projektikoordinaattorina Leader Varsin Hyvän nuorten vaikuttavuutta sekä kansainvälistymistä edistävissä hankkeissa. Lisäksi työpöydälleni kuuluu NuorisoLeader-rahoitus sekä Varsin Hyvän nuorisotyöryhmän toiminta. Koulutukseltani olen taloushallinnon merkonomi, mutta töiden ohella opiskelen verkko-opintoina oikeushallintoa eli oikeustradenomiksi. Työelämän olen aloittanut jo varhain. Jo näin 21-vuotiaana olen ehtinyt työskennellä jos jonkinmoisissa tehtävissä vaihtelevilla toimialoilla.

Arkipäivieni illat menevät lähtökohtaisesti iltaluentojen parissa. Vaikka vapaa-aika on aina välillä hetkistä, olen vahvasti mukana myös kirkon toiminnassa. Edustan Turun arkkihiippakunnan alueen nuoria sekä seurakuntien vaikuttajaryhmiä hiippakuntavaltuustossa sekä toimin vanhan kotikuntani seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmän puheenjohtajan. Mikäli vapaa-aikaa jää pidempi aika, niin harvemmin sitä kotona vietän. Silloin yleensä pakkaan laukut ja nousen koneeseen kohti jotain sattumalla valittua kohdetta.

Itselleni nuorena on myös tärkeää edistää nuorten mahdollisuuksia päästä osaksi päätösten valmistelua. Työssäni olen keskittynyt vahvasti nuorten aikuisten asemaan. Nuorille aikuisille eli omanikäisilleni ihmisille ei lähtökohtaisesti ole toimintaa tai ruohonjuuritason vaikuttamismahdollisuuksia muuten kuin vaalijärjestelmän takana. Onkin mielestäni tärkeää, että varsinkin maaseutualueilla nuoria aikuisia osallistetaan ja heille tarjotaan mahdollisuus päästä osaksi toimintaa. Tapasin marraskuussa NuorisoLeader-tapahtuman yhteydessä yhden 18-vuotiaan nuoren, joka kuvaili tilannetta mielestäni hyvin kysymällä: ”Osallistunko lasten leikkikerhoon vai ikäihmisten petankki-iltoihin?”.

Jos jotain kehitettävää niin myös jotain positiivista. Työni antoisuus tulee esille vahvasti työn joustavuudesta, mutta myös keskusteluista nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. On mielestäni aina mukava tavata kehittämisestä kiinnostuneita nuoria ja tarjota heille mahdollisuuksia verkostoitua ja oppia uutta. Varsin Hyvän uusi Nuorten Näköinen Turun Seutu -hanke on lähtenyt liikkeelle ja vuonna 2024 hankkeen tiimoilta tullaan järjestämään useita pienempiä ja ehkä suurempiakin tapahtumia sekä koulutuksia, jotka ovat avoimia kaikille nuorille sekä nuorille aikuisille.

 

Eetu Orava, projektikoordinaattori

Leader Varsin Hyvä