Nimisuoja – hyvä tapa brändätä tuotteita!

Nimisuojalla on iso merkitys ruokakulttuurin vahvistamisessa ja elintarviketuotannon monipuolistamisessa. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. Sen tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja edullisemmilta väärennöksiltä, mutta se myös lisää tuotteiden ja alueiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Nimisuojalla voidaan perustella hintamielikuvaa: myyntihinta on keskimäärin kaksinkertainen verrattuna vastaaviin rekisteröimättömiin tuotteisiin. Sillä on iso merkitys myös ruokamatkailussa ja tarinallistamisessa. Nimisuoja on hyvä tapa brändätä tuotteita!

Nimisuojamerkintöjä on kolmenlaisia. Suojatussa alkuperänimityksessä (SAN) tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn pitää tapahtua tietyllä maantieteellisellä alueella. Suojatussa maantieteellisessä merkinnässä (SMM) vähintään yhden vaiheen (tuotanto, jalostus, käsittely) pitää tapahtua tietyllä maantieteellisellä alueella. Aidon perinteisen tuotteen nimisuoja (APT) korostaa tuotteen koostumusta ja valmistustapa.

EU:n nimisuojajärjestelmässä on nyt noin 4 000 tuotetta mm. Prosciuttodi Parma, Champagne, Puruveden muikku, Scottish salmon, Karjalanpiirakka, Kainuun rönttönen, Irish whiskey. Suomalaisia nimityksiä on järjestelmään rekisteröity 18. Tänä vuonna nimisuojan on saanut Aitoo perunarieska ja Savolainen talkkuna. Viime vuonna nimisuojan sai Yläsavolainen muurinpohjalettu ja Savolainen mustikkakukko. Nyt on jätetty hakemukset mm. lörtsyn ja Puruveden muikunmädin osalta.

Karjalanpiirakka sai APT-nimisuojan jo vuonna 2002. Nimisuojan myötä karjalanpiirakan tunnettuus ja arvostus kohosi ja se onkin yksi merkittävimmistä kansallisruokalajeista. Se on myös ruokamaakunta Pohjois-Karjalan sydän. Moni pohjoiskarjalainen leipomo on saanut alkusysäyksen kasvuun karjalanpiirakoista, ja nyt leipomoja on peräti 43 % elintarvikealan yrityksistä. Karjalanpiirakalla on ollut iso merkitys myös Pohjois-Karjalan ruokamatkailun kehittymisessä ja vetovoimassa. Karjalanpiirakalla voisi olla hyvät edellytykset myös vientituotteena, sillä karjalanpiirakasta on kiinnostuttu ihan Itä-Aasiaa myöten. Kaikki tykkäävät aidoista karjalanpiirakoista!  😊

Johanna Rinnekari
Yritysasiantuntija
Koordinaattori, Karelia à la carte -verkosto
Hankevastaava, Pellolta pöytään näkyväksi

Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeessa on tehty tunnetuksi EU:n nimisuojajärjestelmää.

Blogin kirjoittaja on saanut innoituksen Itä-Suomen nimisuojatuotteet – tarinoista tuloksiin -tapahtumasta 15.4.2026, jossa mm. Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Marjo Särkkä kertoi Suomen nimisuojajärjestelmästä ja nimisuojan merkityksestä tuotteiden brändäämisessä. 

D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -merkit näkyväksi!

D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -laatu- ja alkuperämerkit auttavat kuluttajaa tekemään vastuullisia ja luotettavia valintoja. Ne kertovat elintarvikkeiden ja ruokamatkailupalvelujen alkuperästä, laadusta ja tuotantotavasta, lisäävät läpinäkyvyyttä ja tukevat itäisen Suomen paikallista tuotantoa, ruokakulttuuria sekä kestävää kehitystä.

Viime vuosina olemme tehneet tunnetuksi itäisen Suomen D.O. Saimaa- ja Karelia à la carte -laatu- ja alkuperämerkkejä monissa Pellolta pöytään näkyväksi tapahtumissa. Innostus yhteiseen tunnettuuden edistämistyöhön käynnistyi, kun kansainvälisen IGCAT-järjestön (Institute of Gastronomy, Arts, Culture and Tourism) jäsenet olivat erityisen vaikuttuneita siitä, miten merkkien avulla tehdään näkyväksi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita ja ruokamatkailupalveluja. Samoin European Region of Gastronomy Saimaa juhlavuosi 2024 ja laaja hankeperheyhteistyö ovat vauhdittaneet merkkien hakua sekä vahvistaneet niiden näkyvyyttä.

D.O. Saimaa– ja Karelia à la carte -merkit helpottavat elintarvikkeiden ja ruokamatkailupalvelujen vertailua ja valintaa. Ne kertovat tuotteen alkuperästä ja tuotantotavasta, viestien kuluttajalle sekä turvallisuudesta että laadusta. Merkit ohjaavat arvojen mukaisiin ostopäätöksiin: kuluttaja voi tukea paikallisuutta, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä valitsemalla laatu- ja alkuperämerkkituotteen, minkä myötä itäisen Suomen työllisyys, talous ja yrittäjyys vahvistuu.

D.O. Saimaa– ja Karelia à la carte ”brändäävät” paikallista ruokaa ja ruokamatkailua. Ne vaalivat itäisen Suomen ruokakulttuuria, jota myös matkailijat arvostavat. Maakunnalliset erityispiirteet tuovat ruokamatkailuun ainutlaatuisuutta ja vahvistavat paikallista identiteettiä. Merkkituotteet ja -palvelut herättävät positiivisia tunteita ja kiinnostusta, kasvattaen niiden arvoa. Paikallisuudesta viestimällä ruoasta tulee todellinen elämys!

D.O. -merkki on tunnettu laatumerkki Euroopassa

Lyhenne D.O. tulee englannin kielen sanoista ”designation of origin”. Merkki kertoo siitä, että tuote on valmistettu tietyllä alueella korkeat laatukriteerit täyttäen. D.O. -laatumerkki edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä koko tuotantoketjussa sekä vastuullista toimintatapaa ympäristön, kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Alkuperämerkki ilmentää myös alueensa kulttuuria ja korostaa sen ruoka- ja kulttuuriperimän omaleimaisuutta. D.O. -merkityt tuotteet ovat saavuttaneet suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa Champagne-maakunnassa tuotettu samppanja ja italialainen Parman kinkku ovat esimerkkejä D.O. -tuotteista.

D.O.Saimaa -merkki juhlii ensi vuonna 10-vuotista taivalta. Tällä hetkellä merkin saaneita yrityksiä on 42 kpl, joista suurin osa on Etelä-Savossa, mutta myös muutamia on Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Merkki myönnetään tuotteelle tai raaka-aineelle. Merkki ei ole sidottu maakuntarajoihin, vaan merkkiä hakevat yritykset voivat sijaita laajemmin Saimaan alueella.

Ravintolat ja ruokamatkailuyritykset voivat hakea ”We support” D.O.Saimaa -merkkiä, joka edellyttää, että ravintolassa käytetään D.O.Saimaa -merkki raaka-aineita. Siten ravintolat ja ruokamatkailuyritykset arvostavat raaka-aineissaan alkuperää, puhtautta ja korkeaa laatua. Ravintoloiden annoksissa suositaan lähialueen tuoreita kaloja, sesonkien kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä paikallisesti tuotettua lihaa. ”We support” D.O.Saimaa -merkkiyrityksiä on tällä hetkellä 36 kpl, joista suurin osa Etelä-Savossa.
Karelia à la carte –merkin vahvuutena aktiivinen yritysverkosto

Karelia à la carte -merkkiyritykset muodostavat tiiviin verkoston, jossa pohjois- ja eteläkarjalaiset ravintolat, matkailu- ja elintarvikealan toimijat tekevät yhteistyötä yhteisen brändin alla. Verkosto perustettiin jo vuonna 1991, ja sen näkyvyyden kasvaessa jäsenmäärä on noussut parissa vuodessa 55:stä 88:aan. Näistä yrityksistä 26 toimii Etelä-Karjalassa. Yritykset ovat sitoutuneet paikallisuuteen, karjalaisuuteen, vieraanvaraisuuteen ja luontoarvoihin.

Pitkä, sinnikäs työ tuottaa tuloksia. Karelia à la carte –merkin tunnistaa jo yli 90 % kuluttajista. Kyselyn perusteella merkkiin yhdistetään monia positiivisia asioita mm. “paikallinen vastuullisesti tuotettu ruoka, korkea laatu, lähiruoka, karjalainen ruoka, perinteet kunniaan, karjalaisuutta nykyaikaisella twistillä, karjalaisuus – ilo elää, perinneruoat modernisoiden, laadukas ruoantuotanto, maukas ruoka, erinomainen ruoka, ruokaa rakkaudella.”

Karelia à la carte –verkostoa hallinnoi MKN Itä-Suomi / ProAgria Itä-Suomi ry. Jäsenyydestä ja toiminnan linjauksista päättää 13 yrityksen ja kehittäjän muodostama valiokunta. Karelia à la carte tarjoaa yrityksille paitsi näkyvyyttä myös vertaistukea ja yhteisöllisyyttä – tekijöitä, jotka vahvistavat hyvinvointia ja luovat kestävää kasvua. Karelia à la carte – Rakkaudella!❤

Kuvassa ruokalähettiläs Ulla Liukkonen, joka on Karjalan Keittiömestareiden pj., Maailman keittiömestariliiton (Worldchefs) kunniajäsen ja Karelia à la carte -verkoston aktiivinen kehittäjä.

 

Luonnon monimuotoisuutta pellolta pöytään joka aamu

Miten luonnon monimuotoisuus liittyy aamiaiseen? Ohrapuuro mustikkakeitolla ja maitolasilla sisältää viljelijöiden, myllärin, marjanpoimijan, lehmän ja meijerin työn lisäksi myös paljon luonnon antamia ilmaisia palveluja.

Meidän lajimme elämä riippuu luonnon monimuotoisuudesta. Lautasen äärellä voimme pohtia, mitä kaikkea on tapahtunut luonnon avustamana, ennen kuin saamme ruokaa pöydälle. Aamiaista on ollut valmistamassa viljan- ja perunanviljelijän, myllärin, marjanpoimijan ja lehmän työn lisäksi iso liuta erilaisia eliöitä. Tässä alla on vain pieni esimerkki kaikista niistä eliöistä, jotka liittyvät perinteiseen suomalaiseen aamiaiseen.

Ohrapuuro mustikkakeitolla ja maitolasilla:

Peltomullan eliöyhteisö sienineen ja bakteereineen on vapauttanut ravinteita sopivaan muotoon ohran siemenelle. Lierot ovat osaltaan muokanneet maata tekemällä veden imeytymistä helpottavia pieniä kanavia ohrapellolle helpottaen siemenen itämistä ja kasvamista. Leppäpirkon toukka on saalistanut kirvoja ohran lehdillä lisäten sadon tuottavuutta.

Viereisellä pellolla laiduntavien lehmien tuottaman maidon ohella suuri määrä kasveja, hyönteisiä ja lintuja hyötyy avoimista laitumista ja lehmän lannan luomasta eliöyhteisöstä. Tällä tilalla lehmät laiduntavat kesäisin laidunkierrossa myös niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia eli perinnebiotooppeja. Perinnebiotoopit ovat Suomen lajirikkaimpia luontotyyppejä, jotka säilyvät vain laiduntamalla tai niittämällä.

Kimalainen on pölyttänyt mustikan kukat varmistaen marjan kehittymisen. Keväällä ennen mustikan kukinta-aikaa pellon reunassa kasvavan pajun kukinnot ovat tarjonneet talvehtineelle kimalaiskuningattarelle kevään ensimmäisen aterian. Kimalaiskuningatar jaksaa sen voimin rakentaa pesän uudelle sukupolvelle.

Mustikkakeiton saostaa perunajauho. Perunan viljelykierrossa seuraavana vuonna kasvatetaan tällä tilalla tattaria. Tattari puolestaan houkuttelee puoleensa tarhamehiläisiä, kimalaisia ja kukkakärpäsiä. Seuraavana vuonna saadaankin nauttia tattaripuuroa ja hunajaa.

Hyvää huomenta luonnon monimuotoisuuspäivään!

Päivi Jokinen
Maisema- ja ympäristöasiantuntija
MKN Itä-Suomi
Pellolta pöytään näkyväksi -hanke

 

Maailman ruokamatkailupäivänä juhlistetaan kulinaarista perintöä ja alueellista ruokaidentiteettiä

Mikä on Maailman ruokamatkailupäivä 18.4.?

Maailman ruokamatkailupäivä on vuosittainen juhlapäivä, joka nostaa esiin ruoan ja kulttuurisen identiteetin välistä vahvaa yhteyttä. Tämä erityinen päivä lisää tietoisuutta ruokamatkailusta ja tuo näkyvyyttä paikallisille ruokakulttuureille. Se kannustaa asukkaita ja matkailijoita tutustumaan alueen ainutlaatuiseen ruokaperintöön sekä edistää perinteisten ruokien ja paikallisten ruokakäytäntöjen arvostusta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas, myös lähiympäristössä voi syventyä ruokakulttuuriin pintaa syvemmältä.

Ruoan merkitys alueelliselle identiteetille

Ruoka on paljon enemmän kuin pelkkää ravintoa; se on historiaa, perinteitä ja arvoja. Jokaisella alueella on omat ainutlaatuiset ruoka- ja juomaperinteensä, joita muokkaavat maantiede, ilmasto ja kulttuuriset vaikutteet. Italialaisesta pastasta japanilaiseen sushiin, meksikolaisesta molesta ranskalaisiin leivonnaisiin – ruoka on yhteisön identiteetin syötävä ilmentymä. Perinteisten reseptien, raaka-aineiden ja valmistusmenetelmien säilyttäminen auttaa vaalimaan kulttuuriperintöä ja jakamaan sitä maailmalle.

Euroopassa paikalliseen ruokakulttuuriin kiinteästi liittyvien elintarvikkeiden suojeluun on kehitetty EU:n nimisuojajärjestelmä, joka takaa perinteisten tai alueellisten tuotteiden alkuperän ja laadun. Suomalaisista tuotteista esimerkiksi karjalanpiirakat ja Kainuun rönttönen ovat saaneet nimisuojan. Alueelliset alkuperämerkit, kuten D.O. Saimaa, vahvistavat paikallisten raaka-aineiden ja ruokatuotteiden ainutlaatuisuutta.

Miten ruokamatkailu tukee kulinaarista perintöä?

Ruokamatkailulla on merkittävä rooli alueellisten ruokaperinteiden säilyttämisessä ja edistämisessä. Kun matkailijat hakeutuvat aitojen ruokakokemusten äärelle, he tukevat paikallistaloutta ja auttavat pienviljelijöitä, artesaaniruokatuottajia sekä perheomisteisia ravintoloita menestymään. Ruokamatkailu edistää myös kulttuurien välistä vuorovaikutusta, sillä se tutustuttaa matkailijat paikallisiin raaka-aineisiin, valmistustapoihin ja ruokaperinteisiin.

Suomessa arvoverkostot, kuten Karelia à la carte, kokoavat yhteen paikallisia ravintoloita, tuottajia ja matkailutoimijoita vaalimaan alueellisia ruokaperinteitä. Tällaiset yhteistyöverkostot varmistavat, että perinteiset reseptit ja ruoanvalmistusmenetelmät siirtyvät sukupolvelta toiselle, samalla kun ne houkuttelevat matkailijoita autenttisten makuelämysten pariin.

Osallistumalla ruoka- ja juomateemaisille retkille, ruoanlaittotyöpajoihin tai ruokailemalla perinteisissä ravintoloissa matkailijat tukevat kestävää ruokakulttuuria ja kannustavat yhteisöjä vaalimaan gastronomista perintöään. Lisäksi tämäntyyppinen matkailu edistää ympäristöystävällisiä käytäntöjä, kuten lähiruokaa ja sesonginmukaisia raaka-aineita.

Miksi ruokamatkailua tulisi juhlistaa joka päivä?

Vaikka Maailman ruokamatkailupäivä muistuttaa kulinaarisen perinnön tärkeydestä, ruokakulttuuria tulisi arvostaa jokaisena päivänä. Jokainen ateria on mahdollisuus tutustua alueelliseen ruokaperintöön. Tukemalla paikallisia yrityksiä, kokeilemalla uusia ruokia ja osallistumalla ruokaperinteisiin rikastutamme arkeamme ja luomme syvempiä yhteyksiä eri kulttuureihin.

Kun ruokamatkailu otetaan osaksi arkea, saamme laajemman käsityksen maailman ruokakulttuureista. Se kannustaa meitä arvostamaan monimuotoisia makuja, kunnioittamaan perinteisiä ruoanvalmistusmenetelmiä ja ymmärtämään ruoan kulttuurista merkitystä. Olipa kyseessä matka tai kotikeittiö, ruokamatkailun juhliminen päivittäin hyödyttää sekä paikallisia yhteisöjä että kaikkia ruokakulttuurin ystäviä, luoden monimuotoisemman ja rikkaamman ruokamaailman. Seuraavan kerran, kun istut ruokapöytään, pysähdy hetkeksi pohtimaan annoksesi tarinaa ja sen edustamaa kulttuuria. Onhan ruoka yksi herkullisimmista tavoista oppia ja ymmärtää paikallista kulttuuria ja elämäntapaa!

Miten voit osallistua?

Osallistu päivän viettämiseen perjantaina 18.4. julkaisemalla makumuistoja matkoiltasi valokuvin, videoin, tarinoin tai reseptein eri kanavissa. Käytä hashtagia #WorldFoodTravelDay. Lisätietoja https://www.worldfoodtravel.org/world-food-travel-day

Anna Rinteinen, matkailuasiantuntija
Hankevastaava, Pellolta pöytään näkyväksi
Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria
Visit Finland Akatemian valmentaja
World Food Travel Association lähettiläs
Culinary Heritage sertifiointitarkastaja