Kotimaiset niittysiemenet kiinnostavat viljelijöitä – uusi tuotantosuunta voi tarjota vaihtoehtoja tiloille 17.6.2026 Kasvava tarve luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä kaupunkien viherrakentamiseen lisää kotimaisten niittykasvien siementen kysyntää. Samalla osa viljelijöistä pohtii, voisiko niittykasvien siementuotanto tarjota uusia mahdollisuuksia tilanteessa, jossa viljanviljelyn kannattavuus on heikentynyt. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan sekä niitty- että maisemakasvien siemenseoksia myös ulkomailta. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, sillä mukana voi olla paikallisiin olosuhteisiin huonosti soveltuvia lajeja tai jopa haitallisia vieraslajeja. Esimerkiksi ulkomaisten seosten mukana on havaittu rikkakananhirssi-rikkakasvia, jonka leviämisestä voi aiheutua merkittäviä ongelmia viljelyssä. Nopeakasvuisena lajina se kilpailee tehokkaasti viljelykasvien kanssa ja voi heikentää satotasoa sekä lisätä torjuntatarvetta. Kotimaisille ja paikallisesti kerätyille siemenille onkin kysyntää erityisesti viherrakentamisessa, jossa pyritään käyttämään alueelle luontaisesti sopivia lajeja. ”Kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Olemme lähteneet vastaamaan tähän rakentamalla valtakunnallista kotimaisten niittykukkien siementen keruu- ja tuotantoverkostoa. Tarvitsemme lisää sekä luonnonsiemenen kerääjiä että viljelijöitä, jotta pystymme turvaamaan kotimaisen siementuotannon kasvavan tarpeen myös tulevaisuudessa”, Kristina Luhtala Suomen Niittysiemen Oy:stä kertoo. Tammisaaren saaristossa, Skärlandetin maisema-alueella Backan tilalla, Tarja Lahtinen Collin ja Markus Collin ovat päättäneet lähteä kokeilemaan paikallisten vanhojen niittylajien siementuotantoa. ”Kun viljanviljelyn kannattavuuden kanssa on ollut viime vuosina haasteita, haluamme miettiä muita vaihtoehtoja ja selvittää, voisiko niittysiementuotanto tarjota meille uusia mahdollisuuksia”, viljelijäpari pohtii. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tilalle hyvin tärkeää ja on jo tiedossa, että tilan mailla esiintyy vanhoja niittykasvikantoja, joita kannattaisi viljelytoimin vahvistaa. Tuotanto käynnistyy pienin askelin. Aluksi tilalla kerätään siemeniä muutamista lajeista, sen jälkeen tarkoituksena on ryhtyä viljelemään näitä lajeja pienimuotoisesti kaistoissa. Kristina Luhtalan mukaan tällainen eteneminen on osoittautunut toimivaksi tavaksi aloittaa tuotanto. Kaistaviljelyn avulla voidaan saada kokemusta lajien käyttäytymisestä ja tuotannosta ennen suurempia investointeja. Niittysiementuotannon merkityksen arvioidaan entisestään kasvavan tulevina vuosina. Samalla se voi tarjota maatiloille mahdollisuuden yhdistää taloudellinen toiminta ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Ilmastotaitaja-hanke nostaa keskusteluun luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston muutokseen sopeutumisen näkökulmasta tärkeitä aiheita. Hanketta rahoittaa Uudenmaan elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta. Lisätietoja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Leena Lahdenvesi-Korhonen Kehitysjohtaja, maaseutumaisema ja luonnonhoito leena.lahdenvesi-korhonen@mkn.fi 040 523 5133 📷Leena Lahdenvesi-Korhonen Leena Lahdenvesi-Korhonen
Luonnonlaidunliha on lihansyöjän vastuullinen valinta – laiduntavat eläimet hoitavat arvokkaita luontotyyppejä 9.6.2026 Kesä on grillaamisen sesonkiaikaa, ja monen suomalaisen grillissä kypsyy myös lihaa. MKN kannustaa pohtimaan lihavalintoja kestävyyden näkökulmasta. Kun lihaa syödään, kannattaa suosia lähellä tuotettua luonnonlaidunlihaa, riistaa tai poroa. Laidunnus on aktiivista luonnonhoitoa Luonnonlaidunliha, riista ja poronliha ovat ekologisesti kestävämpiä vaihtoehtoja kuin tehotuotettu liha. Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan perinnebiotoopeilla ja muilla luonnonlaitumilla vapaana laiduntavien nautojen ja lampaiden lihaa. Laidunkauden aikana eläimet eivät saa lisäruokintaa, vaan ne syövät ainoastaan laitumen luontaista kasvillisuutta. Laiduntaminen ei ainoastaan mahdollista eläimille niiden luontaista käyttäytymistä, vaan sillä on myös tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Luonnonlaitumet, kuten rantaniityt, hakamaat, kedot ja muut perinnebiotoopit, ovat nykyisin harvinaistuvia luontotyyppejä. Niiden säilyminen edellyttää laidunnusta tai niittoa. Ilman hoitoa ne kasvavat vähitellen umpeen, jolloin niille ominainen kasvi- ja hyönteislajisto taantuu tai häviää kokonaan. ”Jokaisella luontotyypillä on oma kasvilajistonsa ja siihen erikoistuneet hyönteislajinsa”, sanoo MKN Keskuksen kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen. ”Monet perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset ovat riippuvaisia tietyistä ravintokasveista. Kun laidunnus pitää niityt avoimina ja lajistoltaan monipuolisina, hyötyy koko ravintoverkko aina pölyttäjistä lintuihin ja muihin eläinlajeihin saakka.” Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä niin ruoantuotannolle kuin ihmisten hyvinvoinnillekin. Sekä ilmastonmuutos että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen haastavat ruoantuotantoa ja heikentävät ympäristön kykyä sopeutua muutoksiin. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin se kestää häiriöitä ja sopeutuu muuttuvaan ilmastoon. Tutkimusten mukaan suomalaisen ruokavalion vaikutuksia luontoon voidaan vähentää lisäämällä kasvisten käyttöä ja tekemällä harkittuja lihavalintoja. ”Kasvispainotteinen ruokavalio on ympäristön kannalta hyvä valinta, mutta myös sillä on merkitystä, millaista lihaa lautaselle päätyy” toteaa MKN kehityspäällikkö Marita af Klercker. ”Luonnonlaidunliha, riista ja poro ovat esimerkkejä kestävästi tuotetuista lihavaihtoehdoista.” Vinkki kesän grillaajalle Kesän ruokapöydässä voi yhdistää parhaat puolet: runsaasti sesongin kasviksia ja kohtuullisesti vastuullisesti tuotettua lihaa. Esimerkiksi erilaiset salaatit, grillatut kasvikset ja kotimaiset marjat täydentävät ateriaa, jonka pääraaka-aineena voi olla luonnonlaidunliha, riista tai poro. Pienilläkin valinnoilla voi tukea sekä omaa hyvinvointia että luonnon monimuotoisuutta. Luonnonlaidunlihaa saa suoraan tiloilta, lähiruokamyymälöistä ja yhä useammin myös päivittäistavarakaupoista. Lihan alkuperästä ja tuotantotavasta kannattaa kysyä. Kun valitset luonnonlaidunlihaa, tuet samalla paikallista tuottajaa, laiduneläinten lajinmukaista käyttäytymistä ja arvokkaiden perinnebiotooppien hoitoa. Yksi valinta – monta hyvää vaikutusta. Luonnonlaidunpäivää vietetään lauantaina 13.6.2026. Päivän aikana kuluttajilla on mahdollisuus tutustua luonnonlaidunnukseen käytännössä useilla maatiloilla ympäri Suomen. Luonnonlaidunliha on lihansyöjän vastuullinen valinta – laiduntavat eläimet hoitavat arvokkaita luontotyyppejä – ePressi Marita Suontausta
Kohtaa, oivalla, uudista – yhteistyöstä voimaa maaseutumatkailuun -seminaari, Loviisa 28.10.2026 18.5.2026
Visit Finland STF HUB Train the Trainer verkoston virtuaalisten aamukahvien materiaali 8.5.2026 Verkoston aamukahvit ovat suunnattu matkailun opetushenkilöstölle ja kouluttajille. Aamukahveilla läpikäydään STF kuulumiset ja siellä on mahdollista esittää kysymyksiä esim. STF-ohjelmasta, materiaaleista ja STF-demosta. Lisäksi ohjelmassa on muita ajankohtaisia aiheita Verkoston tavoitteena on vahvistaa Suomen kestävän matkailun verkostoa koulutuspuolella ja kannustaa toinen toisiaan. Verkostoa ylläpitää Visit Finland yhteistyössä Rural Finland Tourism Hub-hankkeen kanssa. Tässä tietkortissa on tiistaina 5.5.2026 klo 9–10 verkoston aamukahvien materiaali: -STF-ohjelman ajankohtaiset, Hanna Muoniovaara, Visit Finland -Vihreän matkailun verkko opetusmateriaaleja, Teija Nuurma, GreenTEA-hanke -Luontopositiivinen matkailu, Esko Sorakunnas, Visit Finland Akatemia valmentaja Voit tutustua GreenTEA-hankkeen tuottamiin opetusmateriaaleihin rekisteröitymällä osoitteessa https://greenteaproject.eu/ Verkostolla on LinkedIn:ssä keskustelu ryhmä; liittykää mukaan sinne tästä linkistä (26) Train the Trainer -verkosto / Sustainable Travel Finland | Groups | LinkedIn
Off season osaamisryhmän tapaamisen materiaalit #ruralfinlandtourismhub 4.5.2026 Ensimmäisen tapaamisen sisältönä 24.4.2026 oli: Orientaatio – mitä off season tarkoittaa markkinana ja kehittämisen näkökulmasta? Off season nähdään usein hiljaisena aikana – mutta mitä jos kyse onkin erilaisesta kysynnästä, uusista kohderyhmistä ja matkailun rytmeistä, jotka eivät noudata kotimaisia sesonkeja? Ketkä matkustavat sesongin ulkopuolella ja miksi? Millaisia mahdollisuuksia tämä avaa maaseutumatkailun kehittämiselle – ja miten kehittäjänä voi tunnistaa niistä realistisia suuntia omalle alueelle? Tilaisuudessa tarkasteltiin matkailun trendejä, erilaisia kohderyhmiä sekä off season -kehittämisen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Valmentajana toimi Greta Tanskanen, Nordic Marketing Finland Oy Toinen tapaaminen oli 13.5.2026: Tapaamisen sisältönä on: Tuotekehitys – miten ideasta syntyy ostettava matkailutuote? Hyvä idea ei vielä tee tuotteesta myytävää – mutta milloin matkailupalvelu on oikeasti ostettavissa oleva tuote? Miten tuotteita kehitetään niin, että ne vastaavat valittujen kohderyhmien tarpeisiin? Entä miten sama tuote voi näyttäytyä eri tavoin eri asiakkaille – tai eri myyntikanavissa? Tässä verkkotilaisuudessa tarkastellaan tuotekehitystä käytännönläheisesti kehittäjän näkökulmasta. Tilaisuudessa keskitytään siihen, miten ideoista edetään kohti selkeitä, kohdennettuja ja myytäviä tuotteita. Tilaisuudessa käsitellään tiiviisti:-miten tuotteita ideoidaan kohderyhmälähtöisesti-milloin tuote on ostettavissa kuluttajalle-miten sama tuote muotoutuu eri kohderyhmille eri tavoin-mitä eroa on kuluttajamyynnillä ja B2B-myyntiin soveltuvalla tuotteella Valmentajana toimi Suvi Ahola, Nordic Marketing Finland Oy Osaamisryhmä on osa Rural Finland Tourism Hub-hanketta ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.
Matkailun data hyötykäyttöön – tilastoista kilpailuetua (webinaari). 28.4.2026 Miten matkailun tilastodata voi auttaa tekemään parempia päätöksiä, tunnistamaan kehittämistarpeita ja vahvistamaan kilpailukykyä? Tästä materiaalista saat selkeän kokonaiskuvan tarjolla olevista matkailun datapalveluista sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten niitä voidaan hyödyntää kuntien ja alueiden matkailun kehittämisessä ja yritystoiminnassa. Sisältö: Visit Finlandin tilastopalvelut ja matkailudatan hyödyntäminen Salmi Platform Oy: tapahtumien ja matkailun analysointia reaaliajassa Tilaisuuden järjestivät Rural Finland Tourism Hub ja ÄLYÄ matkassa -hankkeet, jotka ovat saaneet osarahoitusta Euroopan maaseuturahastosta.
