Näkyvyyttä ja voimaa viestintään – julkaise blogi maaseutuverkosto.fi:ssä

Moni hanketoimija miettii välillä, miten hankkeen arjesta, oivalluksista tai pienistäkin edistysaskelista voisi kertoa tavalla, joka tavoittaa oikean yleisön eikä huku somevirran pohjalle. Yksi yksinkertainen ja yllättävän tehokas keino on blogi.

Jos et ole vielä kokeillut, nyt on hyvä hetki aloittaa. Blogi on nimittäin paljon enemmän kuin pelkkä tekstikappale sivustolla: se on kevyt, joustava ja näkyvä viestintäkanava, jolla voit kertoa hankkeesi tarinaa omin sanoin ja omalla tyylillä. Maaseutuverkosto.fi:ssä blogi toimii hyvin myös hankkeen uutisena, eli älä anna tekstilajin hämätä!

Miksi blogi toimii niin hyvin?

Ensimmäinen syy on yksinkertainen: blogi leviää automaattisesti laajalle ja saa paljon näkyvyyttä. Kun julkaiset kirjoituksen maaseutuverkosto.fi:ssä, se nousee saman tien esiin sekä maaseutuverkosto.fi:n että Maaseutu.fi:n ajankohtaisvirroissa. Lisäksi se päätyy viikoittaiseen uutiskoosteeseen, jossa se tavoittaa satoja lukijoita. Blogi jää myös pysyvästi näkyviin kaikkiin hankekortteihin, jotka merkitset blogin lisäysvaiheessa.

Eli yksi kirjoitus, mutta monta näkyvyyspaikkaa ilman ylimääräistä vaivannäköä. Voit myös jakaa blogin helposti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Blogin lisääminen on helppoa, mutta pienillä valinnoilla on suuri vaikutus

Maaseutuverkosto.fi:ssä blogin voi lisätä kahdella tavalla: kirjoittamalla tekstin suoraan lomakkeelle tai lisäämällä linkin ulkoiseen, jo julkaistuun blogiin. Molemmat toimivat, mutta jos haluat, että tekstisi löytyy Maaseutuverkosto.fi:n haussa, lomake on ehdottomasti oikea valinta.

Blogin lisäyslomake pyytää muutamaa asiaa, joiden vaikutusta ei kannata aliarvioida. Pääkuva houkuttelee lukijan sisään, ja lyhyt sisäänheittoteksti antaa hyvän syyn jatkaa lukemista. Aiheiden ja avainsanojen valinta puolestaan varmistaa, että blogi näkyy oikeissa koonneissa ja löytyy oikeanlaisilta lukijoilta. Jos toiminta on alueellista, kannattaa ehdottomasti lisätä alue mukaan, sillä sisällöt nousevat siten Maaseutu.fi-sivuston alueellisille sivustoille.

Ja jos jokin unohtuu tai menee pieleen, niin ei hätää, sillä pääset aina jälkikäteen muokkaamaan blogiasi tai tarpeen tullen poistamaan sen.

Vinkki: mieti avainsanat lukijan näkökulmasta – miten hän etsisi tietoa, jota sinä tarjoat?

Mitä blogissa voi kertoa? Lähes mitä tahansa hankkeen arjesta

Blogi on siitä kiitollinen sisältömuoto, että se taipuu hyvin moneen. Voit kirjoittaa esimerkiksi:

  • tuoreista kuulumisista tai edistysaskelista
  • tapahtumista – joko ennakot tai jälkikatsaukset
  • kokemuksista, tarinoista ja matkan varrella opituista asioista
  • asiantuntijoiden näkökulmista tai ilmiöistä, joita hankkeesi käsittelee.

Tekstilaji voi olla uutismainen, pohdiskeleva tai tarinallinen – tyyli on vapaa! Tärkeintä on aitous: kerro siitä, mikä on juuri nyt olennaista ja kiinnostavaa.

Blogi tukee hankkeen vaikuttavuutta

Moni hanketoimija kokee, että hankkeen tuloksista kertominen jää usein raporttien varaan. Blogi on kevyempi ja inhimillisempi tapa avata hankkeen merkitystä ja arvoja. Se täydentää virallista viestintää, antaa kasvot työn tekijöille ja tuo näkyviin myös ne oivallukset, joita ei aina ehdi tai mahdu kertomaan virallisissa dokumenteissa.

Samalla blogi tarjoaa valmista sisältöä, jota voi jakaa somessa, uutiskirjeissä ja osana organisaation sisäistä viestintää.

Rohkeasti kokeilemaan!

Jos blogikirjoittaminen tuntuu vieraalta, kannattaa muistaa, että kyse ei ole kirjallisuuskilpailusta. Kirjoita rennosti mutta selkeästi, kerro miksi aihe on tärkeä ja mitä haluat lukijan vievän mukanaan.

Usein blogi syntyy juuri niistä hetkistä, joissa itse huomaat oppineesi tai oivaltaneesi jotain, ja juuri ne ovat tekstejä, jotka jäävät myös lukijan mieleen.

 

Tämä blogi lisättiin Opi ja innostu: Maaseutuverkosto.fi:n ja Agrihubi.fi:n uudet päivitykset ja tutut työkalut -koulutuksessa, jonka tallenne löytyy tapahtumasivulta.

Startup Village Forum 2025 – Uusia mahdollisuuksia maaseudun innovaatiotoiminnalle

Miksi olimme mukana?

Foorumissa neljä valittua Startup Village alueen edustajaa kertoi toimintatavoistaan, aloitteistaan ja konkreettisista toimistaan, joita ne ovat toteuttaneet edistääkseen innovointia, yritysten perustamista ja kasvuyrittäjyyttä alueillaan. Esittelimme tapahtumassa Sydänsuomessa alueen kaksi hanketta, Leader Viisari ry:n Sisu Business ja Pihtiputaan kunnan FutureRoots hankkeet. Sydänsuomessa verkoston ja Seinäjoen alueille on myönnetty Startup Village status ensimmäisinä Suomessa.

Inspiroiva kohtaamispaikka

Startup Village Forum tarjosi tilaisuuden verkostoitua kansainvälisesti, ja vaihtaa ajatuksia muiden kehittäjien kanssa. Keskustelut avasivat uusia näkökulmia ja loivat pohjaa yhteistyölle, joka tukee Pohjoisen Keski-Suomen ja Sydänsuomessa -alueen strategisia tavoitteita. Konseptiin on noussut kiinnostus kansallisella tasolla Sisu Business hankkeen tiedonvälityksen tuloksena.

Keskeiset opit ja oivallukset, tarpeet ja mahdollisuudet

Tapahtumassa korostui maaseudun elinvoiman lisääminen innovaatiotoiminnan avulla. Saimme verkostoja, konkreettisia ideoita toimintamallien kehittämiseen ja yhteistoiminnallisten mallien hyödyntämiseen. Startup Village konsepti on työkalu ja kokonaisuus, joka auttaa jäsentämään innovaatiotoiminnan merkitystä ja tavoitteita sekä konkretisoimaan toimenpiteitä. Sisällöistä nousi tarpeita ja mahdollisuuksia.

Tarpeet:

  1. Kokeneiden yrittäjien mentorointi ja coaching nähdään tärkeänä kasvuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan aktivoinnissa.
  2. Kasvuhakuiselle yrittäjyydelle välttämättömien neuvontapalveluiden saatavuus yrittäjien tukemiseksi tai alueelle houkuttelemiseksi varmistettava (hankkeet väliaikaista resurssia).
  3. Johtaminen, visionäärisyys ja halukkuus Startup Village toimintamallin mukaiselle toiminnalle: fyysiset rakenteet, esim. yhteisötilojen ylläpito ei pelkästään riitä.
  4. Uusien arviointimittareiden kehittäminen, jotka mittaavat innovaatioiden todellista vaikuttavuutta ja muutosta perinteisten määrällisten tulosten ohella.
  5. Datan ja narratiivien integrointi: maaseudun elinvoiman ja kehityssuunnan keskustelut ja kuvaukset nojaavat usein tarinoihin ja tunteisiin ilman todisteita. Esimerkiksi investointipäätöksiin tarvitaan sekä datan rationaalinen että narratiivien tunnelähtöinen voima inspiroimaan ja ohjaamaan järjestelmällistä muutosta.

Mahdollisuudet:

  1. Nousevat ”pehmeät innovaatiot”: luovat alat, muotoilu ja kulttuurialan erilaiset aloitteet, jotka laajentavat innovaation käsitettä.
  2. Maatila, joka muuttuu strategiseksi omaisuudeksi: maaseutualueet voivat houkutella yrityksiä, jotka tarvitsevat fyysisiä resursseja, joita ei ole saatavilla suurissa kaupungeissa (riskinä maanvaltaus uusiutuvan energian kohteisiin datakeskushankkeissa, mikä voi vääristää paikallisia ekosysteemejä).
  3. Hylättyjen tai alikäytettyjen tilojen vähentäminen, muuttaminen hubi- ja yhteisötiloiksi: omaisuuden vaihdannan näkökulmasta pohditaan ja tunnistetaan se, mitä maatiloilla ei ole, soveltaen vertailevan edun periaatetta, jotta edistetään alueiden välistä yhteistyötä ja molemminpuolista hyötyä.
  4. Keskittyminen sosiaalisiin kontakteihin ja yhteisöllisyyteen tärkeänä osana infrastruktuuria. Pienissä yhteisöissä ja maaseudun pitkät välimatkat huomioiden läheisyys ja luottamus ovat tärkeimmät voimavarat.

Hyödyt tulevaisuuden hankkeille

Foorumin opit tukevat alueen keskeisiä hankkeita, kuten FutureRoots, jossa painopisteenä ovat digitalisaatio ja nuorten osallistaminen. Lisäksi tapahtuman sisällöt vahvistivat Sydänsuomessa alueen Startup Village -visiota. Tällä hetkellä alueella on käynnissä yhteensä seitsemän projektia, jotka etenevät kohti yhteistä alueellista päämäärää: elinvoiman, yritysten kasvun ja työllisyyden kehittämistä. Startup Village konsepti on kirjattu Sisu Business hankkeen myötä erilaisiin hankkeisiin suunnitelmiin kansallisesti, tuomaan voimaa kansainväliseen verkostoitumiseen ja antaen viitekehyksen innovaatiotoiminnan kehittämiselle ja käynnistämiselle.

Katse eteenpäin

Foorumi antoi konkreettisia työkaluja ja inspiraatiota, jotka vauhdittavat aluekehitystä ja vahvistavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Seuraava askel on hyödyntää oppeja käytännön projekteissa ja jatkaa verkostojen rakentamista hankkeissa:

Sisu Business -hanke 1.4.2024-31.12.2025: SISU Business – Leader Viisari ry

FutureRoots -hanke 1.1.2025-31.12.2026: FutureRoots – Pihtiputaan kunta

Hankkeita osarahoittaa Euroopan unioni Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta.
Tämä artikkeli on osa Sisu Business-hankkeen tiedonvälitystoimenpiteitä.
Tekstin tuottamisessa on hyödynnetty tekoälyä (Co-pilot).

Mukana olleet toimijat:

Sydänsuomessa: Emmi Määttä
Maaseutuverkosto: Ann-Sofi Backgren
Leader Liiveri ry: Sinikka Koivumäki
Leader Viisari ry: Ilona Ukkonen

Lähteet ja lisätietoa aiheeseen liittyen:

Foorumin ohjelma ja tallenne: Startup Village Forum 2025.

Startup Village Conceptualisation: JRC Publications Repository – Startup Village Conceptualisation

FoodCop Project yhdistää Startup Village toimijoita eri puolilla Eurooppaa ja tarjoaa jaettuja resursseja ja oppimismahdollisuuksia kiertotalouden/biotalouden käytäntöihin siirtymisen tukemiseksi:                         FoodCoP | European Project with Startup Villages

Artikkeli Kyläareena 2025 Startup Village työpajasta: Startup Village -kehittämiskonseptista vipuvarsi maaseutualueiden kehittämiseen –työpajan tulokset Kyläareena 2025 tapahtumasta – Sydänsuomessa


Ideavirtaamon konseptikuvaus

Ideavirtaamo on menetelmä, joka edistää monialaisten hankekumppanuuksien syntymistä ja uusien hankeideoiden kehittämistä. Tavoitteena on lähitilaisuuksissa yhteiskehittämällä luoda timanttisia hankeideoita tärkeistä teemoista, jotka vastaavat esimerkiksi alkutuotannon tarpeisiin tai ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ideavirtaamoon haettaessa osallistujat valitsevat kehitysaiheensa ja työskentelevät pienryhmissä fasilitaattoreiden johdolla. Ideavirtaamon toteuttaminen sisältää useita vaiheita, kuten teeman valinnan, potentiaalisten osallistujien tunnistamisen sekä tapahtuman markkinoinnin.

Tapahtuman alussa käydään läpi yhteisinnovoinnin periaatteet ja työskentelyn pelisäännöt. Pienryhmätyöskentelyssä ideat kypsyvät konkreettisiksi hankeaihioiksi, ja päivän päätteeksi osallistujat esittelevät työnsä tulokset. Menetelmä korostaa eri taustaisten toimijoiden arvostamista ja osallistumista sekä vuorovaikutusta ja kumppanuuksien rakentamista. Osallistujilta odotetaan sitoutumista jatkokehittämiseen tapahtuman jälkeen.

Ideavirtaamo tarjoaa mahdollisuuden oppia yhteiskehittämisen taitoja ja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin, erityisesti maaseudun ja maatalouden teemoissa. Dynaaminen ja osallistava lähestymistapa voi johtaa merkittäviin innovaatioihin ja kehitysaihioiden syntyyn.

Komission viesti maaseudun toimijoille: Ääni kuuluviin NYT!

Mikä on maaseudun rooli EU:n maatalouspolitiikan visiossa?

Kokous oli kiinnostava ja hyödyllinen – vaikkakin tulevaisuus näyttää tässä vaiheessa kovin sumuiselta ja epävarmalta. Kokouksessa keskityttiin siihen, mikä on maaseutualueiden ja paikallisten toimien rooli EU:n visioissa. Komission maatalouden pääosaston (DG Agrin) virkamiehet avasivat maatalouden visiota, niin sanottua 100 päivän visiota. Vision valmistelu oli yksi von der Leyenin kakkoskomission 100 ensimmäisen päivän prioriteettihankkeista. Visio toimii tiekarttana EU:n maatalouden ja elintarvikealan tulevaisuudelle. Elinvoimaiset maaseutualueet on visiossa yhtenä neljästä painopisteestä. Yhteistyötoimet, kuten Leader ja älykkäät kylät, on mainittu vahvistettavina toimina.

Osallistujien puheenvuoroista välittyi kuitenkin huoli: miksi maaseutu nähdään vain maatalouspolitiikan linssien läpi? Tähän komissio vastasi rauhoittelemalla, että EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio on myös edelleen olemassa, se ei ole kadonnut mihinkään. Ja maatalouden 100 päivän visiossa ovat mukana myös maaseudun toimintaohjelma ja maaseutusopimus, Rural Pact. Keskustelussa jäi kuitenkin avoimeksi, miten 100 päivän visio ja EU:n maaseutuvisio linkittyvät keskenään. Kuinka merkittävässä asemassa EU:n maaseudun pitkän aikavälin visio oikeasti on?

Komissio pyytää näkemyksiä EU:n rahoituskehyksen suuntaviivoista 6.5. mennessä

Toinen kuuma tulevaisuusaihe, joka kokouksessa nostettiin esille, oli komission juuri julkaistu ehdotus EU:n rahoituskehyksen suuntaviivoista 2028–2034. Ehdotus kertoo komission näkemyksen rahoituksen painopisteistä ja rakenteesta. Komissio on avannut sidosryhmille ja kansalaisille seitsemän julkista kuulemista. Ne ovat avoinna 6. toukokuuta 2025 saakka. DG Agrin edustajat kannustivat kaikkia aktiivisesti osallistumaan kuulemisiin ja kertomaan kantojaan.

Keskustelua heräteltiin myös siitä, mikä on maaseudun rooli muissa politiikkalohkoissa ja EU:n tavoitteissa. Johtopäätös oli muillakin sama, kuin mitä olemme Suomessa pohtineet: Vaikka maaseudun kehittäminen jää valitettavan paljon maatalouden varjoon, on maaseuturahoitus kuitenkin paremmassa turvassa kotipesässään DG Agrissa, kuin koheesiopolitiikan osana aluepolitiikan pääosastolla Regiossa.

Komission maaseutuvirkamiesten johdonmukainen viesti Leaderin osalta oli, että ollaan sitten missä tahansa, niin Leader-periaatteista sekä rahoituksen korvamerkinnästä täytyy pitää kiinni. Suomen kannalta on myös tärkeää, että maaseudun kehittäminen ei ole pelkästään Leader-työn varassa. Tarvitsemme tulevaisuudessakin maaseudun kehittämiseen rahoitusta ELY-keskusten (tulevaisuudessa elinvoimakeskusten) kautta.

Yhteistyö ja yksinkertaistaminen aina ajankohtaista

Yhteistyötä eri politiikkalohkojen välillä tarvitaan nyt joka tapauksessa enemmän kuin koskaan. Tähän esitimme komissiolle ja EU:n CAP-verkostolle toiveen, että tarvitsemme edelleen tukea monirahastoisen paikallisen kehittämisen (CLLD) edistämiseen. Yhteistyötä sen eteen tulisi lisätä niin EU:n tasolla kuin kansallisesti ja alueilla.

Komission edustajat korostivat tämän kevään tärkeyttä tulevaan politiikkaan vaikuttamisessa. Nyt on aika tuoda esiin maaseuturahaston tulokset ja Leaderin lisäarvo. Näiden asioiden tärkeydestä ei olla eri mieltä, mutta ne on pystyttävä sanoittamaan ja viestimään paremmin. Tässä olemme Suomessa hyvällä tiellä, kun olemme kehittäneet maaseuturahoituksen vaikuttavuusviestintää. Leader-ryhmien ”Mekin olemme EU-päättäjiä” kampanjamme keräsi kehuja kollegoilta muista maista.

Yksinkertaistetut kustannusmallit herättivät myös paljon keskustelua kuten aina, ja kertakorvauksen nimeen vannoivat monet, vaikka niiden toteuttamiseen osa kaipasikin lisää varmuutta ja rohkeutta.

Kansainvälisyydestä voimaa paikalliseen kehittämiseen

Leader-periaatteisiin kuuluu kansainvälisyys ja verkostoituminen, ja EU:n CAP-verkosto sai jäsenmailta runsaasti kiitosta siitä, miten he tukevat ja mahdollistavat tätä vuorovaikutusta EU:n tasolla. CAP-verkoston sivuilta löytyy paljon tietoa Leaderistä, muun muassa kaikkien Euroopan Leader-ryhmien tiedot, joita ryhmät voivat itse päivittää. Uusinta uutta ovat kansainvälisten hankkeiden partnerihaut, joista CAP-verkosto ylpeänä esitti ensimmäisen esimerkin – mistäpä muualta kuin Suomesta, Koillismaan Leaderistä.

Euroopan ja maailman tulevaisuutta haastavat monet ongelmat. Nyt päällä olevien turvallisuusuhkien, sodan ja taloudellisten haasteiden lisäksi meillä on kestävyyskriisi ja ilmastonmuutos. Itävallan kollega muistutti, että Leaderillä voi olla vahva rooli paitsi maaseudun kehittämisessä ja maatalouspolitiikan tukena, mutta myös laajemmin kestävyysmurroksessa.

Kaiken kaikkiaan eurooppalaisten kollegoiden ja koko Leader-verkoston tapaaminen kasvokkain teki jälleen hyvää. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on kansainvälistä ja sen parissa työskentelee motivoitunut joukko. Leader-ryhmien jäseniä on komission kyselyn mukaan ainakin 120 000! Kyllä tästä joukosta pitäisi ääntä lähteä. Pysykää kuulolla – Suomessa maaseutuverkostoyksikkö tulee auttamaan siinä, että mahdollisimman moni löytää tärkeiden kysymysten äärelle ja motivoituu kertomaan näkemyksensä.

Linkkejä:

Komission 100 päivän ohjelma

Komission tiedonanto EU:n rahoituskehyksen suuntaviivoista 2028–2034

Euroopan maaseutuverkoston kotisivujen (CAP Network) Leader-osio

Leaderin ja alueellisen kehittämisen alatyöryhmä on yksi kolmesta Euroopan CAP-verkoston pysyvästä alatyöryhmästä. Suomen edustajina työryhmässä ovat Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä, Juha-Matti Markkola maaseutuverkostosta ja Alexandra de Haas Leader Ålandista. Lisätietoa ja kokouksen materiaalit verkkosivuilta.

Alexandra de Haas, Juha-Matti Markkola ja Laura Jänis
Alexandra de Haas, Juha-Matti Markkola ja Laura Jänis