Tervetuloa kommentoimaan maaseutuverkoston vuoden 2026 toimintasuunnitelmaa!

Jälleen on vuosi vierähtänyt ja on aika siirtyä miettimään tulevan vuoden 2026 maaseutuverkostotoimintaa. Elämme muuttuvassa maailmassa, johon myös maaseutuverkostotoiminnassa on syytä varautua.

Kuluva vuosi on ollut maaseutuverkostotoiminnassa kiireinen, mutta mielenkiintoinen. Vuoden 2025 toiminnasta julkaistaan toimintakertomus kevään 2026 aikana, ja siinä valaistaan tarkemmin kuluvan vuoden toimintaa. Suomen CAP-suunnitelman toteutus on hyvässä vaiheessa. Nykyistä rahoituskautta on jäljellä vielä ainakin kaksi vuotta, vuoden 2027 loppuun saakka, joten vielä on hyvää aikaa toteuttaa maaseutuverkoston toimia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkostotoiminta tulee jatkumaan CAP-verkostona myös seuraavan rahoituskauden puitteissa, mutta tulevista toimintaraameista tiedetään lisää kuluvan kauden lopussa.

Maaseutuverkoston ohjausryhmä nosti kokouksessaan vuoden 2026 toimintasuunnitelman painopiste-ehdotuksiksi uudistumisen ja uuden EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kauden 2028–2034 valmistelun tukemisen sekä maaseudun osana huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.

Mitä sinä kansallisen maaseutuverkoston osallisena haluaisit korostaa maaseutuverkoston toiminnassa vuonna 2026? Nyt on mahdollisuus vaikuttaa kommentoimalla toimintasuunnitelmaa.

Tutustu maaseutuverkoston toimintasuunnitelman 2026 luonnokseen liitteineen ja kerro ajatuksesi tämän blogin kommenttipalstalla.

Maaseutuverkoston ohjausryhmä käsittelee toimintasuunnitelmaa kokouksessaan 18.12.2025.

Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää toivottaen

Teemu Hauhia
Maaseutuverkostoyksikön johtaja
teemu.hauhia@maaseutu.fi
​p. 040 545 4016

Euroopan maaseutuparlamentti vaati tukea, tunnustusta ja kumppanuutta

Euroopan maaseutuparlamentti (ERP) on prosessi, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maaseudun asukkaiden ääni Euroopassa sekä edistää heidän omaehtoista toimintaa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kanssa. Euroopan maaseutuparlamentin lopputulemana on julkilausuma. Julkilausuma ydinviestinä on, että maaseutu ei ole menneisyyden jäänne – se on tulevaisuuden ratkaisu. Julistus vaatii, että EU:n visiot – kuten EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio- eivät jää paperiksi, vaan muuttuvat vaikuttavaksi toiminnaksi. Toiminnan aika on nyt.

Euroopan maaseutuparlamentin julistuksen pääkohdat

Maaseudun ihmiset eri puolilta Eurooppaa vaativat tunnustusta, tukea ja aitoa kumppanuutta. Julistus nostaa esiin maaseudun ihmisten roolin Euroopan tulevaisuuden rakentajina. Se korostaa, että maaseutu tarjoaa ratkaisuja Euroopan ja maailman keskeisiin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Maaseudun yhteisöjen sitoutuvat itse vaalimaan perinteitä ja kulttuuria, rakentamaan osallistavia, sukupolvien välisiä yhteisöjä, vahvistamaan paikallista yrittäjyyttä ja digiosaamista sekä edistämään innovaatioita, yhteisölähtöistä päätöksentekoa ja solidaarisuutta.

Julkilausuman vetoomus päättäjille:

  • Muuttakaa Rural Vision ja Rural Pact konkreettisiksi toimiksi ja varmistakaa riittävä rahoitus.
  • Varmistakaa, että integroidut, paikkaperustaiset ja yhteisölähtöiset politiikat pysyvät EU:n alue-, maatalous-, meri- ja sosiaalipolitiikan ytimessä.
  • Varmistakaa, että LEADER-CLLD ja Smart Villages ovat pakollisia tulevissa politiikkakehyksissä
  • Suojelkaa ja laajentakaa maaseuturahoitusta – ei vain maataloudelle, vaan koko maaseudun kehittämiseen
  • Tunnustakaa oikeus jäädä, palata ja liikkua – varmistaen, että maaseudun ihmisillä on pääsy työhön, koulutukseen ja mahdollisuuksiin.

Maaseudun kehittäminen Skotlannissa

Maaseutuparlamentti järjestettiin Skotlannin itäosissa Inveruriessa, Aberdeenin pohjoispuolella. Pitopaikka avasi mielenkiintoisen ikkunan Brexitin jälkeiseen maaseudun kehittämiseen Skotlannissa. Maaseutualueiden haasteet ovat Skotlannissa hyvin samanlaiset kuin monilla muillakin Euroopan maaseutualueilla: ikärakenne, väestön väheneminen reuna-alueilla, palveluiden kaikkoaminen, yhteisöllisyyden heikkeneminen, digiyhteyksien heikkous ja maatalouden taloudelliset haasteet. Keskusteluissa nousi vahvasti esille myös ihmisten mielenterveys ja hyvinvointi. Brexitin jälkeen panostukset maaseudun kehittämiseen ovat merkittävästi pienentyneet ja haastavat erityisesti harvaan asuttujen alueiden elinvoiman kehittämistä. Julkiset panostukset infrastruktuuriin, yritysrahoitukseen, yleishyödyllisiin investointeihin ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintaan ovat romahtaneet.

Oli ilahduttavaa, että Skotlannissa Leader-ryhmät ovat kuitenkin jatkaneet työtään. Muualla Isossa Britanniassa näin ei ole käynyt.  Skotlannissa on 20 Leader-ryhmää, joiden rahoitus Skotlannin hallitukselta on ollut 29 miljoonaa puntaa. Brexitin jälkeen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yli 1000 hanketta. Seitsemällä Leader-ryhmällä on nuoriso-Leader-toimintaa. Leader-hankkeiden ytimessä ovat olleet yhteisöllisyyttä tukevat hankkeet: kylätalojen kunnostaminen ja yhteisölliset investoinnit. Investoinneista esimerkkeinä esiteltiin yhteisöpuutarhoja, kyläsatamien kunnostusta ja esim. kyläkahviloiden perustamista.

Skotlannissa paikallisella kulttuuriperinnöllä on erittäin vahva merkitys. Sen pohjalta kehitetään yleishyödyllistä yritystoimintaa ja paikallista kehittämistä. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on vahvasti paikallisen kehittämisen toimintamalli, jonka kautta yhdistetään esimerkiksi luksustason whiskey-tislaamon, kiertotalouden, ympäristötoimet ja kylätoiminta.  Merkittävänä erona Suomeen on merkittävät yksityiset panostukset toimintaan. Skotlannissa on useita suuria ja merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä ja suuria maanomistajia, joista osa haluaa panostaa maaseudun kehittämiseen.

Lisätietoja Euroopan maaseutuparlamentista: Euroopan maaseutuparlamentti