Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään 3.6.2026 Kylien kotisivut kuntoon – käytännön vinkkejä kylien ja yhdistysten verkkoviestintään Miksi kotisivuista järjestettiin oma tilaisuussarja? Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen aikana kylien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut toistuvasti esiin tarve kotisivujen kehittämiselle. Monella kylällä on olemassa olevat verkkosivut, mutta niiden päivittäminen koetaan hankalaksi tai sivustot ovat jääneet vuosien saatossa osittain vanhentuneiksi. Toisilla kylillä kotisivuja ei ole lainkaan, vaikka tarve yhteiselle tiedon kotipesälle tunnistetaan selvästi. Vaikka sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava, kotisivut tarjoavat edelleen pysyvän paikan, josta kylän tapahtumat, yhteystiedot, palvelut ja muu tärkeä tieto löytyvät helposti myös myöhemmin. Tilaisuussarjan tavoitteena oli auttaa kyliä ja yhdistyksiä löytämään omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisuja kotisivujen toteuttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Tilaisuuksien asiantuntijana toimi Hannukka Niemi (Digiolo). Työkaluja kotisivujen tekemiseen ja uudistamiseen Tilaisuussarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin kotisivujen tekniseen toteutukseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Keskusteluissa käytiin läpi verkkotunnusten, webhotellien ja kotisivualustojen perusteita sekä vertailtiin erilaisia toteutustapoja, kuten WordPressiä, Yhdistysavainta, Google Sitesia ja muita kotisivukoneita. Tilaisuudessa korostui, ettei yhtä oikeaa ratkaisua ole olemassa. Sopivin vaihtoehto riippuu yhdistyksen osaamisesta, käytettävissä olevista resursseista sekä siitä, kuinka paljon sivustolta vaaditaan toiminnallisuuksia. Keskustelua käytiin myös kustannuksista, tietosuojasta, sähköposteista, jäsenrekistereistä sekä kotisivujen ylläpidon jatkuvuudesta. Kotisivujen sisältö – mitä sivuille kannattaa laittaa? Toisessa tilaisuudessa tarkasteltiin kotisivuja käyttäjän näkökulmasta. Keskusteluissa pohdittiin, mitä tietoa kylän tai yhdistyksen sivuilta tulisi löytyä ja miten sisältö kannattaa jäsentää. Keskeisiä sisältöjä ovat yleensä ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, yhteystiedot, kylän tai yhdistyksen esittely sekä tiedot palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja vuokrattavista tiloista. Samalla korostettiin selkeää rakennetta, mobiilikäyttöä sekä saavutettavuutta. Tilaisuudessa käsiteltiin myös kuvien merkitystä verkkoviestinnässä. Aidot kuvat ihmisistä, tapahtumista ja kylän arjesta koettiin tärkeiksi osiksi toimivaa sivustoa. Lisäksi tutustuttiin tekoälyn mahdollisuuksiin tekstien ideoinnissa ja sisällöntuotannon tukena. Yhdistysavain käytännössä Kolmannessa tilaisuudessa tutustuttiin Yhdistysavain-palvelun käyttöön käytännössä. Tilaisuudessa käytiin läpi uuden sivuston perustamista, sisältöjen siirtämistä vanhoilta sivuilta sekä sivujen ylläpitoa. Keskusteluissa korostettiin erityisesti sisältöinventaarion merkitystä sivustouudistuksen yhteydessä. Vanhaa materiaalia ei välttämättä kannata siirtää sellaisenaan uudelle sivustolle, vaan samalla voidaan selkeyttää rakennetta ja päivittää sisältöjä. Lisäksi käsiteltiin kuvien optimointia, videoiden upottamista YouTubesta sekä vastuiden jakamista sivuston ylläpidossa. Keskeiset opit Tilaisuuksien aikana nousi esiin muutamia teemoja, jotka ovat hyödyllisiä myös muille kylille ja yhdistyksille: Kotisivut ja sosiaalinen media täydentävät toisiaan. Ei ole yhtä oikeaa kotisivualustaa – ratkaisu kannattaa valita omien resurssien mukaan. Selkeä rakenne ja ajantasainen sisältö ovat tärkeämpiä kuin tekniset ominaisuudet. Aidot kuvat ja paikallinen sisältö lisäävät sivuston kiinnostavuutta. Ylläpidon vastuut kannattaa sopia etukäteen. Kotisivujen kehittämisessä tärkeintä ei ole teknologia, vaan se, että sivusto palvelee käyttäjiään. Tulokset Tilaisuussarjaan osallistui toimijoita yli 15 eri kylästä ja yhdistyksestä. Palautteen perusteella osallistujat saivat käytännön apua omien verkkosivujensa suunnitteluun, kehittämiseen ja ylläpitoon. Tilaisuudet vahvistivat käsitystä siitä, että kotisivut ovat edelleen tärkeä osa kylien digitaalista toimintaympäristöä ja viestintää.
Kuortin avantopaikan aurinkovoimakokeilu 13.5.2026 Kuortin avantopilotin kokeilu, joka toteutettiin aurinkovoimalla, aloitettiin kevät-talvella 2026. Kokeilun taustalla oli avannon pitämisen haaste sähköttömässä paikassa, sillä monet avantopaikat sijaitsevat syrjäisissä luonnonolosuhteissa ilman sähköliittymiä. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoima tarjota riittävän energian avannon sulanapitoon talvikuukausina. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja sisälsi aurinkopaneelin, akun ja pumpun. Kokeilu alkoi helmikuun lopussa ja avannon käyttö käynnistyi nopeasti käyttäjien suurta kiinnostusta osoittaen. Aurinkosähkön tuotanto vaihteli sääolosuhteiden mukaan, mutta järjestelmä toimitti riittävästi energiaa avannon sulana pitämiseen kevätkaudella. Erityisesti maaliskuussa tuotanto oli hyvällä tasolla. Kokeilu vahvisti, että aurinkovoima voi toimia tehokkaasti kevättalvella, vaikka se ei yksin riitä koko talven tarpeisiin. Käyttäjäpalautteen perusteella avantopaikan toimivuus koettiin hyvänä, ja pukutila mahdollisti kätevän käytön. Kokeilun aikana saatiin arvokasta tietoa järjestelmän toiminnasta, energiankulutuksesta ja akkun kapasiteetista, erityisesti heikommissa sääolosuhteissa. Jatkokehitysmahdollisuuksia arvioitiin, kuten toimivien energiaratkaisujen mukauttamista eri kausille ja käyttötarkoituksille. Kokonaisuudessaan Kuortin kokeilu tarjosi uusia näkökulmia aurinkovoiman hyödyntämiseen avantouinnissa, ja aktivoitui kiinnostusta vastaavien ratkaisujen toteuttamiseen muissa samanlaisissa ympäristöissä. Se myös korosti yhteistyön tärkeyttä ja yhteisön sitoutumista projektin onnistumiseen. Kokeilu oli osa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus (nykyisin Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus) Euroopan maaseuturahastosta. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoimaan perustuva ratkaisu tuoda uusia palveluita myös sähköttömiin kohteisiin.
Suomi digitalisoituu, mutta osa jää linjojen ulkopuolelle 5.5.2026 Valokuitu on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi, kun puhutaan maaseudun elinvoimasta, arjen sujuvuudesta ja digitaalisuudesta. Samaan aikaan kun yhteyksien merkitys kasvaa, nousee esiin kysymys siitä, kenelle ne oikeasti ovat saatavilla. Suomessa valokuituverkkoja on rakennettu vauhdilla, ja myös Päijät-Hämeessä saatavuus on parantunut viime vuosina selvästi. Silti kehitys ei jakaudu tasaisesti. Kaupungeissa ja taajamissa valokuitu alkaa olla arkipäivää, mutta monilla kyläalueilla ja mökkipaikkakunnilla nopea kiinteä yhteys puuttuu edelleen. Traficomin katsauksen mukaan valokuitusaatavuus on kasvanut nopeasti, mutta alueelliset erot ovat yhä merkittäviä. Valokuituverkon saatavuus maakunnittain ja 1 Gbit/s latausnopeuden saatavuus kunnittain, tilanne 30.9.2025. (Kuva: Traficom.fi) Mökkikunnat ja mobiiliyhteyksien rajat Mökkikuntien erityispiirre on suuri vapaa-ajan asutuksen määrä. Kesäisin käyttäjämäärät kasvavat nopeasti, ja yhteydet nojaavat usein mobiiliverkkoon. Juuri silloin verkot kuormittuvat. Arjessa tämä näkyy pätkivinä yhteyksinä, mutta samalla se kertoo laajemmasta haavoittuvuudesta: mobiiliyhteys ei ole yhtä toimintavarma kuin kiinteä verkko. Valokuidun rakentaminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertainen ratkaisu. Mitä kauemmas olemassa olevasta verkosta mennään, sitä kalliimmaksi rakentaminen käy ja sitä epävarmemmaksi toteutus muuttuu. Etäisyydet nopeaan verkkoon voivat harvaan asutuilla alueilla olla kymmeniä kilometrejä, mikä hidastaa rakentamista merkittävästi. Syntyy tilanne, jossa rakentaminen etenee ensisijaisesti alueille, joissa kysyntää ja maksukykyä on riittävästi. Tämä puolestaan näkyy selvästi alueellisina eroina. Traficomin katsauksen mukaan noin neljäsosa suomalaisista asuu maaseutumaisilla alueilla, joissa nopeat kiinteät yhteydet perustuvat pääosin valokuituun. Samalla esimerkiksi harvaan asutulla maaseudulla jopa noin puolet kotitalouksista on edelleen ilman nopeaa kiinteää yhteyttä. Nopeiden yhteyksien saatavuus kotitalouksiin kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan sekä ennusteet tuleville vuosille. (Kuva: Traficom) Avoin vai suljettu verkko Monelle vastaan tulee tilanne, jossa valokuitua tarjotaan ja sitoutumista kysytään. Päätös ei ole pelkkä “otanko vai en” -valinta, vaan samalla sitoudutaan tiettyyn ratkaisuun pitkäksikin aikaa. Olennaista on myös se, millainen verkko alueelle rakennetaan. Yksi keskeinen ero liittyy siihen, onko verkko avoin vai suljettu. Avoimessa verkossa sama yhteys voi palvella useita palveluntarjoajia, kun taas suljetussa mallissa vaihtoehtoja on usein vain yksi. Tätä eroa käsitellään laajemmin Arthur D. Littlen selvityksessä, jossa avoimen mallin todetaan lisäävän kilpailua ja valinnanvaraa. Ero ei välttämättä näy heti, mutta ajan myötä sillä voi olla vaikutusta hintoihin, palvelun laatuun ja valinnanvapauteen. Samassa selvityksessä todetaan myös, että avoimet verkot voivat vähentää päällekkäistä rakentamista, kun sama infrastruktuuri palvelee useita toimijoita. Tämä näkyy myös käytännössä. Moni on varmasti huomannut tilanteita, joissa samaa aluetta kaivetaan auki useaan kertaan eri toimijoiden toimesta. Avoimessa mallissa yksi verkko voi palvella useita toimijoita, kun taas suljetussa mallissa verkkoja rakennetaan rinnakkain. Selvityksissä tätä pidetään paitsi kustannus- myös ympäristökysymyksenä. Kuva: Maaseutuverkosto, Tomi Aho. Kaikki alueet eivät ole markkinaehtoisesti kannattavia Valokuituhankkeiden toteutuminen riippuu monesta tekijästä. Riittävä määrä liittyjiä, rakentamiskustannukset ja mahdollinen julkinen tuki ratkaisevat, eteneekö hanke vai ei. EU-tavoitteiden mukaan kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus nopeaan internetiin vuoteen 2030 mennessä, mutta käytännössä tämä edellyttää myös julkista rahoitusta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Päijät-Hämeessä tuettuja hankkeita on ollut toistaiseksi melko vähän, mikä korostaa markkinaehtoisen rakentamisen roolia ja alueellisia eroja. Samaan aikaan markkina on muutoksessa. Suomessa rakennetaan sekä avoimia että suljettuja verkkoja, ja kehityssuunta näyttää kulkevan kohti avoimempaa mallia, vaikka molemmat mallit ovat edelleen käytössä. Silti kysymys jää: mitä tapahtuu niille alueille, joihin rakentaminen ei ole kannattavaa? Kaikki alueet eivät jää valokuiturakentamisen ulkopuolelle siksi, että etäisyydet olisivat poikkeuksellisen pitkiä. Monin paikoin kyse on siitä, että rakentaminen ei yksinkertaisesti ole markkinaehtoisesti kannattavaa, vaikka kiinnostusta ja tarvetta olisi. Juuri tällaisiin tilanteisiin EU:n maaseuturahaston laajakaistatuki on tarkoitettu. Sen avulla voidaan mahdollistaa yhteyksien rakentaminen alueille, joihin markkina ei yksin ulotu, ja ehkäistä sitä, että kehitys keskittyy vain kannattavimmille alueille. Valokuituhankkeiden määrä ja julkinen tuki maakunnittain. (Lähde: Maaseutuverkoston hankerekisteri, Euroopan maaseuturahasto 2023–2027, maaseudun laajakaistainvestoinnit, tilanne 30.4.2026) Valokuitu ei ole enää vain nopeampi internetyhteys, vaan osa perusinfrastruktuuria, joka vaikuttaa asumiseen, työntekoon ja palveluiden saavutettavuuteen. Yhteiskunnan digitalisoituessa yhteyksistä on tullut keskeinen osa arjen toimivuutta, ja samalla ne kytkeytyvät yhä tiiviimmin huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja varautumiseen. Mutta mitä tapahtuu, jos yhteydet eivät toimikaan? Toivottavasti rahoitusta ”syrjäseudun” laajakaistayhteyksille löytyy myös tulevaisuudessa ja sitä suunnataan sitä tarvitseville alueille. Janne Niemimäki
Kestävää kalastusta yhteistyöllä – hyviä käytäntöjä kaupallisille kalastajille ja vesialueenomistajille 22.4.2026 Tämä julkaisu kokoaa “Kaupallisten kalastajien vesillepääsyn edistäminen” -hankkeen keskeiset havainnot, kokemukset ja hyvät käytännöt kaupallisen kalastuksen ja vesialueenomistajien yhteistyöstä. Hanke toteutettiin Päijät-Hämeen ja eteläisen Keski-Suomen alueella, ja sen tavoitteena oli parantaa kaupallisten kalastajien vesillepääsyä sekä lisätä vuoropuhelua kalastajien ja vesialueenomistajien välillä. Hanke sai rahoitusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) Sisä-Suomen Kalaleaderin kautta. Hanketta hallinnoi Päijänne-Leader ry. Julkaisussa tarkastellaan kalastuksen nykytilaa, lupakäytäntöjä sekä yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Mukana on konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä luottamusta, sujuvoittaa lupaprosesseja ja turvata kalastuksen toimintaedellytykset. Materiaali on suunnattu vesialueenomistajille, osakaskunnille, kalastajille ja muille kalatalouden toimijoille. Se toimii käytännön oppaana kestävän kalastuksen edistämiseen sekä vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämiseen eri osapuolten välillä.
Opintomatkaraportti – Älykkäät kylät Tanskassa ja Ruotsissa 22.4.2026 Tämä opintomatkaraportti kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen opintomatkan keskeiset havainnot ja opit Tanskasta ja Ruotsista. Matkalla tutustuttiin Veberödin kylän digitaalisiin ratkaisuihin sekä Samsøn saaren energiaomavaraisuuteen ja yhteisölähtöiseen kehittämiseen. Raportti avaa konkreettisia esimerkkejä älykkäistä kyläratkaisuista, kuten sensoridatan hyödyntämisestä, yhteisöllisestä energiantuotannosta, paikallisesta omistajuudesta ja osallistavista kehittämismalleista. Lisäksi mukana on osallistujien kokemuksia, keskeiset opit sekä näkemyksiä siitä, miten ratkaisuja voidaan soveltaa suomalaisiin kyliin. Materiaali toimii inspiraationa ja käytännön työkaluna kylätoimijoille, kunnille ja hanketoimijoille, jotka haluavat kehittää omaa aluettaan älykkäämpään ja kestävämpään suuntaan.
Kyläautokokeilu – yhteenveto 22.4.2026 Tämä yhteenveto kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeessa toteutetun kyläautokokeilun keskeiset tulokset ja opit. Kesällä 2025 Sysmässä ja Padasjoella testattiin sähkö- ja hybridiautojen yhteiskäyttöä maaseutualueilla yhteistyössä kuntien ja Omago Oy:n kanssa. Raportti avaa kokeilun taustat, toteutusmallin, viestinnän, käyttötilastot sekä käyttäjä- ja kuntapalautteen. Lisäksi se sisältää kehitysehdotuksia ja jatkomalleja, kuten palvelun laajentamista, sijoittelun optimointia ja erilaisia yhteiskäyttömalleja. Materiaali on vapaasti hyödynnettävissä kunnille, kylille ja hanketoimijoille, jotka suunnittelevat vastaavia liikkumisratkaisuja tai haluavat kehittää maaseudun saavutettavuutta.
Älykäs kyläsuunnitelma – pohja kylien strategiatyöhön 22.4.2026 Älykkään kyläsuunnitelman pohja on kehitetty Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeessa kylien käytännön tarpeisiin. Pohja toimii kylien strategiatyön tukena ja tarjoaa valmiin rungon kylän nykytilan kartoittamiseen (SWOT-analyysi), vision ja tavoitteiden määrittelyyn sekä konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun. Materiaali on suunniteltu joustavaksi: kylät voivat hyödyntää sitä haluamallaan tavalla, joko kokonaisuutena tai valikoimalla siitä itselleen sopivia osioita. Pohja soveltuu sekä uuden kyläsuunnitelman laatimiseen että olemassa olevan suunnitelman päivittämiseen. Suunnitelmapohja tukee pitkäjänteistä kehittämistyötä ja toimii samalla hyvänä perustana hankehakemuksille, yhteistyölle ja kylän yhteisen vision kirkastamiselle. Pohja pohjautuu Smart Villages -ajatteluun, jossa korostuvat paikallislähtöisyys, digitalisaation hyödyntäminen, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys.
