Kyselytutkimus – viljelijöiden tyytyväisyys neuvontaan ja neuvontakorvaukseen 1.12.2025 Kesäkuussa 2025 toteutettiin kyselytutkimus Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen viljelijöille. Kyselytutkimus oli osa Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijan Iida Ahosen opinnäytetyötä ’’Viljelijöiden tyytyväisyys maatilojen neuvontaan ja neuvontakorvaukseen’’. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen viljelijöiden kokemuksia ja näkemyksiä saamistaan neuvontapalveluista, joihin on hyödynnetty neuvontakorvausta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kyselytutkimuksen tulokset Kyselyn tulokset osoittivat, että yleisesti ottaen viljelijät Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat tyytyväisiä saamiinsa neuvontapalveluihin ja EU:n maaseuturahastosta maksettavaan neuvontakorvaukseen. Vastauksista nousi esille myös viljelijöiden epätietoisuus neuvontakorvauksen olemassaolosta sekä mihin ja miten sitä voi hyödyntää. Tämä viittaa siihen, että neuvontakorvauksesta tulisi viestiä enemmän ja selkeämmin viljelijöille. Osa vastaajista myös kertoi kyselyn olleen informatiivinen ja aikovat sen seurauksena tutustua neuvontakorvaukseen. Kyselyn vastaajista 45 % ei ollut hyödyntänyt neuvontakorvausta. Tästä vastaajaryhmästä noin kolmasosa kertoi syyksi, ettei ole tiennyt kyseessä olevasta tukimuodosta. Kyselyssä oli myös mahdollisuus antaa avointa palautetta, jossa useat vastaajista toivat esille, että neuvontakorvauksesta tulisi informoida viljelijöitä paremmin. Neuvontakorvausta hyödyntäneet vastaajat (55 %) pitivät laatua ja saatavuutta tärkeinä tekijöinä neuvojan valinnassa. Kyselyn vastaajamäärä saavutti tavoitteen Webropolilla tehty sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostitse 3452 Pohjois-Pohjanmaan ja 594 Kainuun alueen viljelijälle. Yhteensä kyselyyn vastasi 500 henkilöä, joka on noin 12 % Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan viljelijöistä. Maakuntien välillä ei ollut juuri eroa vastausprosentissa, kun suhteutetaan vastaajamäärää maakunnittain sen alueen tilojen määrään. Opinnäytetyö saavutti sille asetetut tavoitteet. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdistyessä vuoden 2026 alusta Pohjois-Suomen elinvoimakeskukseksi, on tulokset hyödynnettävissä uuden viraston koko alueelle. Opinnäytetyön kyselylomake tarjoaa valmiin pohjan tuleville asiakaspalaute kyselyille samasta aiheesta. Lue lisää opinnäytetyön tuloksista Opinnäytetyön kyselytutkimuksesta saatuja tuloksia on avattu tarkemmin opinnäytetyössä, joka on luettavissa Theseuksessa. Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730293 Kirjoittaja opiskelee Oulun ammttikorkeakoulussa luonnonvara-alalla maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmassa agrologiksi. Iida Ahonen
Pohjois-Pohjanmaan maaseudun nykytila 28.10.2025 Maaseutuluotain ja tehty selvitys Työn toteuttajaksi valikoitui alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja toteuttamisen työkaluksi heidän kehittämä maaseutuluotain, joka yhdistää tietoperustan paikalliseen kokemus- ja asiantuntijatietoon. Kyselytutkimuksen kohdejoukko kattoi noin 3800 henkilöä ja heistä 550 henkilöä vastasi kyselyyn. Pohjois-Pohjanmaa on suomen suurin maaseutumaakunta Toisaalta suuruus kattaa paljon kohdejoukkoa, mutta samalla luo haasteensa, koska maakunta sisältää monenlaisia maaseutualueita ja eri tavoin profiloituneita seutuja. Pohjois-Pohjanmaan maa-alasta on noin 97 prosenttia maaseutua, josta hallitsevana aluetyyppinä on harvaan asuttu maaseutu. Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueilla asuu 165 000 henkilöä, mikä on liki 40 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Maaseutualueiden väkiluku on kumminkin tasaisesti laskenut. Alla diagrammi väkiluvun kehityksestä vuosilta 2010–2023. Kuva 1. Väkiluvun kehitys Pohjois-Pohjanmaalla ja sen erilaisilla alueilla vuosina 2010–2023. Mitä maaseutuluotain kertoi meille? Pohjois-Pohjanmaan maaseudun vetonaulat Maaseutubarometri antoi Pohjois-Pohjanmaan maaseuduille kokonaisarvosanaksi 6,9 arvosteluasteikolla 4–10. Parhaimmat arvosanat (yli 7) barometrissä saivat: Pohjois-Pohjanmaan maaseudun maine Maaseutualueiden elinvoimaisuus Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Maaseutualueiden kyky tarjota hyvät elämisen puitteet Luonnonympäristön monimuotoisuus Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä Leader-rahoituksen hyödynnettävyys Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Maaseutualueiden yhteisöllisyys Lisäksi yli seitsemän arvosanan saivat: kaupungin läheisen maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkoina, maaseutualueiden luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilanne, maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus sekä maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina. Ylivoimaisesti barometrin parhaimman arvosanan sai maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana, joka sai arvosanaksi jopa 8,5. Palvelut ja sujuva arki -osio keräsi eniten positiivista palautetta. Suurimmat haasteet Heikoimmiksi maaseudun osa-alueiksi maaseutubarometrissä arvioitiin (arvosanat välillä 6,1–6,4): Maaseudun aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina Maahanmuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa maankäytön suunnitteluun Maaseutualueiden yritysten kansainvälistyminen Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Lisäksi barometrin heikoimpia arvosanoja keräsivät maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen toimivuus, maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä, palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla ja maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla. Keskeisimmät kehittämissuunnat Selvityksessä nousi esille selkeänä viesti paikallisuuden ja paikalliskulttuurin huomioimisesta maaseudun pito- ja vetovoiman edistämisessä. Kehittämisen varaa löytyisi myös yhteistyön sekä asukkaiden osallistamisen saralla, jotta maaseudun asumisen ja ympäristön muutoksiin pääsisi vaikuttamaan enemmän myös he, joita muutos koskee. Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueiden kehittämisresurssien suuntaamista seuraavalle viidelle vuodelle kysyttiin valmiiksi nimetyistä kehityskohteista teemoittain: 1) Elinkeinot ja toimeentulo, 2) Uudistuva maaseutu 3) Ilmasto ja ympäristö Tärkeimmiksi kehityskohteiksi elinkeinot ja toimeentulo -osiossa nousivat ruokaketjun huoltovarmuuden kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuuden ja lähiruoan käytön edistäminen. Uudistuva maaseutu -osiossa korostuivat maaseutualueiden esilletuominen houkuttelevina paikkoina asua ja yrittää, paikallisten palvelujen käytön edistäminen ja maaseudun asukkaiden ja toimijoiden aktivointi alueen kehittämiseen. Ilmasto ja ympäristö -osiossa tärkeimmiksi osa-alueiksi katsottiin ruokajärjestelmän kestävyyden edistäminen, maan kasvukunnon kehittäminen ja uusien energiaratkaisujen käyttöönoton edistäminen. Mahdollisuuksien tulevaisuus Maaseutuluotaimen monipuolisen tarkastelu- ja lähestymistavan tuloksena saatiin todellinen tämän hetken kuva Pohjois-Pohjanmaan maaseudusta. Laajat ja erilaiset maaseutualueet tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittämistoimille ja erilaisten paikalliskulttuurien hyödyntämiselle. ”Pohjois-Pohjanmaan maaseutuja pidetään maaseutuluotaimen mukaan ympäristönä, joka kykenee tarjoamaan hyvät elämisen puitteet”, toteaa tutkimuksen toteuttanut Pasi Saukkonen. Lue lisää Pohjois-Pohjanmaan maaseutuluotaimen taustasta, toteutuksesta ja tuloksista: Dia-esitys Raportti tuloksista Tilastokatsaus Viivi Fagerroos, Asiantuntija, Maaseudun kehittämisryhmä
