Miksi Varautuva viljelijä -hanke haluaa tukea rypsin ja rapsin viljelyn lisäämistä Keski-Suomessa?

Suomen öljy- ja valkuaiskasvien tuotanto ei riitä kattamaan kotimaista kysyntää. Öljy- ja palkokasvien tuotantoa kasvattamalla Suomessa olisi mahdollista päästä 75 prosentin omavaraisuuteen valkuaisrehuntuotannossa. Luken selvityksen mukaan tämä voisi tapahtua vuonna 2040. Nordic Soyan mukaan täysi omavaraisuus rypsirouheen osalta tarkoittaisi noin 200 000 hehtaarin rypsin ja rapsin viljelyalaa. Vuonna 2025 rypsiä viljeltiin 45 200 ha ja rapsia 11 100 ha, Keski-Suomessa rypsin viljelyala oli 1000 ha ja rapsia ei viljelty käytännössä laisinkaan. Tällä tuotannolla omavaraisuuteen on vielä matkaa.

Kokonaisvalkuaisesta suurin osa tuotetaan kotimaassa ja se on nurmipohjaista. Täydennysvalkuaisrehussa kyse on oikeanlaisesta aminohappokoostumuksesta, jota ei voi korvata nurmesta saatavalla valkuaisella. Yksimahaiset ovat riippuvaisia valkuaisen laadusta ja esimerkiksi broilereille kävisi rapsista tai rypsistä tehty rouhe. Lypsylehmillä rypsirouhe taas toimii tuotosta nostattavana ja maidon pitoisuuksia parantavana nurmisäilörehun valkuaislisänä. Rypsin ja rapsin viljelyn lisäämisellä kotimaassa, saataisiin ulkomailta tuotava, lehmien ruokinnassa käytettävä rapsirouhe ja broilereiden soijarouhe korvattua.

Valkuaisomavaraisuuden lisäämisen rajoitteena ei ole pelkästään viljelyala, vaan typen saatavuus ja se, kuinka tehokkaasti typpi saadaan hyödynnettyä. Typen tuotanto perustuu tuontiraaka-aineisiin. Typpilannoitteiden ensisijainen lähtöaine, ammoniakki, on kokonaan tuontihyödyke, jota tuodaan esimerkiksi Euroopasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Sitä tuodaan myös Venäjältä. Kun kierrätettyjä ravinteita otetaan täysimääräisesti käyttöön, kotimainen typpiravinteiden omavaraisuus nousee noin 35 prosenttiin. Silti teollisesti valmistettu epäorgaaninen typpi on edelleen välttämätön, jotta kotimainen ruuantuotanto voi jatkua ilman häiriöitä.

Typpilannoitteiden omavaraisuusastetta olisi mahdollista nostaa tuottamalla typpilannoitteita vedystä. Tähän mennessä se on ollut niin kallista, että maakaasusta ja ammoniakista tehty lannoite on ollut taloudellisesti kannattavampaa. Green North Energy -yritys on kuitenkin nyt rakentamassa Naantaliin ja suunnittelemassa Kemiin ja Poriin tuotantolaitoksia, jotka tekisivät uusiutuvasta sähköstä vetyä, joka jalostettaisiin ammoniakiksi. Naantalin laitos on jo pitkällä ja luo toivoa, että tuontiammoniakista olisi mahdollista päästä vielä joskus eroon. Vihreän ammoniakin tuotannon kasvuun saattaa kuitenkin mennä vuosikymmeniä. Ehkä siihen mennessä rypsin ja rapsin viljely on lisääntynyt Suomessa merkittävästi ja valkuaisomavaraisuus toteutuu vihdoin. Tätä tulevaisuusnäkymää ajatellen Varautuva viljelijä -hanke haluaa kannustaa keskisuomalaisia viljelijöitä valkuais- ja öljykasvien viljelyyn.

Rypsin ja rapsin viljelyyn kannustavat myös Keski-Suomen pienempi tauti- ja tuholaispaine verrattuna perinteisiin öljykasvien viljelyalueisiin sekä taloudelliset syyt. Vähäisen viljelyn takia öljykasveista maksetaan parempaa hintaa kuin viljoista. Tuottajahintakerroin leipävehnään nähden on ollut yli kaksinkertainen useamman vuoden ajan ja rehuviljaan vielä enemmän. Öljy on rouhetta arvokkaampaa, joten taloudellisesta näkökulmasta viljelijän kannattaa valita lajikkeita, joiden öljypitoisuus on korkea. Tällöin laatuhyvitykset korottavat sadosta maksettavaa korvausta.

Öljykasvit käyvät myös monipuolistamaan viljelykiertoa. Esimerkiksi karjatiloilla syysrypsi sopisi hyvin kylvettäväksi toisen nurmisadon jälkeen ennen elokuun puoliväliä. Se olisi etu verrattuna kasvinviljelytiloihin, jotka kylvävät rypsin syysviljojen jälkeen. Tuolloin rypsin kylvöjen aikataulusta ollaan jo hieman jäljessä. Monipuolinen viljelykierto parantaa maan kasvukuntoa ja lisää satoa, ehkäisee kasvitautien ja tuholaisten lisääntymistä sekä helpottaa rikkakasvien hallintaa. Syyskasvien viljely pitää pellot kasvipeitteisinä talven yli, mikä auttaa pellon vesitalouden hallintaan ja hiilensidontaan.

KeKeMa-podcastit: Kohti kestävää ja kannattavaa maataloutta 1-4

Jakso 1: Keskisuomalaisen maatalouden tekijät: missä mennään ja mitä kohti?

Keskisuomalainen maatalous on monimuotoinen ja alueellisesti tärkeä elinkeino, joka turvaa ruokahuoltoa, huoltovarmuutta ja elinvoimaa sekä toimii laajassa arvoketjussa viljelystä innovatiivisiin energia- ja ravinneratkaisuihin. Ala kohtaa kuitenkin muutoksia kannattavuuspaineiden, ilmastovaatimusten, markkinariskien ja tilarakenteen kehityksen vuoksi. Alueelle tyypillisiä piirteitä ovat nurmivaltaisuus, hajanaiset pellot ja keskikokoiset tilat, samalla kun tilakoot kasvavat ja tuotanto keskittyy, lisäten tehokkuus- ja investointivaatimuksia.

Tulevaisuudessa kehitystä ohjaavat erityisesti datan hyödyntäminen, hiiliviljely, energiatehokkuus ja vastuullisuus, samalla kun korostuu tarve turvata viljelijöille oikeudenmukainen tulonjako ja kestävyystoimien taloudellinen kannattavuus.

BioTalks-podcastin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa Jyväskylän ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä työskentelevä Annemari Sinikorpi keskustelee MTK Keski-Suomen toiminnanjohtaja Antti Wariksen sekä MTK Keski-Suomen maaseutunuorten puheenjohtaja Perttu Takasen kanssa alan kehityksestä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Antti Waris (MTK Keski-Suomi), Perttu Takanen (MTK Keski-Suomen Maaseutunuoret), Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

 

Jakso 2: Kustannuksia kuriin: energiatehokas ja ravinneviisas maatalous

Energiatehokas ja ravinneviisas maatalous parantaa tilojen kannattavuutta tilanteessa, jossa kustannukset, markkinat ja ilmastonmuutos aiheuttavat paineita, ja keskeistä on maaperän hyvä kasvukunto, resurssien tehokas käyttö, ravinnekiertojen hyödyntäminen sekä tiedolla johtaminen. Kannattavuutta tukevat myös laadukas tuotanto, oikea-aikaiset toimenpiteet ja datan hyödyntäminen, kun taas harkitsematon säästäminen voi heikentää tulosta pitkällä aikavälillä. Lisäksi kustannuksia voidaan hallita optimoimalla logistiikkaa, tekemällä yhteistyötä muiden tilojen kanssa ja suunnittelemalla hankinnat huolellisesti.

BioTalks-podcastin toisen kauden toisessa jaksossa Saarijärven kaupungin maatilayritysneuvoja Aija Hytönen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeen projektipäällikkö Marianne Reinikka ja Safkan jäljillä -hankkeen projektipäällikkö Annemari Sinikorpi keskustelevat maatalouden kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollisista käytännön keinoista.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Marianne Reinikka (Jamk), Aija Hytönen (Jamk), Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Jakso 3: Ilmastokestävät ratkaisut maatiloilla – osa 1: peltoviljely

Ilmastokestävät ratkaisut ovat keskeinen osa maatilojen tulevaisuutta, sillä ne tukevat sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista samalla parantaen tilojen kannattavuutta. Keinoja ovat muun muassa maan kasvukunnon parantaminen, monipuolinen viljelykierto ja täsmäviljely. Keinojen avulla sekä lisätään pellon tuottavuutta, vähennetään ympäristökuormitusta sekä vahvistetaan tilojen sopeutumiskykyä muuttuvissa olosuhteisissa.

BioTalks-podcastin toisen kauden kolmannessa jaksossa aihetta käsittelevät Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeen projektipäällikkö Marianne Reinikka, viljelijä Anniina Lahtinen ja Jyväskylän ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä työskentelevä Annemari Sinikorpi. Keskustelussa tarkastellaan konkreettisia keinoja ilmastokestävyyden edistämiseen sekä sitä, miten keskisuomalaiset tilat voivat hyödyntää uusia ratkaisuja käytännön viljelyssä.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Marianne Reinikka (Jamk), Anniina Lahtinen, Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Jakso 4: ilmastokestävät ratkaisut maatiloilla – osa 2: tuotantoeläimet

Ilmastokestävät ratkaisut tuotantoeläintiloilla perustuvat kokonaisuuteen, jossa eläinten hyvinvointi, resurssitehokkuus ja taloudellinen kannattavuus tukevat toisiaan. Keskeisiä keinoja ovat ruokinnan ja jalostuksen optimointi, eläinten pitkäikäisyyden lisääminen sekä ravinteiden tehokas kierrätys. Lisäksi kestävä viljely, hyvä maan kasvukunto ja täsmämaatalous vähentävät päästöjä ja parantavat tilojen taloudellista kestävyyttä. Uudet teknologiat ja toimintamallit, kuten monipuoliset nurmiseokset, elinikäistuotoksen seuranta ja biokaasuratkaisut, tukevat ilmastotyötä, samalla kun vastuullisuus nähdään yhä vahvemmin kilpailuetuna kasvavan kysynnän myötä.

BioTalks-podcastin toisen kauden neljännessa jaksossa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Maria Leino, maatalouden parissa työskentelevä Milja Ikonen ja Jyväskylän ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä työskentelevä Annemari Sinikorpi keskustelevat tuotantoeläintilojen ilmastopäästöistä, käytännön ratkaisuista sekä keinoista yhdistää ympäristövastuu ja taloudellinen kannattavuus

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Milja Ikonen, Maria Leino (LUKE), Maria Hoikkanen (Jamk), Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 22.5.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Podcastien tiedot:

Kustantaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanke on saanut rahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskukselta Euroopan maaseuturahastosta.

Tilaaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International

Nurmen arviointikortti

Nurmikortti viljelijän työkaluna

Maan kasvukunnon aistinvarainen arvioiminen maan rakenteen ja kasvuston perusteella on tärkeä osa monipuolista viljelyä, koska monipuolinen viljelykierto parantaa maan rakennetta, ravinnetasapainoa ja biologista aktiivisuutta. Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeessa on kehitetty työkalu, jonka avulla viljelijän on helpompi arvioida maan kasvukuntoa itsenäisesti. Idea nurmikorttiin on viljelijälähtöinen ja kortti on toteutettu yhteistyössä viljelijän kanssa. Nurmikorttia testattiin aidoissa olosuhteissa pellonpiennarpäivän yhteydessä.

Mitä nurmikortilla arvioidaan?

Nurmikortin avulla on mahdollista arvioida nurmikasvuston tasaisuutta, tiheyttä sekä rikkakasvien määrää. Nurmikortti toimii myös nurmilohkon kasvukunnon arvioinnissa, sillä nurmikortti sisältää myös osiot pellon pinnanmuotoilusta, maan rakenteen aistinvaraisesta arvioinnista, juuriston määrästä ja laadusta sekä lierojen määrästä. Nurmikasvusto arvioidaan ja pisteytetään edellä mainittujen osa-alueiden mukaan ja annettujen pisteiden perusteella nurmilohkolle muodostuu yleisarvosana. Nurmikortti ehdottaa kokonaispisteiden mukaisesti toimenpiteitä, joita kyseisellä lohkolla kannattaisi toteuttaa maan kasvukunnon kohentamiseksi tai nurmikasvuston uudistamiseksi.

Selkeän luokittelun ja pisteytyksen avulla nurmikortti helpottaa nurmikasvuston arviointia ja parantaa vertailukelpoisuutta lohkojen välillä ja toisaalta samalla lohkolla eri vuosina. Näin olleen nurmikortti toimii viljelijälle hyvänä työkaluna maan kasvukunnon kehittämisessä ja viljelyn suunnittelun apuvälineenä.

Mitä nurmikortilla arvioidaan?

Nurmikortin avulla on mahdollista arvioida nurmikasvuston tasaisuutta, tiheyttä sekä rikkakasvien määrää. Nurmikortti toimii myös nurmilohkon kasvukunnon arvioinnissa, sillä nurmikortti sisältää myös osiot pellon pinnanmuotoilusta, maan rakenteen aistinvaraisesta arvioinnista, juuriston määrästä ja laadusta sekä lierojen määrästä. Nurmikasvusto arvioidaan ja pisteytetään edellä mainittujen osa-alueiden mukaan ja annettujen pisteiden perusteella nurmilohkolle muodostuu yleisarvosana. Nurmikortti ehdottaa kokonaispisteiden mukaisesti toimenpiteitä, joita kyseisellä lohkolla kannattaisi toteuttaa maan kasvukunnon kohentamiseksi tai nurmikasvuston uudistamiseksi.

Selkeän luokittelun ja pisteytyksen avulla nurmikortti helpottaa nurmikasvuston arviointia ja parantaa vertailukelpoisuutta lohkojen välillä ja toisaalta samalla lohkolla eri vuosina. Näin olleen nurmikortti toimii viljelijälle hyvänä työkaluna maan kasvukunnon kehittämisessä ja viljelyn suunnittelun apuvälineenä.

Lataa nurmikortti itsellesi (pdf): KeKeMa-Nurmen_arviointikortti

Lisää tietoa maan kasvukunnon merkityksestä ja nurmikortin käytöstä (YouTube): KeKeMa: Onko pellon kasvukunnolla väliä?

Nurmikortti on tuotettu Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeessa, joka on toiminut tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja digitalisaation jalkauttajana maatilayrittäjille. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta, kilpailukykyä ja uudistumiskykyisyyttä. Hanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa ajalla 1.4.2024-31.5.2026. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskuksesta.

Nurmikortti avuksi nurmen ja maan kasvukunnon arvioimiseen

Maankasvukunnon aistinvarainen arvioiminen maanrakenteen ja kasvuston perusteella on tärkeä osa monipuolista viljelyä, koska monipuolinen viljelykierto parantaa maan rakennetta, ravinnetasapainoa ja biologista aktiivisuutta. Kestävä keskisuomalainen maatila -hankkeessa on kehitetty työkalu, jonka avulla viljelijän on helpompi arvioida maan kasvukuntoa itsenäisesti. Idea nurmikorttiin on viljelijälähtöinen ja kortti on toteutettu yhteistyössä viljelijän kanssa. Nurmikorttia testattiin aidoissa olosuhteissa pellonpiennarpäivän yhteydessä.
Nurmikortin avulla on mahdollista arvioida nurmikasvuston tasaisuutta, tiheyttä sekä rikkakasvien määrää. Nurmikortti toimii myös nurmilohkon kasvukunnon arvioinnissa, sillä nurmikortti sisältää myös osiot pellon pinnanmuotoilusta, maan rakenteen aistinvaraisesta arvioinnista, juuriston määrästä ja laadusta sekä lierojen määrästä. Nurmikasvusto arvioidaan ja pisteytetään edellä mainittujen osa-alueiden mukaan ja annettujen pisteiden perusteella nurmilohkolle muodostuu yleisarvosana. Nurmikortti ehdottaa kokonaispisteiden mukaisesti toimenpiteitä, joita kyseisellä lohkolla kannattaisi toteuttaa maan kasvukunnon kohentamiseksi tai nurmikasvuston uudistamiseksi.

Selkeän luokittelun ja pisteytyksen avulla nurmikortti helpottaa nurmikasvuston arviointia ja parantaa vertailukelpoisuutta lohkojen välillä ja toisaalta samalla lohkolla eri vuosina. Näin olleen nurmikortti toimii viljelijälle hyvänä työkaluna maan kasvukunnon kehittämisessä ja viljelyn suunnittelun apuvälineenä.

Lataa nurmikortti itsellesi (pdf): KeKeMa-Nurmen_arviointikortti

Blogi on tuotettu Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeessa, joka on toiminut tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja digitalisaation jalkauttajana maatilayrittäjille. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta, kilpailukykyä ja uudistumiskykyisyyttä. Hanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa ajalla 1.4.2024-31.5.2026. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskuksesta.


Kun sato syntyy maaperän hyvinvoinnista – uudistava viljely vastaa maatalouden uusiin haasteisiin

Uudistava viljely on noussut viime vuosina yhdeksi keskeisimmistä vastauksista maatalouden ekologisiin, taloudellisiin ja ilmastollisiin haasteisiin. Sen ytimessä on ajatus: maanviljelijä ei ole vain tuottaja, vaan ekosysteemin hoitaja, jonka päätökset vaikuttavat maaperän terveyteen, biodiversiteettiin ja ilmastonmuutoksen hillintään. Uudistavan viljelyn aloittamiseen liittyvät kynnyskysymykset ovat taloudelliset ja pitkäjänteisyyttä vaativat toimet: tuloksia syntyy hitaasti, kun pellon ekosysteemi laitetaan perusteellisesti ensin kuntoon. Pidemmällä aikavälillä uudistava viljely kuitenkin maksaa itsensä takaisin, kun pellot alkavat tuottaa satoa pienemmillä tuotantopanoksilla ja työmäärällä.

Kuluva kevät on ollut ennätyskuiva ja pohjaveden pinta on niin alhaalla, että Joroisilla Pohjois-Savossa vedottiin jopa kuntalaisiin veden käytön vähentämiseksi. (Yle 22.4.2026) Jos kuivuus jatkuu koko kasvukauden, esimerkiksi nautatiloilla voidaan olla ongelmissa rehun riittävyyden kanssa. Ennusteiden mukaan, sadanta tulee Suomessa lisääntymään tulevina vuosina, mutta sadetta ei tule tasaisesti ympäri vuoden, vaan se ajoittuu talveen ja syksyyn. Kasvien tulisi kestää kuivuutta. Uudistava viljely tarjoaa tähän ratkaisun: parannetaan maan multavuutta. Tämä toteutuu pitämällä pelto kasvipeitteisenä talven ajan, viljelemällä kasveja, jotka tuottavat paljon biomassaa sekä vähentämällä maan muokkausta, jolloin maaperän mikrobisto lisääntyy. Multavuus auttaa kuivuuteen, koska se sitoo maahan kosteutta.

Kuivuuden lisäksi maailmanpoliittinen tilanne kurittaa suomalaisia viljelijöitä, kun tuotantopanosten hinnat ovat korkealla. Uudistavassa viljelyssä pyritään siihen, että peltoihin ei tarvitsisi käyttää kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita. Esimerkiksi viljelemällä typensitojakasveja, tuontiriippuvuus venäläisestä ammoniakista vähenee ja samalla paranee jo aiemmin mainittu maan rakenne. Kasvitautiriskejä voi vähentää monipuolisella viljelykierrolla ja se auttaa myös rikkakasvien torjuntaan. Samalla pystytään vähentämään Suomessakin yleistynyttä herbisidiresistenssi-ongelmaa, mikä tarkoittaa rikkakasvien kykyä kestää torjunta-aineita.

Uudistavassa viljelyssä puhutaan myös allelopatiasta, kasvien kemiallisesta vuorovaikutuksesta, jota voitaisiin hyödyntää kasvitautien ja tuholaisten torjunnassa. Esimerkiksi tattarin juurieritteiden on todettu tutkimuksissa vähentävän juolavehnän ja viherrevonhännän kasvua. Ohrassa olevat yhdisteet taas häiritsevät esimerkiksi pihatähtimön kasvua. Toisaalta allelopatia voi olla myös positiivista, kuten kumppanuuskasvien toisilleen tuottamaa kasvua edistävää vaikutusta.

Uudistava viljely ei lupaa pikavoittoja, mutta se tarjoaa riskienhallintaa pitkällä aikavälillä. Kun maaperän rakenne, vesitalous ja hiilensidonta ovat kunnossa pellot kestävät paremmin kuivuutta ja rankkasateita, satovaihtelut pienenevät ja sadonmenetysriski vähenee.

Lähteet ja lisätietoa:

Maaseudun Tulevaisuus 13.12.2025, 1.3.2026

https://www.bsag.fi/uudistavan-viljelyn-opisto/

https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/09/Uudistavan-viljelyn-e-opisto_Raakamateriaali_FIN.pdf

https://courses.minnalearn.com/fi/courses/regenfarming/overview/