Luonnon raaka-aineiden tukkutoimintaa vihdoin Lapista – Pohjoisesta luonnosta Oy 7.12.2023 ”Pohjoisesta luonnosta Oy on perheyritys, joka on perustettu entisen toiminimen tilalle 2022 lopussa toiminimen toiminnan laajentamiseksi,” Tiia kertoo. Tiia ja Mika Muotkavaara toimivat Pohjoisesta luonnosta Oy yrittäjinä. Pohjoisesta luonnosta Oy tarjoaa asiantuntijapalveluita, koulutuksia, luonnon raaka-aineiden tukkutoimintaa, luonnontuotteiden kehityspalveluita ja matkailupalveluita. Koulutustausta yrittäjillä on monipuolinen. Tiia on koulutukseltaan Filosofian maisteri, mutta on käynyt myös luontoalan ammattitutkinnon ja luontoalan erikoisammattitutkinnon. Tiia opiskelee tällä hetkellä agrologiksi. Mika puolestaan on käynyt luontoalan ammattitutkinnon autoalan ammattitutkinnon lisäksi. Tiia on toiminut luontoalan yrittäjänä jo vuodesta 2019 sekä luontoalan ammattitutkinnon opettajana vuodesta 2021. Tiialla on yli 10 vuoden matkailu- ja ravintola-alan kokemus ennen yrittäjyyttä. Mikalla puolestaan on kokemusta matkailu- ja ravintola-alalta jo neljän vuoden ajalta. Pohjoisesta luonnosta yrityksen kohderyhmänä ovat luontoalan yritykset, ravintolat, matkailijat ja hankkeet. Yritys myy verkkokaupan kautta raaka-aineet. Keväällä yrittäjät kontaktoivat potentiaalisia ostajia mutta keruuaikana ei ostajille myyntiä tapahtunut. ”Marjojen osalta on vähän tilauksia, mutta varastoon ei uskalla ostaa isoja määriä ilman ennakkotilauksia,” Tiia kertoo. Varastointitiloja yrityksellä on tällä hetkellä 20 neliötä, johon pystyy kuivattuna varastoimaan tuotteita. Tällä hetkellä yrityksen kylmätiloina toimivat 3 pakastinta mutta lisää on investoimassa. Pääasiassa noin 90% yrityksen tuotannosta on mennyt Lappiin, mutta on myös mennyt Etelä-Suomeen. Yrityksen käynnistämiseen ei ole saatu tukia vaan itse on yrittäjät tehneet. Leaderiin toimijat olivat yhteydessä mutta rahoitusta sieltä ei saatu. Haasteena Tiia mainitsi pitkät käsittelyajat. Omaa rahaa yrittäjät ovat laittaneet vielä paljon, joten talous on vaatinut, että on palkkatöitä myös tehty. ”Välillä tuntuu mahdottomalta, että kun tiedustelee voiko tähän tai tuohon hakea rahaa niin aina on vastaus että ei voi,” Tiia kuvailee tukien hakemista. Keruuverkosto Luonnontuotteiden keruuverkostoa yritys alkoi keräämään sosiaalisen median ja uutiskirjeen kautta keväällä 2023. Rekrytoinnissa painotettiin sitä, että haluttiin paikallisia kerääjiä. Kerääjiä saatiin Inarista, Sodankylästä, Kittilästä, Muoniosta, Ylitorniosta, Pellosta, Pellon Rovaniemen väliltä ja Kemijärveltä. Yritys koulutti kerääjät verkkokurssin avulla ja tarvittaessa oli suunniteltu tehtävän tunnistustentit, mutta näille ei ole ollut vielä tarvetta, koska kerääjät, jotka yritys ottivat, olivat jo kouluttautuneita. Tällä rekrytointikierroksella yritys sai yhteensä 20 kerääjää, joista lopulta 5 keräsi aktiivisesti. ”Nämä viisi kyllä keräsivät sen 20 edestä,” Tiia toteaa. Tämän vuoden yrityksen aktiiviset kerääjät olivat Ylitorniolta, Sodankylästä, Muoniosta ja Kittilästä. Alustavasti oli mietitty logistiikkaa siten, että ajetaan säännöllisesti kerran tai kaksi kertaa viikossa tietty reitti, johon poimijat voivat tuoda poimimiaan raaka-aineita. Lopulta kerääjien määrä jäi niin vähäiseksi, että keruutuotteiden haut sovittiin henkilökohtaisesti yrittäjien ja poimijoiden välillä. ”Koko ajan tukkutoiminnan taustalla on ollut se, että poimimistyöllä pitäisi voida elää myös suomalaisessa kulttuurissa,” Tiia toteaa. ”Me ollaan maksettu tosi hyvin meidän poimijoille, mutta yritykset eivät ole kovin innokkaasti lähteneet hankkimaan näitä lisäarvollisia raaka-aineita,” Tiia kertoo. Tiia kertoo, että esimerkiksi hillanpoimijan päiväpalkka oli tänä vuonna 850€. Alla esimerkki yrityksen ostamista raaka-aineista ja niiden hinnoista niin tuoreena kuin kuivattuna. Lisäarvona yrityksessä on ollut poimijoiden tarinat, jota yritys on saanut käyttää omassa markkinoinnissaan. Yrityksen ajatuksena luonnontuotteiden myynnissä on myydä ne eteenpäin pienellä katteella (30% + ALV poimijalle maksetun hinnan lisäksi). ”Vaikka yritykset eivät ole olleet vielä valmiita maksamaan tätä parempaa hintaa poimijoille, mutta yksityishenkilöiltä saatu palaute on ollut todella positiivista, ja tilauksia esimerkiksi verkkokaupan kautta on tullut ihan kivasti,” Tiia sanoo. Yksityishenkilöt asiakkaina tilaavat yrityksen tuotteita pienemmissä määrissä. Haasteet ”Yritykset ovat sitä mieltä, että raaka-aineen hinta nostaa tuotteen hintaa liikaa,” Tiia aukaisee haasteita. Yritys on myös kohdannut sitä, että tulee paljon yhteydenottoja muilta keruupuolella toimivilta yrityksiltä, jotka haluaisivat myydä yritykselle, yrityksen maksamalla summalla toiselle yritykselle halpatyövoiman keräämät raaka-aineet. ”Se, että kerääjiä on rekrytty julkisesti on johtanut “koko kansan sosiaalitoimistona” toimimiseen, joten ensi vuonna kerääjiä ei rekrytä julkisesti, vaan käytetään jo olemassa olevaa verkostoa ja otetaan lisäksi poimijoita omien verkostojen kautta tulevista ihmisistä (esim. Lappian opiskelijat).”, Tiia kertoo omia pohdintojaan haasteiden ratkaisuun. ”Eniten harmittaa se, että on olemassa hyviä poimijoita ja ei voi ostaa kun loppuu tilat ja rahat, jolloin varasto täytyy saada tyhjemmäksi,” Tiia kertoo. Yrittäjän kokemus on, että poimijoita on ja raaka-ainetta on paljon, tarvitaan vaan lisää ennakkotilauksia, että saadaan potentiaali käyttöön. Tulevaisuus ”Kokeilun aikana olemme vuokranneet toimitilat Sodankylän keskustasta, ja tila on rekisteröity elintarviketilaksi,” Tiia kertoo. Yritykselle tuli kylmäkuljetusauto, jolla yritys alkaa ajamaan poikittaisliikennettä Sodankylä-Muonio välillä. Yrityksellä on ajatuksena tarjota tätä palvelua myös muille yrityksille. Ennen seuraavaa kevättä yritys rekisteröityy myös luomuvalvontaan, jonka jälkeen yritys pystyy myymään raaka-aineita myös luomulaatuisena. ”Elintarviketilaa on tarkoitus kehittää yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa siten, että pystyisimme vuokraamaan tilaa luonnontuotteiden jalostamiseen hiljaiseen aikaan, kun oma käyttö on vähäisempää.”, Tiia kertoo Tulevaisuudessa yrityksen suunnitelmissa on hankkia pikajäädytyslaite ja pystypakastin avohyllyjen kanssa. ”Tarvitaan myös isompi tornikuivuri oman kasvikuivurin lisäksi,” Tiia kertoo. Tiia kuuluu Aitoluonto ry:n hallitukseen varajäsenenä. ”Yhteistyöajatuksia pyöritetään koko ajan,” Tiia toteaa. Yrittäjä on tullut siihen lopputulokseen, että kannattaa olla aktiivinen verkostoissa. Tiian toive toimijoille: ”Voisitteko alkaa tilaamaan tuotteita, että voidaan alkaa viemään myös muita tavoitteita eteenpäin.” Parasta yrittäjyydestä ”Ylipäätään luonto vetää puoleen. Ei ole niinkään intohimoa raaka-aineiden jalostukseen, mutta alan kehittäminen ja yrittäjien alalle synnyttäminen kiinnostaa.”, Tiia miettii mikä on parasta yrittäjyydessä. Tiia tykkää kouluttaa ihmisiä varsinkin luonnontuotealan yritystoimintaan. Yritys laittaa tukkutoiminnan sivuvirrat tulevaisuudessa rehupuolelle. Yrittäjä toivoo rehuntuotantolaitosta, jossa olisi tarvittavat varastointitilat jossa olisi myös riittävästi tilaa puhdistaa raaka-aineet. Tavoitteena Tiialla on, että voisi itse vetää toimintaa. ”Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos Pohjoisesta Luonnosta -yritys olisi iso työllistäjä Lapissa. Esimerkiksi Muoniossa voisi olla sivuvarasto ja sinne voisi palkata työntekijän.”, Tiia visioi. Vinkkejä muille elintarvikealan yrittäjille ”Ehdottomasti kannattaa panostaa ennakkomarkkinointiin ja varmistaa että tilauksia tulee,” Tiia vinkkaa. Hinnaston kun lähettää sähköpostiin ei välttämättä kuulu Tiian kokemuksesta mitään, joten kannattaa vahvistaa, että tilaukset ovat varmoja. Yrittäjä on todennut, että julkinen rekrytointi ei ole paras tapa saada poimijoita. ”Yritystoiminta ei ole hyväntekeväisyyttä vaan oikea yritys eikä säätämistä,” Tiia toteaa. Verkostoidu lähiruoasta -tilaisuus 15.9.2023 Pohjoisesta luonnosta yrittäjän haastattelu tehtiin verkostoidu lähiruoasta -tilaisuutta ennen. Tilaisuus oli suunnattu lähiruoan tuottajille, ostajille, lähiruokaa kuljettaville ja muille aiheesta kiinnostuneille yrityksille verkostoitumistilaisuus. Tilaisuudessa pohdittiin yhdessä hyviä käytänteitä lähiruoan ja -tuotteiden myyntiin ja ideoitiin yhteistyön muotoja. Tilaisuuteen sai tuoda tarjolle omia myytäviä tuotteita ja esitteitä. Tilaisuuden järjesti Kideve Elinkeinopalvelut. Tilaisuuden ohjelma: klo 11:30 – 12:00 kahvittelu paikan päällä osallistuville klo 12:00 – 12:15 Tervetuloa! Alkusanat, Kideve elinkeinopalvelut klo 12:15 – 12:30 Tiia Muotkavaara: Pohjoisesta luonnosta, keruuverkosto klo 12:30 – 12:45 Johanna Koivumaa, Tunturi-Lapin Leader: yritysten rahoitusmahdollisuudet klo 12:45 – 13:00 Kyllikki Kurki: Muonion Luotu Oy, yritysesittely ja käytännön kokemuksia klo 13:00 – 13:30 Anna-Riikka Lavia: Lappia ekosysteemihanke, Louen lähiruokapuoti ja Arctic Ice Cream Factory klo 13:30 – 13:45 Hanna-Riina Vuontisjärvi, Kolarin kunta: Luonnontuotealan Kasvukoordinaattori ja paikallinen osaajapankki klo 13:45 – 14:15 Iina Askonen, Original Lapland: ruokamatkailuhankkeen tulokset ja matkailuyritysten kokemuksia lähiruoan käytöstä klo 14:15 – 15:00 yhteistä keskustelua, verkostoitumista ja tuotteiden esittelyä Verkostoidu lähiruoasta (15.9.2023) – Levi tilaisuuden tallenteen löydät täältä: https://tinyurl.com/3kv5366p Kanavat ja yhteystiedot haltuun Nettisivut: www.pohjoisestaluonnosta.fi Instagram: www.instagram.com/pohjoisestaluonnosta/ Yhteystiedot: Tiia Muotkavaara tiia@pohjoisestaluonnosta.fi 045-3293429 Mika Muotkavaara mika@pohjoisestaluonnosta.fi 046-9380643 Tanja Häyrynen
Lohiapaja on perheyritys joka on toiminut jo 20 vuotta 24.11.2023 Lohiapajan synty Lohiapaja on ostettu vuonna 2003. Yrityksessä työskentelee Mikko ja Pekka Riskilä. Lohiapaja on perheyritys. Mikko aloitti yrityksessä heti koulun penkiltä armeijan jälkeen ja alalle on opiskeltu oppisopimuksella sen jälkeen. Vuodesta 2003 vuoteen 2012 yrityksen toiminta oli lähinnä onginnan järjestämistä, savustusta ja karaokea mutta sen jälkeen tuli muutos eikä ihmiset enää lähteneet kalastamaan altaalle. Pääasiallisesti yritys tekee rahtisavustusta, johon kuuluu kylmä- ja lämminsavustus. Yritys tekee myös erilaisia säilykkeitä ja kalansavustusta. Yrityksen tiloihin voi tuoda savustukseen omia kaloja. Yritys myy poronjalosteita ja porot jalosteisiin tulevat paikalliselta poromieheltä Muoniosta. Yritys myy tuotteita osittain myös lähikaupoissa kuten esimerkiksi Rovaniemellä Rinteenkulmassa ja Citymarketissa. Hintojen nousun vuoksi, yrittäjät vielä miettivät miten tälle toiminnalle käy. Asiakkaat tuovat yritykseen myös hirven, naudan, hevosen ja lampaan lihaa savustettavaksi. Yrittäjät omaan myyntiin ostavat lähinnä poroa ja kalaa, joista he tekevät erilaisia tuotteita myyntiin. Kuvassa vasemmalta oikealle: Mikko Riskilä, Rauno Kuha ja Pekka Riskilä. Kuva: Tanja Häyrynen. Parasta elintarvikeyrittäjyydessä ”Oma vapaus tehdä omaan tahtiin, jos tympäsee niin voi lähteä kotiin,” yrittäjät toteavat. Alalla työskentelevällä täytyy olla kiinnostus alaan, että työ pysyy mielenkiintoisena. ”Uusia visioita syntyy koko ajan, mutta täytyy muistaa maltti tällaisissa olosuhteissa,” yrittäjät muistuttavat. Lähiruoka-yrittäjille on sellaista ruokaa missä raaka-aine tulee läheltä – vähintään Lapista. Myyntikanavat Päämyyntikanavia yrityksen omille tuotteille on paikalliset marketit. Yrityksen tiloista löytyy myös oma myyntipiste. Asiakkaita yrityksellä on ympäri Suomea ja samoin raaka-aineita tulee ympäri Suomea. ”Etelä-Suomesta tulee yleensä satoja kiloja kerralla, peuraa, kaurista ja hirveä,” Yrittäjät kertovat. Yrittäjät ovat kokeneet, että kauppojen ja jälleenmyyjien kanssa on helppo toimia. Kaupoista kun hylly tyhjenee niin yrittäjät toimittavat lisää tuotteita. Kaupoissa yleensä lukee ”paikallinen”, jolloin ihmiset löytävät lähiruoan pariin. Julkiselle keittiölle ei ole ollut helppoa myydä tuotteita yrittäjien mielestä. Lapin Krassille on toimitettu tuotteita mutta ei kuntiin. Yrittäjille omien tuotteiden jalostus on ollut enemmän sivujuttu. ”Tällä hetkellä muiden tuotteita jalostetaan 90% ja itse myytäviä 10%,” yrittäjät kertovat. Yrittäjiltä itseltään löytyy kylmäkuljetukseen auto, mutta rahtityöt kuljettavat Etelä-Suomeen yritys nimeltä Lacotra. Lacotra on valikoitunut yrityksen kuljettajaksi siitä syystä, että pienten yksityisyrittäjien kanssa on joustavaa toimia aikataulujen kanssa. Yrityksen tuotannosta Lappiin jää noin 70% ja Etelä-Suomeen 30%. Lohiapajan tuotteita. Kuva: Tanja Häyrynen. Tulevaisuus Yritys ei ole miettinyt laajennusta lähitulevaisuuteen, mutta tuotteita ja myyntikanavia etsitään aina lisää. Yrittäjät suunnittelevat kasvattavansa Rovaniemen kaupungin alueelta laajemmalle. ”Kalapuolta voisi laajentaa paljon, nyt käsitellään lähinnä kirjolohta ja siikaa. Suomalaista kalaa olisi mukava jalostaa enemmän. Leikkeleitä kalasta on myös testattu ja se on onnistunut hyvin.”, yrittäjät avaavat. Isommille keittiöille kuten julkiselle sektorille olisi mukava tarjota tuotteita, mutta yrittäjät ovat kokeneet, että hinta on lähinnä tekijä, jonka mukaan tehdään hankinnat. Yrittäjät eivät halua huonontaa raaka-ainetta sen vuoksi että saataisiin tuotteita myytyä. ”Olisi hienoa tarjota laadukkaita tuotteita suurkeittiöille,” yrittäjät toteavat. Hotelli- ja ravintola-alalle olisi hienoa myös yrittäjien mielestä tarjota tuotteita. ”Maailmantilanne muuttuu koko ajan, joten on hankala tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan,” yrittäjät pohtivat tulevaisuudesta. Yrittäjien työtilanteeseen vaikuttaa moni asia mutta yhtenä esimerkkinä hirven pyyntiluvat. ”Ei ole tarve kasvaa nopeasti, eikä ole hyvä koko ajan vain laajentaa tai mennä pörssiin – on ihan hyvä mennä myös hiljakseen,” yrittäjät toteavat. Vinkkejä muille elintarviketuottajille ”Elintarvikepuoli on säädettyä ja valvottua, joten pykälät kannattaa tietää ja tuntea, ja toimia niiden mukaisesti – silloin pärjää!”, yrittäjät neuvovat. Yrittäjät kuvailevat yrittäjän arkea kovaksi työksi 24/7. Yrittäjä ei voi vapaalla olla miettimättä osittain myös työasioita yrittäjien mielestä. ”Jos tarvitset lisää oppia, niin voi suositella oppisopimuskoulutusta tälle alalle,” yrittäjät toteavat. Kanavat haltuun Lohiapajan nettisivuille pääset tästä: https://www.lohiapaja.net/ Facebook sivut löydät tästä: https://www.facebook.com/lohiapaja Instagramiin löydät tästä: https://www.instagram.com/lohiapaja/ Tanja Häyrynen
Kalahalliin ja vesille mahtuu lisää yrittäjiä Lapissa – Lapin Villikalassa kalastetaan kuudennessa polvessa 24.11.2023 Lapin Villikalan synty Lapin Villikala on saanut alkunsa vuonna 2014. Yrittäjänä toimiva 57-vuotias Jouko Sirkkala ei kuitenkaan ole noviisi kalastuksessa, vaan kalastus kulkee jo viidennessä polvessa Joukon suvussa. Yrittäjän ja hänen veljensä lapset ovat jo kuudennen polven kalastajia, joten tulevaisuutta Sirkkalan suvusta löytyy kalastuksen parissa. Sirkkakosken kylä on syntynyt kalastuksen ympärille jo 1740-luvulla. ”Tänä päivänä ei ymmärretä sisävesikalan taloudellista merkitystä,” Jouko pohtii. ”Esimerkiksi särki on arvoltaan 2€, sen jalostukseen menee 2€ ja kauppa ottaa siitä 2€ ja tätä kautta toisi 30 000 työpaikkaa Suomen tasolla. Jos Särki tuottaa myyntiarvoa saman verran mitä lohi nyt niin mikä onkaan potentiaali kaikella kalalla mitä on kannattavaa ja järkevää kalastaa? Kun särkeä ei kalasteta – se menee käyttökelvottomaksi.”, Jouko avaa tilannetta. Lapin Villikala on Joukon oma yritys ja Jouko kertookin, että jokaisella kalastajalla on yleensä oma y-tunnus, jonka kautta kalaa myydään. Yhteistyötä yrittäjät tekevät yritysten kautta. ”Miekojärven kuhaa ostetaan, vaikka se tulisikin useammalta yrittäjältä,” Jouko avaa yhteistyötä. Kuvassa Jouko Sirkkala. Kuva: Tanja Häyrynen Yrittäjän arki Kalastajana, jokaisena päivänä, kun kala liikkuu ja vesille ei pääse, se tarkoittaa sitä, että tuloja menettää 500€-1000€/päivä. Kalakanta on Miekojärvellä hyvässä kunnossa yrittäjän mielestä. Yrittäjä myös kertoo, että tutkimustyötä tehdään paljon siitä, millaisessa kunnossa meidän sisävetemme on, ettei vain minusta tuntuu tuntumalla mennä eteenpäin. ”Ei voi olla kalastajia ilman kalanjalostuslaitoista,” Jouko vahvistaa. Yrittäjän mielestä on tärkeää, että kala saadaan nopeasti jalostettua siihen muotoon missä se myydään eteenpäin ja siihen tarvitaan toimivat tilat. Miekojärveltä löytyy elintarvikehyväksytty laitos ja nyt yrittäjä toivoo, että saataisiin järvelle lisää kalastajia. Tuotteet ”Paras tuote on ehdottomasti Miekojärven kuha, joka lähtee fileenä suomustettuna”, Jouko kertoo. Yrittäjän mielestä rahallisesti Miekojärven kuha tuo noin 90% tulosta tällä hetkellä koska sillä on paras kysyntä ja kate. ”Jos järvellä ja jalostuksessa olisi enemmän käsiä niin voitaisiin keskittyä myös muihin tuotteisiin”, Jouko jatkaa. Miekojärvellä muilla kalastajilla on sama kategoria tällä hetkellä, ja kuhan vahva kanta on mahdollistanut tämän linjauksen. Tärkeimmät myyntikanavat yrittäjälle on tällä hetkellä ravintolat, joihin menee 95% tuotannosta. ”Lappiin kalat menevät hyödynnettäväksi, mutta Helsingin kautta,” Jouko kertoo. ”Ravintolakohtaisia kauppoja ei juuri tule, koska pakastetilat ovat ravintoloissa pienet, mutta jakelijan kautta ravintolat saavat kalat käyttöön.”, Jouko avaa tilannetta. Jakelijan kautta yrittäjän tuotteita menee tällä hetkellä noin 70% verran ja itse myyden 30% verran. ”Yksittäisiä ravintoloita palvellaan itse, joihin kalaa menee kerrallaan pienempiä määriä,” Jouko kertoo. ”Tukku hakee toimituksen ja varmistaa soittamalla, että kalaa on haettavaksi,” Jouko jatkaa. Lapin Villikala toimii Miekojärvellä Pellossa. Kuva: Tanja Häyrynen Kisälliksi mestarille ”Kalahalliin ja vesille mahtuu lisää yrittäjiä, ja nyt olisi aikaa opastaa uusia kalastajia toiminnan pariin,” Jouko vinkkaa. Yrittäjä toteaa vielä, että yli 60-vuotiaana ei enää samalla tavalla jaksa opastaa ja opettaa ketään koska kalastajan työ lopulta on todella fyysinen työ. ”Vesistökohtaista koulutusta tarvitaan alusta loppuun asti. Neljässä vuodessa ehdit nähdä mitä ja millä tavalla voi kalastaa. Täytyy ehtiä tutustumaan koko ekosysteemiin mitä, milloinkin voi pyytää.”, Jouko summaa. ”Ottakaa yhteyttä, jos kalastus Miekojärvellä kiinnostaa!”, Jouko kannustaa. ”Jos haluat lähteä oppiin, niin tarvitset oman toiminimen, mutta muuta et tarvitse siinä vaiheessa. Voidaan sopia työnmääristä, ilmaiseksi ei mukaan pääse, mutta varmasti sopimukseen päästään korvauksista puolin ja toisin.”, Jouko jatkaa. ”Oma kalusto kalastamiseen kustantaa 50 000–100 000€, mutta kannattaa muistaa, että tukeakin siihen saa muuhun paitsi veneeseen,” Jouko kertoo. Paras tuote Joukon mukaan on Miekojärven kuha. Kuva: Tanja Häyrynen. Miekojärven kalarekryhanke hakee uusia kalastajia Miekojärvelle. Kalarekryhanke on käynnissä 23.3.2023 – 30.10.2024. Voit ottaa rohkeasti yhteyttä, jos olet kiinnostunut hankkeesta tai kalastamisesta Miekojärvellä suoraan myös Joukoon. Mitä lähiruoka tarkoittaa yrittäjälle? ”Lähiruoka on sitä, joka on prosessoimatonta ruokaa, joka on mahdollisimman nopeasti syöty sen keräämisen tai lopettamisen jälkeen,” yrittäjä kertoo oman näkemyksensä. ”Nyt kun on vakumointi ja pikapakasteet niin voidaan tuoreena pakastaa ja säilyttää kalan tuoreus tätä kautta,” Jouko jatkaa. Yrittäjän mielestä, jos tuote on ollut 3–4 päivää tuorepaketissa ei tuotetta enää voi kutsua tuoreeksi, mutta jos tuote pakastetaan vuorokauden aikana sen pyynnistä sen saa tuoreena nauttia myös pakastamisen jälkeen. ”Jos menen Kreikkaan en tilaa ruisleipää vaan haluan alueellista ruokaa,” Jouko selittää. Yrittäjän mielestä meidän on tärkeä miettiä mikä on meidän lähiruokaa. Yhteistyö julkisen sektorin keittiöiden kanssa ”Jos kunnat käyttäisivät ruokana edes kerran kuukaudessa kalaa ruokalistalla, ei kala lähtisi pois Lapista,” Jouko toteaa. Yrittäjälle on näyttäytynyt se, että julkisen sektorin hankintaprosessi on täysin vääristynyt. Yrittäjän mielestä pitäisi laskea ravintoarvot mitä voitaisiin saada esimerkiksi lähikalasta. Yrittäjä kannustaa kuntia miettimään sitä, mitä muita aluetalousvaikutuksia siitä saataisiin, että käytettäisiin enemmän paikallisia raaka-aineita alueellisesti, eikä mietittäisi ainoastaan sitä millainen kulu se olisi kunnalle. ”Jossain vaiheessa saatettaisiin huomata, että kalan osto lopulta maksaa verotuloilla koko ruokalautasen, kun kalastajien määrää saataisiin myös vahvistettua eri alueille,” Jouko summaa. Yrittäjä muistuttaa myös siitä, että kalastamalla pidetään huolta järven tuottoarvosta ja jos sitä ei käytetä, tuottoarvo laskee, köyhdytetään omia resursseja ja kalastajat lähtevät toisaalle. Yhteistyötä tehdään yrittäjien kesken ja aktiivista toimintaa löytyy niin Suomen sisävesikalastajien ammattiliitosta kuin whatsapp ryhmästä kalastajille. ”Kalataloutta tulisi kehittää vieläkin tehokkaammin, kun tällä hetkellä sitä tehdään lähinnä talkoilla,” Jouko sanoo. Vinkkejä muille elintarviketuottajille ”Resursseja on käyttämättä 90% Suomen vesistöistä kalastukseen ja käyttämättömyys vähentää koko ajan kansan taloutta,” Jouko huomauttaa heti alkuun. Yrittäjän mielestä mitä vähemmän vesistöjä käytetään, sitä enemmän köyhdytään. Parasta elintarvikeyrittäjyydessä ”Luonto. Luonto on voimaannuttava tekijä.”, Jouko vastaa empimättä. Kalastajaksi Jouko kokee, että on syntynyt ja sitä kautta on nähnyt, kuinka tärkeää on ruoka. ” Yrittäjälle on tärkeää olla osana huoltovarmuutta, vahvistaa ihmisyyttä ja tukea sitä, että olemme ihmisiä. Tulevaisuus ”Toivottavasti saadaan lisää kalastajia Miekojärvelle ennen eläkeikää,” Jouko aloittaa. Yrittäjä muistuttaa siitä, että alle 40-vuotias kalastaja voi saada myös tukea kalastamiseen. ”Ensimmäisenä vuonna opit kalastamaan eri välineillä ja liikkumaan vesillä. Toisena vuonna oppii ymmärtämään missä kalastuksessa on kyse. Kolmantena vuonna osaa kalastaa alueella. Neljäntenä vuonna voit ostaa omat välineet ja alkaa itse kalastamaan.”, Jouko avaa miten kalastuksen pariin kannattaa tulla, jos tulet muualta. ”Veri vetää kalastukseen ja sellaista tarvitaan, jos vesille aikoo,” Jouko vinkkaa. Kalastus työnä Joukon mielestä voi olla raskasta mutta jokainen päivä on aina erilainen. ”Ei voi ikinä tietää mitä tapahtuu kalalla,” Jouko toteaa. ”Kilpailuvietti itseään kohtaa on tärkeä tässä lajissa,” Jouko jatkaa. Yrittäjä muistuttaa myös siitä, että oman yrityksen voi myös myydä, sitten kun oma aika on tullut täyteen kalastuksen parissa. Tanja Häyrynen
