Salaojakastelulla ja datalla kannattavuutta peltoviljelyyn

Salaojakastelulla voi olla merkittävä rooli suomalaisen maatalouden kannattavuuden parantamisessa, erityisesti muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tämä kastelutekniikka hyödyntää peltojen valmiita salaojajärjestelmiä, joihin tarvitaan putkiston lisäksi säätökaivo ja pumppu pohjaveden korkeuden ylläpitämiseksi ja jakamiseksi kasveille kasvukauden aikana.

Tekniikka tarjoaa viljelijälle mahdollisuuden hallita paremmin pellon kosteustasapainoa ja vähentää satojen menetyksiä kuivina kausina, samalla kun se auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin, kuten kuivuuteen.

Kohti optimaalisia kasvuolosuhteita

Kastelu toimii nostamalla matalan pohjaveden pintaa, eli täysin kyllästetyn maaperän aluetta. Tältä alueelta vesi nousee kapillaarisesti juurikerrokseen. Huomattavaa on myös, että maaperän kosteustason kasvattamisella on kertautuvia vaikutuksia: kasveille on saatavilla enemmän vettä, mutta myös tämän vedensaanti helpottuu. Lisäksi sopiva kosteus edistää maaperän mikrobitoimintaa ja siten esimerkiksi maaperän typen mineralisoitumista kasvien saataville.

Kokeelliset tutkimukset osoittavat, että salaojakastelu voi vähentää sadon vesipuutetta, mikä johtaa parempaan satojen määrään ja laatuun. Tämä parantaa maatilojen tuottavuutta ja pitkällä aikavälillä auttaa parantamaan viljelyn taloudellista kestävyyttä.

Data ja teknologia avuksi

Salaojien kautta tapahtuva kastelu ilman vaikutusten teknistä seurantaa voi kuitenkin olla arpapeliä, sillä jokainen lohko reagoi eri tavalla samaan pumpattuun vesimäärään. Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi maalajin vedenjohtavuus, ojaston syvyys ja laajuus, padotuskaivon korkeus ja luonnollisen pohjaveden pinnan käyttäytyminen alueella.

Pumppuun kytketty virtausmittari yhdessä ojaston keskelle asennetun pohjavesiputken ja eri syvyyksille asennettujen kosteusmittareiden kanssa antavat jo melko hyvän kuvan kastelun toimivuudesta. Toki kastelun vaikutus todennäköisesti vaihtelee lohkon eri osissa, ja lopullinen onnistuminen mitataan vasta satokartoittimella.

Tiedon keräystä yhteistyössä

Koska laitteistojen ja järjestelmien kehittäminen saattaa olla taloudellisesti haastavaa yksittäisille viljelijöille, yhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja maatalouden neuvontapalveluiden kanssa on keskeistä järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Yhteistyö peltodatan keräämisessä on tyypillisesti kaikkien osapuolten etu. Viljelijä saa kehitettyä toimintaansa ja arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, tutkijat saavat dataa ja neuvontapalvelut kokemusta parhaiten toimivista käytänteistä, teknologioista ja menetelmistä.

Hyödyntämätön mahdollisuus

Kokonaisuudessaan salaojakastelu on tärkeä työkalu maatalouden kannattavuuden tukemisessa Suomessa ja sen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto voivat auttaa viljelijöitä sopeutumaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin ja varmistamaan jatkuvan tuotannon. Suomen peltoalasta säätösalaojitettua peltoa on vain murto-osa ja salaojakastelun piirissä vieläkin vähemmän. Potentiaalia on siis vielä merkittävästi hyödyntämättä.

Petri Linna ja Antti Halla, Tampereen yliopisto
Sauli Jaakkola ja Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti

Kirjoittajat ovat kehittäneet salaojakastelua ja siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja Satakunnassa.

Työtä on aiemmin esitelty esimerkiksi Maataloustieteen päivillä ja kansainvälisessä Mipro-konferenssissa.

 

Hae ajoissa maatilan investointitukia älymaatalouden kehittämiseen

AgriHubin älymaatalouden teemaryhmän tapaamisissa on keskusteltu usein investointitukien roolista käytännön älymaatalouden kehittämisessä. Tukia voi hakea maatilojen rakennusinvestointeihin, edistämään ympäristöystävällisemmän tuotantotavan ja teknologian käyttöönottoa, maataloustuotannon energiainvestointeihin sekä eläinten hyvinvointia edistävään rakentamisinvestointiin ja koneen ja laitteen hankintaan. Viimeisin kohta tosin edellytyksellä, että investointi parantaa jo olemassa olevaa tuotantorakennusta, eikä lisää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia.

Nyt maatiloilla on aika harkita, voisiko investointitukia hyödyntää älymaatalouden toimintojen edistämiseen.

Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävien investointien tuet voisivat sisältää monia älymaatalouden ja täsmäviljelyn teknologioita. Tuen yhtenä edellytyksenä on, että investoinnilla on vähintään yksi myönteinen vaikutus joko maan kasvukuntoon, vesitalouteen, kasvinsuojeluaineiden käytön turvallisuuteen, ravinteiden hyötykäyttöön ja kierrätykseen, lannan tehokkaaseen käsittelyyn ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Laitteiden tuen minimimäärä on 3000 €, ja tuen määrä on 40 % investoinnin hyväksyttävistä kustannuksesta.

Yksi teknologia harvoin saa aikaan yksinään toivotun vaikutuksen, ja siksi hakemuksissa onkin hyvät tuoda esiin teknologiakokonaisuus, jota investointi täydentää tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksittäisen investoinnin tai laitteen varaan tuen hakemista ei siksi useimmiten kannata laskea. Esimerkkeinä tuotantopanosten tarkempaan kohdentamiseen kykenevistä järjestelmistä, taustadatan keruu mukaan lukien, voisi mainita: satokarttoihin pohjautuva lannan levitys, kasvustosensorin kuviin perustuva ruiskutus tai peltomaan olosuhdemittaukseen perustuva kylvölannoitus.

Toinen varteenotettava tukikohde on maatilojen energiainvestoinnit, jonka puitteissa tukea voidaan myöntää energiantuotantoon, energian säästöön tai energiatehokkuuden parantamiseen. Investointi on tukikelpoinen vain siltä osin kun energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa, ja uusinvestointihankkeissa energialähteen on oltava uusiutuvaa. Kyseessä olevia teknologioita ovat esimerkiksi sähkön ja polttoaineiden kulutusta vähentävät ja sähköä tuottavat järjestelmät.

Tukia kannattaa hakea ajoissa, ottaen huomioon tukien käsittelyajat. Tälle vuodelle aiottuihin investointeihin tuet täytyisi hakea viimeistään 15.8. Tukia hakiessa on tärkeää kartoittaa maatilan nykytila ja selvittää, mitkä investoinnit tuovat parhaan hyödyn juuri omalla tilalla ja mitkä voisivat olla tilan lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet ja niiden toimenpiteet älymaatalouteen siirtymisessä.

Tukien avulla voi saavuttaa merkittäviä parannuksia ympäristön hyvinvointiin ja maatilan tehokkuuteen. On suositeltavaa ottaa yhteyttä asiantuntijoihin, kuten Älymaatalouden teemaryhmämme jäseniin, joilla on kokemusta älymaataloudesta ja jotka voivat auttaa suunnittelemaan investointia ja hakuprosessia. Suunnittelutyö on maksutonta, kun apunasi on NEUVO-oikeudet omaava neuvoja.

Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Petri Linna, Tampereen yliopisto

Liisa Pesonen, Luonnonvarakeskus