Ennallistaminen, kosteikkoviljely vai metsitys? Suonpohjien käyttömuodot vertailussa 15.9.2026 Turvetuotannon nopea väheneminen on vapauttanut laajoja alueita uuteen käyttöön. Maanomistajille ja turveyrittäjille on syntynyt tarve löytää suonpohjille uusia, taloudellisesti kannattavia käyttötapoja. Kuva: Pasi Arkko, GTK. ArvoHiili-hankkeessa selvitettiin, voivatko ennallistaminen ja kosteikkoviljely tuottaa hiilimarkkinatuloja turpeen hiilivaraston säilyttämisestä hankkeen kohdealueella Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa tarkasteltiin ennallistamista eli uudelleensoistamista, rahkasammalen kasvatusta, pajun lyhytkiertoviljelyä ja ruokohelven sekä osmankäämin viljelyä. Ilmastovaikutuksia arvioitiin suhteessa eri vertailuskenaarioihin ja aikajänteisiin. Lisäksi pilottikohteilla mitattiin kasvihuonekaasujen vaihtoa ja biomassakertymää sekä arvioitiin eri käyttömuotojen taloudellista potentiaalia ja sääntelyä kansallisella ja EU-tasolla. Ilmastovaikutukset riippuvat aikajänteestä ja vertailukohdasta Tulosten mukaan kosteikkoviljelyn tai ennallistamisen ilmastohyödyn saavuttaminen hiilimarkkinoille merkityksellisellä, kymmenien vuosien aikajänteellä on haastavaa, jos vertailukohtana on metsitys. Metsitys on tarkasteluissa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ilmastovaikutukseltaan suotuisa vaihtoehto. Turpeen hiilivaraston säilyttävä soistaminen puolestaan nousee ilmastovaikutuksiltaan metsitystä paremmaksi satojen vuosien aikajänteellä. Vedenpinnan nostolla voidaan saavuttaa myönteisiä ilmastovaikutuksia myös lyhyemmällä aikavälillä silloin, kun vertailukohtana on tavanomainen biomassakasvin viljely, paljas turvemaa tai muu niukkakasvinen maankäyttömuoto, kuten vähäisen kasvipeitteen aurinkovoima-alue. Pilottikohteiden kasvihuonekaasumittausten perusteella korkeampi vedenpinta vähensi ilmastoa lämmittävää vaikutusta paju-, ruokohelpi- ja rahkasammalkohteilla. Biomassoille löytyy käyttökohteita, mutta markkinoiden kehittyminen on ratkaisevaa Rahkasammalen ja ruokohelven viljelyssä tunnistettiin potentiaalia, mutta haasteena on riittävän satotason saavuttaminen kohtuullisilla tuotantokustannuksilla. Lisäksi havaittiin mahdollisuuksia esimerkiksi pajubiomassan hyödyntämiseen maanparannushiilen raaka-aineena ja ruokohelven käyttöön kuivikkeena. Käyttömuotojen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat tuotantokustannusten ja biomassan markkinahinnan lisäksi hiilimarkkinoiden kehitys. Sääntely ohjaa käyttömuotojen valintaa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet sekä hiilenpoiston sertifiointia koskeva sääntely vaikuttavat suonpohjien käyttömahdollisuuksiin. Kosteikkoviljelyä tukeva sääntely on osin puutteellista ja ristiriitaista. Esimerkiksi uudelleenvettämisen ja kosteikkoviljelyn määritelmät sekä niiden suhde EU-sääntelyyn ovat osin tulkinnanvaraisia. Selkeämmät pelisäännöt ja kannustimet ovat tarpeen, jotta kosteikkoviljelyn ja hiilimarkkinoiden mahdollisuuksia voidaan hyödyntää laajemmin. Suonpohjien jatkokäyttö on arvioitava tapauskohtaisesti ArvoHiili-hankkeen tulokset osoittavat, että suonpohjien jatkokäyttöä on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Ilmastovaikutusten lisäksi ratkaisussa on huomioitava muun muassa alueen ominaisuudet, taloudellinen kannattavuus, luonnon monimuotoisuus ja sääntely. Tulokset ja niiden pohjalta laaditut suositukset on koottu julkaisuun Suonpohjien ilmastoystävällinen hyödyntäminen – ArvoHiili-hankkeen koontiraportti. Tutustu raporttiin tästä Kesäkuussa 2026 päättynyt ArvoHiili-hanke oli Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteuttivat Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Tekemisen into näkyy Novidiassa: maatalousalan opinnot käynnistyivät hyvissä tunnelmissa 15.9.2026 Novidian maatalousalan uusi opiskelijaryhmä on aloittanut syksyn motivoituneena ja täynnä tekemisen energiaa. Opiskelijoita kiinnostavat erityisesti eläintenhoito ja koneet, ja pian valmistuva vasikkakasvattamo tuo opintoihin lisää käytännön kokemusta. Maatalousalan perustutkinnon aloitti Loimaalla 14 opiskelijaa, mikä on oppilaitokselle ilahduttava määrä. Opettaja Mikko Yli-Kauppila kuvailee uutta ryhmää innostuneeksi ja toimeen tarttuvaksi. – Energiaa on aivan mahdottomasti, vaikka puimurin pesuun. He ovat tekijätyyppejä, ja asenne on kohdillaan, Yli-Kauppila kertoo. Mikko Yli-Kauppila toimii maatalousalan opettajana Novidian ammattiopistossa Loimaalla. Novidian maatalousalan opinnoissa työskennellään muun muassa eläinten, koneiden, peltoviljelyn ja maan kasvukunnon parissa. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat otetaan huomioon käytännön opetuksessa. – Opiskelijoilla on erilaiset lähtökohdat: osa tuntee maatilan töitä entuudestaan, osalle ala on uusi. Jaamme ryhmää tarvittaessa pienempiin porukoihin, jotta jokainen saa omalle tasolleen sopivaa ja mielekästä tekemistä. Näin motivaatio pysyy yllä, Yli-Kauppila kertoo. Uusi vasikkakasvattamo tuo lisää käytännön oppia Syksyn suuri uudistus on Novidian tiloihin valmistuva vasikkakasvattamo. Läheinen luomulypsykarjatila tuo vasikoita oppilaitokseen kasvatettaviksi, joten opiskelijat pääsevät eläintenhoitoon helposti. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tutustua myös suuren ja nykyaikaisen luomutilan toimintaan. Naapuritilalla on noin 140 nautaa ja neljä lypsyrobottia. – Opiskelijat pääsevät näkemään, miten moderni tila toimii ja miten teknologiaa hyödynnetään sen arjessa. Käytännön kokemusta on todella luvassa. Kuva: Mikko Yli-Kauppila Kuva: Mikko Yli-Kauppila Tulevaisuus tarvitsee osaavia tekijöitä Yli-Kauppila tuntee maatalouden myös omasta arjestaan. Hän viljelee vuonna 1763 perustettua pientä maatilaa. Hänen mukaansa maatalouden jatkuva kehitys vaatii tekijöiltä halua oppia uutta ja verkostoitua. – Ilman maanviljelijöitä ei ole ruokaa. Tässä tehdään tärkeää työtä. Vaikka viljelijöiden joukko kapenee, rautaisia osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Opettajan tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omaan osaamiseensa ja alan mahdollisuuksiin. – Opiskelijoihin pitää valaa uskoa, että juuri he voivat omalla osaamisellaan pitää suomalaisen ruoantuotannon kunnossa. Ja että tästä pitää olla ylpeä!
Maaseutuverkosto.fi ja AgriHubi– ota hyöty irti uusista ominaisuuksista! 2.9.2026 Tänä vuonna maaseutuverkoston, AgriHubin ja kalatalousverkoston yhteisellä verkostoalustalla on tapahtunut paljon pieniä ja suuria muutoksia. Käymme yhdessä läpi kaikki alustan uudet työkalut klassikkoja unohtamatta Opi ja innostu -webinaarissa 26.11.2026 klo 12-13. Tervetuloa mukaan! Kehittäminen on tarpeen, koska sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti myös vuonna 2026. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 6000, ja sivustolla vierailee keskimäärin 9000 kävijää viikossa. Suosituimmat sivuston sisältöosiot ovat edelleen hankerekisteri, tapahtumakalenteri sekä uutiset ja blogit. Pieniä korjauksia tehdään viikoittain, ja ylläpito kiittääkin aktiivista yhteisöä virhetilanteiden ja kehittämisideoiden esille tuomisesta! Tuo osaamisesi esiin AgriHubin Neuvojahaussa Verkostoalustan uusin tietokokonaisuus, Neuvojahaku, aukesi toukokuussa osoitteessa maaseutuverkosto.fi/neuvojahaku. Palvelu kokoaa yhteen maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat ja asiantuntijat, jotta yrittäjät voivat löytää tarvitsemansa osaamisen helposti yhdestä paikasta. Neuvojahaun löydät AgriHubin etusivuilta tai maaseutuverkosto.fi -puolelta kohdasta ”Työkalut” Neuvojia voi etsiä esimerkiksi osaamisen, tuotantosuunnan, sijainnin tai koulutuksen perusteella. Mukana ovat sekä neuvontakorvaus-oikeuden omaavat neuvojat että muut neuvojat. Neuvontakorvaus-oikeudellisten neuvojien tiedot tulevat suoraan Ruokaviraston Hyrrä-tietojärjestelmästä, mikäli käyttäjä on siihen luvan antanut. Jos neuvontakorvaus-oikeuksia ei ole, rekisteröitynyt verkostoalustan käyttäjä voi lisätä oman neuvojaprofiilin Neuvojahakuun. Syksyllä 2026 teemme Neuvojahaun viestintäkampanjan maa- ja puutarhatalouden keskeisten somevaikuttajien voimin, jotta tieto palvelusta leviää myös yrittäjille. Täältä pääset tutustumaan Neuvojahakuun: https://maaseutuverkosto.fi/agrihubi/neuvojahaku Ohjeita Neuvojahaun käyttöön neuvojana: https://maaseutuverkosto.fi/ohje-neuvojakortin-kayttoon/ Kävijämäärätiedot hanketoimijoiden avuksi Hankekorttien hallinnoijat pääsevät nyt katsomaan, kuinka paljon hankekorttia hankkeille linkitettyjä sisältöjä on käyty katsomassa. Alkuvaiheessa kävijätiedot on laskettu vasta 31.7.2026 alkaen, mutta lisäämme myöhemmin kävijämäärät pidemmältä aikaväliltä. Kävijämäärä-tiedot löytyvät nyt hankekortilta sen hallinoijille. Tietoja voi hyödyntää esimerkiksi hankkeen raportoinnissa. Samalla voi hyvin testata, miten eri kanavat toimivat hankkeen viestinnässä, eli näkyvyyttä ja lukukertoja sisällöille voi kasvattaa jakamalla sisältöjä muissa kanavissa ja seurata mahdollisia kävijäpiikkejä. Jätä työpaikkailmoitus Hakukuulutus-palstalle Maaseudun kehittämisen ja maatalouden hankkeisiin on ollut välillä haastava löytää työntekijöitä, ja toisaalta näistä aloista kiinnostuneiden on ollut vaikea löytää kiinnostavia työpaikkailmoituksia. Nyt kirjautuneet käyttävät voivat lisätä Hakukuulutus-palstalle myös työpaikkailmoituksia: ilmoituksen voi lisätä kokonaan omana sisältönään tai linkata muussa palvelussa julkaistuun ilmoitukseen. Työpaikkailmoituksen voi linkittää myös Hankerekisteristä löytyvään hankekorttiin. Tutustu, kokeile ja vinkkaa muille hakukuulutuksista Hakukuulutukset ja työpaikkailmoitukset löytyvät ajankohtaista-osion alta. Sinne luodut sisällöt nousevat myös torstaisin käyttäjille lähtevään viikkokoosteeseen. Lisää podcast Podcastien suosio jatkaa kasvuaan. Etenkin maa- ja puutarhatalouden aiheilla on Suomessa jo lukuisia kuunneltavia sisältöjä. Nyt voit linkittää tai upottaa julkaistun podcastin tai muun äänisisällön Maaseutuverkosto.fi:n Ajankohtaista-palstalle blogin tapaan. Lisättävän podcastin voi linkittää myös Hankerekisterin hankekorttiin. Sisältöjen yhteinen muokkaus helpottuu Tapahtumien, blogien ja muiden sisältöjen muokkausoikeuksien jakaminen helpottuu entisestään Käyttäjien toiveesta lisättiin ominaisuus lisätä useampi muokkaaja sisällöille, joita rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä. Jos siis lisäät esimerkiksi tapahtuman tai blogin, voit lisätä muokkaajiksi myös muut tapahtuman järjestäjät! Vastaa hankekortin päivityksen yhteydessä avautuvaan viestintäkyselyyn ja auta kehittämään hankkeille suunnattua viestintää EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestinnässä on tärkeää saada tietoa siitä, mitkä kanavat ja millaiset sisällöt ovat hankkeille hyödyllisiä. Tätä tietoa kerrytetään nyt lyhyellä kyselyllä, joka avautuu aina hankekortin haltuunoton yhteydessä. Tällä hetkellä kysely näkyy myös aiemmin aktivoitujen hankekorttien yhteydessä, kunnes siihen on vastattu. Kiitos, että autat vastauksillasi kehittämään rahoituksen viestintää erityisesti hankkeiden tarpeisiin! Kesälomien kynnyksellä lisäsimme myös ominaisuuden, jossa yhdellä klikkauksella tapahtuman luonnin tai muokkauksen yhteydessä voit antaa muokkausoikeudet kaikille hallinnoimasi hankkeen yhteyshenkilöille. Yritystuet tulivat hankerekisteriin Sivuston käytetyin ominaisuus, Hankerekisteri, täydentyi huhtikuussa Euroopan maaseutu- ja maaseuturahoituksen 2022-2027 yritystuki-hankkeilla. Näitä hankekortteja on rekisterissä liki 6000. Yritystukia pääsee helpoiten selaamaan, kun valitsee suodattimista Hakemustyypiksi “Yritystuki”. Yritystuet saa suodatettua ”Hakemustyypin” valitsemalla. Yritystukien julkinen kuvaus löytyy vain hankkeilta, jotka ovat saaneet tukipäätöksen 15.4.2026 jälkeen. Tulossa syksyllä: tekoälyavusteinen haku–toiminto Pitkään suunnitteilla ollut tekoälyapuri tiedon löytämiseen alkaa olla loppusuoralla. Tällä hetkellä käynnissä on sisäinen testaus, ja julkiseen testaukseen päästään syksyn edetessä. Etusivulle tuleva tekoälyavusteinen hakutoiminto tulee helpottamaan tiedon löytämistä koko sivustolta! Opi ja innostu webinaarissa verkostoalustan uusista ominaisuuksista Haluatko nähdä käytännössä, miten uudet työkalut toimivat ja saada vinkkejä verkostoalustan tehokkaaseen käyttöön? Tervetuloa mukaan maksuttomaan Opi ja innostu: Maaseutuverkosto.fi:n ja AgriHubi.fi:n uudet päivitykset ja tutut työkalut -verkkotilaisuuteen 26.11.2026 klo 12:00-13:00. Tilaisuudessa esitellään sivuston uusimpia päivityksiä ja kerrataan vanhoja tuttuja, vastaillaan käyttäjien kysymyksiin ja kurkistetaan tuleviin kehitysaskeliin. Tilaisuus tallennetaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen:https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/opi-ja-innostu-maaseutuverkosto-fin-ja-agrihubi-fin-uudet-paivitykset-ja-tutut-tyokalut-2/ Antoisaa syksyä – ottakaa hyöty irti suurimmasta maaseudun ja maatalouden kehittäjien yhteisöstämme!
Hae uudet ideat tilasi kehittämiseen MaatalousKonemessujen Innovaatiotorilta 27.8.2026 Mitä uutta voisit viedä mukanasi omalle tilalle tai yritykseen? MaatalousKonemessuilla 8.–10.10.2026 järjestettävä Innovaatiotori kokoaa yhteen maa-, metsä- ja puutarhatalouden kiinnostavimmat uudet ratkaisut. Innovaatiotorilla esitellään ratkaisuja muun muassa datan, älykkään teknologian ja automaation hyödyntämiseen, peltomaan kasvukunnon ja ravinteiden hallintaan sekä kiertotalouteen. Esillä on myös uusia tapoja varautua riskeihin, kehittää johtamista ja monipuolistaa tuotantoa esimerkiksi uusien viljelykasvien ja pölytyksen avulla. Lisäksi mukana on energiaan ja metsätalouteen liittyviä innovaatioita. Innovaatiotorin löydät MaatalousKonemessujen osastolta 6e2 Tutustu nyt kaikkiin Innovaatiotorin innovaatioihin! Innovaatiotorilla uusien ratkaisujen kehittäjät ovat itse tavattavissa. Voit jutella siitä, miten idea toimii käytännössä, missä vaiheessa ratkaisu on, millaiselle tilalle se sopii ja voisiko siitä olla hyötyä omassa yrityksessäsi. Vuonna 2026 Innovaatiotorilla on myös oma lava, jolla kuullaan messujen aikana ajankohtaisia puheenvuoroja, hanke-esittelyjä ja keskusteluja uusista ratkaisuista. Lavaohjelman ohjelma julkaistaan syyskuussa. Tule Innovaatiotorille hakemaan uusia näkökulmia, tapaamaan kehittäjiä ja katsomaan, millaisia mahdollisuuksia maa-, metsä- ja puutarhatalouden tulevaisuus tarjoaa. Tutustu Innovaatiotorin tarjontaan jo ennalta! Innovaatiotorin järjestävät Maaseutuverkosto ja AgriHubi.
Millä korvata turvetta? Havaintoja vaihtoehtoisista kuivike- ja kasvualustamateriaaleista koottu yhteen 26.8.2026 Turpeelle etsitään vaihtoehtoja sekä kasvualusta- että kuivikekäyttöön. Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa on tutkittu vaihtoehtoisten materiaalien toimivuutta kenttäkokeissa ja koottu laaja aineisto niiden ominaisuuksista ja toimivuudesta. Hankkeessa on lisäksi selvitetty entisten turvetuotantoalueiden mahdollisuuksia uusien viljeltävien raaka-aineiden tuotantoon. Yhtenä esimerkkinä tästä on Ilmajoella toteutettu kosteikkoviljelypilotti. Uusien materiaalien ympäristövaikutuksia on arvioitu elinkaariarvioinnin (LCA) avulla, ja samalla on tarkasteltu niiden sosioekonomisia vaikutuksia alueen yrityksille ja asukkaille. Hankkeen keskeiset tulokset ja havainnot on koottu Kohti uusia kuivike- ja kasvualustamateriaaleja -julkaisuun. Tulosten perusteella turpeelle on olemassa vaihtoehtoja sekä kasvualusta- että kuivikekäyttöön. Uusien materiaalien laajempi käyttöönotto ja kaupallistaminen edellyttävät kuitenkin vielä tutkimusta, tuotekehitystä ja tuotantoketjujen kehittämistä. Turveoptimoitu ruokaketju voi tukea siirtymää uusiin ratkaisuihin Yhtenä realistisena kehityssuuntana julkaisussa nostetaan esiin turpeen ja uusien materiaalien yhdistäminen erilaisiksi seoksiksi. Näin voidaan hyödyntää turpeen hyviä ominaisuuksia, vähentää sen käyttöä ja samalla edistää uusien materiaalien markkinoiden kehittymistä. Julkaisussa tätä lähestymistapaa kuvataan käsitteellä turveoptimoitu ruokaketju. Ajatuksena on vähentää turpeen käyttöä vaiheittain ottamalla uusia materiaaleja käyttöön ja kehittämällä samalla niiden tuotantoa, saatavuutta ja käyttökohteita. Tietoa materiaalien ja liiketoiminnan kehittämiseen Uusien kuivike- ja kasvualustamateriaalien käyttöönotto edellyttää koko arvoketjun kehittämistä. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi materiaalien jatkokehityksessä, tuotannon suunnittelussa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnissa. Julkaisu on suunnattu alan yrityksille, viljelijöille, kotieläintuottajille, tutkijoille sekä muille toimijoille, joita kiinnostavat turpeen käytön vähentäminen ja korvaaminen sekä uudet biopohjaiset vaihtoehdot ruokaketjussa. Tutustu ”Kohti uusia kuivike- ja kasvualustamateriaaleja” -julkaisuun. Julkaisu on laadittu osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimaa Turvevapaa ruokaketju -hanketta, joka päättyi kesäkuussa 2026. Euroopan unionin osarahoittamaa hanketta toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun lisäksi Luonnonvarakeskus ja Järviseudun Koulutuskuntayhtymä. Lue lisää Turvevapaa ruokaketju -hankkeesta.Kuvakollaasi: SEAMK
Vastaa kyselyyn ja auta nautojen hyvinvoinnin todentamisjärjestelmän kehittämisessä 26.8.2026 Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tavoitteena on kehittää Suomeen tieteellisesti pätevä ja käytännöllinen nautojen hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä. Vastaamalla kyselyyn 16.9.2026 mennessä voit auttaa järjestelmän kehittämisessä. Kehitettävän järjestelmän tavoitteena on mitata nautojen hyvinvointia, tuottaa tietoa niiden hyvinvoinnin kehittämiseen ja kertoa eläinten hyvinvoinnin tasosta ymmärrettävästi. Järjestelmässä hyödynnetään uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvaa, Luken Animal Welfare Verification System -hankkeessa kehitettyä menetelmää ja mittaristoa lypsykarjojen hyvinvoinnin arviointiin. Eläinten hyvinvointi on pohjimmiltaan jokaisen eläinyksilön subjektiivinen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä tilasta. Lisäksi eläinten hyvinvointi on yhteiskunnallinen kysymys. Kansallinen arvomaailmamme ja siihen pohjautuvat käsityksemme eläimille tärkeistä seikoista voivat nostaa esiin mittareita, jotka ovat tärkeitä kuvaamaan nautojen hyvinvointia suomalaisilla tiloilla. Eläinten hyvinvoinnissa on siis kyse paitsi tutkimustiedosta myös arvovalinnoista. Kaikki Luken kehittämässä hyvinvoinnin arviointimenetelmässä käytettävät mittarit ovat asiantuntijoiden valitsemia ja testaamia, ja tutkitusti tärkeitä nautojen hyvinvoinnin kannalta. Menetelmä sisältää kymmeniä eläinten hyvinvointia kuvaavia mittareita. Eläimen kokonaisvaltaista hyvinvointia on kuitenkin vaikea hahmottaa yksittäisten mittareiden tuloksista. Tämän takia mittaustulokset pyritään yhdistämään muutamaksi laajemmaksi kokonaisuudeksi.Kyselyssä selvitetään muun muassa sitä, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät hyvinvoinnin eri mittareita kokonaisarvioinnissa. Pyydämme kaikkia nautojen hyvinvoinnista kiinnostuneita osallistumaan! Vastaamalla kyselyyn autat meitä varmistamaan, että kehitettävä järjestelmä vastaa paitsi tieteellistä myös sosiaalista käsitystämme nautojen hyvinvoinnista. Vastaa kyselyyn 16.9.2026 mennessä Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Kysely nautojen hyvinvoinnin arvioinnista Lisätietoja kyselystä ja tutkimuksesta: Lilli Frondelius, tutkija, Luonnonvarakeskus Kristiina Sarjokari, erikoistutkija, eläinlääkäri, Luonnonvarakeskus
Kipsi, kuitu vai rakennekalkki? Uusi opas auttaa valitsemaan pellolle oikean maanparannusaineen 3.7.2026 Kipsi, kuitu ja rakennekalkki parantavat maan rakennetta sekä vähentävät maa-aineksen ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Uusi opas auttaa viljelijää valitsemaan kullekin lohkolle sopivan maanparannusaineen ja kertoo, mitä levityksessä kannattaa käytännössä ottaa huomioon. Maanparannusaineen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota aineen ravinnesisältöön, saatavuuteen, levitysohjeisiin, suositeltuihin käyttömääriin ja ilmastopäästöihin. Näin voidaan varmistaa, että maanparannuksesta on hyötyä sekä pellolle että ympäristölle. Maanparannusaineiden vaikutus heikkenee tyypillisesti noin viidessä vuodessa. ”Onkin tärkeää muistaa, että maanparannusaineiden rinnalle on hyvä ottaa käyttöön myös muita keinoja maan kasvukunnon parantamiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä sanoo. Salaojista huolehtiminen, typpilannoituksen jakaminen, monipuolinen viljelykierto ja kerääjäkasvit ovat esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä. Internetissä vapaasti saatavilla oleva opas neuvoo oikean aineen valintaan lohkokohtaisesti ja antaa tietoa eri aineiden yhdistelemisestä. Siinä on käytännön ohjeita levityksen suunnitteluun, tietoa maanparannuskipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksista maahan sekä tietoa aineiden hyödyistä vesistöille. ”Pitkäjänteisellä työllä maan rakenne sekä kasvukunto paranevat ja samalla saadaan vähennettyä pellolta tulevaa fosforikuormaa ja siten parannettua vesien tilaa”, Uusi-Kämppä muistuttaa. Oppaan ovat tehneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hanketta rahoitti ympäristöministeriön Ahti-ohjelma. Linkki oppaaseen: Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille Lisätietoja: Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus, +358295326622, jaana.uusi-kamppa(at)luke.fi
Mistä maatalouden innovaatiot syntyvät? Ensimmäinen Master Class haki rakennusaineita yhteiselle innovaatioekosysteemille 3.7.2026 Maa- ja puutarhatalouden uudistuminen tarvitsee yrittäjien tarpeista lähteviä ratkaisuja, erilaisia näkökulmia sekä pysyviä yhteistyön rakenteita. Suomen ensimmäinen maa- ja puutarhatalouden Master Class järjestettiin keskiviikkona 24. kesäkuuta 2026 Alavieskassa. Päivän aikana osallistujat tarkastelivat alan uudistumista ja innovaatiotoimintaa sekä maatilojen ja puutarhayritysten arjen että koko alan strategisen kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa toimivia käytäntöjä, innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa hidastavia tekijöitä sekä yhteisiä keinoja maa- ja puutarhatalouden innovaatioekosysteemin rakentamiseen. Innovaatioekosysteemi on enemmän kuin verkosto Innovaatioekosysteemillä tarkoitetaan toimijoiden, rakenteiden ja vuorovaikutuksen kokonaisuutta, joka tukee uudistumista, uusien ratkaisujen kehittämistä ja niiden käyttöönottoa. Siihen voivat kuulua esimerkiksi yrittäjät, tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto, rahoittajat, yritykset ja asiakkaat. Päivän aikana katsetta suunnattiin tietoisesti myös maa- ja puutarhatalouden ulkopuolelle. Tampereen yliopiston Pasi-Heikki Rannisto esitteli sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemeistä saatuja kokemuksia. Hänen puheenvuorossaan korostuivat monitoimijaisuus ja toimijoiden toisiaan täydentävät roolit, avoin innovointi, toimijoiden välinen vuorovaikutus sekä tarve pysyvälle rakenteelle ja selkeälle vetovastuulle. ”Oli todella kiinnostavaa kuulla puheenvuoro sote-alan innovaatioekosysteemistä. Ekosysteemissä on parhaimmillaan uusia ajatuksia ja erilaisia ääniä, ei vain samanmielisten tai saman asian asiantuntijuutta. Myös maa- ja puutarhataloudessa meidän on uskallettava kutsua mukaan uusia ihmisiä, jotka haastavat vakiintuneita ajattelutapoja”, Maaseutuverkoston verkostokoordinaattori Tuija Kallio sanoo. Innovaatioiden on lähdettävä yrittäjän tarpeesta Työpajassa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, ettei maa- ja puutarhatalouden uudistumista voida johtaa ylhäältä alaspäin. Innovaatioiden ja niitä tukevien palvelujen on vastattava maatilojen ja puutarhayritysten todellisiin tarpeisiin. ”Yrittäjän pitää olla innovaatioekosysteemin keskiössä. Kehittämistä ei voi tehdä vain yrittäjille, vaan sitä on tehtävä heidän kanssaan. Yrittäjillä täytyy olla myös mahdollisuus ottaa vetovastuuta, jotta innovaatioekosysteemi tuottaa ratkaisuja, jotka palvelevat käytäntöä ja juurtuvat osaksi yritysten toimintaa”, Kallio toteaa. Työskentelyssä tunnistettiin useita innovaatioita edistäviä tekijöitä. Näitä olivat muun muassa vertaisverkostot, tilojen välinen yhteistyö, kokeilut, ulkopuolinen rahoitus, joustavat tukimuodot, käytännönläheinen tutkimus sekä olemassa olevan teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen. Kansainväliset verkostot ja tekoäly avaavat yrittäjille uusia mahdollisuuksia tiedon hakemiseen, vaihtoehtojen vertailuun ja päätöksenteon tukemiseen. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kykyä arvioida kriittisesti tuotetun tiedon laatua ja yhdistää erilaisia tietolähteitä. Uudistuminen vaatii aikaa ja lupaa kokeilla Yhdeksi keskeiseksi uudistumisen esteeksi tunnistettiin ajanpuute. Jos kaikki työaika kuluu päivittäisen toiminnan pyörittämiseen, yrityksen tulevaisuuden suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle ja uusien ratkaisujen etsimiselle ei jää riittävästi tilaa. ”Innovaatioiden syntymiseen tarvitaan aikaa ajatella, etsiä tietoa ja kokeilla. Myös omaan osaamiseen, johtamiseen ja palautumiseen investoiminen on osa yrityksen kehittämistä. Työpajassa nousi konkreettisena esimerkkinä päivittäinen puolen tunnin ajattelutauko, joka vuodessa antaa yli 180 tuntia oman yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen”, Kallio sanoo. Työpajassa nostettiin esille myös liiketoiminta- ja johtamisosaamisen merkitys. Maatalousyrittäjä toimii oman yrityksensä kehitysjohtajana, mutta tarvitsee rinnalleen erikoisosaamista, sparrausta ja verkostoja. Yhteistyö voi auttaa esimerkiksi investoinneissa, työvoiman saatavuudessa, koneiden käytössä, viljelytöiden järjestämisessä ja uusien markkinoiden löytämisessä. Pysyvät rakenteet kokoavat toimijat yhteen Innovaatioekosysteemi ei synny yksittäisellä hankkeella. Se tarvitsee vetäjän, pitkäjänteiset tavoitteet ja rakenteet, joiden avulla yhteistyötä jatketaan myös määräaikaisten projektien välillä. Hallinnon tehtäväksi nähtiin ennen kaikkea mahdollistaminen. Rahoituksen, sääntelyn ja tukijärjestelmien pitäisi luoda edellytyksiä kokeiluille, investoinneille ja uusien ratkaisujen käyttöönotolle, mutta myös ekosysteemien ylläpitämiselle. Työpajassa nostettiin esiin myös tarve riskin jakamisen mekanismeille ja uudenlaisille rahoitusratkaisuille. Maa- ja metsätalousministeriön Elina Ovaskainen kytki keskustelun Ruokastrategia 2040:n tavoitteisiin. Strategiassa uudistumisen edellytyksiksi on tunnistettu muun muassa teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen, osaamiseen ja muutoshalukkuuteen panostaminen, investointikyvyn vahvistaminen sekä yhteistyön ja ekosysteemien kehittäminen. Koko ruokaketju tarvitaan mukaan Päivän päätteeksi pohdittiin, miten yhteistyön esteitä voidaan purkaa. Keskustelussa nousi esiin, etteivät kaikki ruokaketjun keskeiset toimijat vielä osallistu riittävästi yhteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kaupan ja kuluttajien ääni ja osallistuminen tarvitaan nykyistä vahvemmin mukaan. Maatalousyrittäjät odottavat yhteistyökumppaneilta laajaa asiantuntemusta, kykyä avartaa ajattelua, erikoisosaamista sekä halua etsiä uusia ratkaisuja. Tutkimuksen, neuvonnan ja kehittämishankkeiden on puolestaan tunnettava yritysten käytännön olosuhteet ja tarjottava konkreettista tukea myös ratkaisujen toteuttamiseen. ”Meidän on uskallettava puhua maa- ja puutarhataloudesta myös liiketoimintana, jossa tavoitellaan kannattavuutta, kasvua ja uudistumista. Menestyviä yrityksiä ja hyviä ratkaisuja on jo olemassa. Niistä kertominen vahvistaa koko alan tulevaisuususkoa”, summasi AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä tilaisuuden keskustelua. Master Class -työpajaan osallistui reilu parinkymmenen henkilön joukko alan toimijoita: maa- ja puutarhatalousyrittäjiä sekä tutkimuksen, neuvonnan, hallinnon, rahoituksen, kehittämisorganisaatioiden ja elintarvikeketjun edustajia. Päivän alustajina toimivat Elina Ovaskainen maa- ja metsätalousministeriöstä, Pasi-Heikki Rannisto Tampereen yliopistosta ja Krista Mikkonen ProAgria Keskusten Liitosta. Työskentelyä fasilitoivat Susanna Lahnamäki-Kivelä Luonnonvarakeskuksesta ja AgriHubista, Viivi Jalava maa- ja metsätalousministeriöstä, Krista Mikkonen ProAgria Keskusten Liitosta sekä Tuija Kallio Maaseutuverkostosta. Tilaisuus toteutettiin ATTRACTISS- ja modernAKIS-hankkeiden sekä Maaseutuverkoston yhteistyönä.
Etsinnässä Vuoden nuori viljelijä 2026 – uudistaja, joka rakentaa suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuutta 1.7.2026 Etsinnässä Vuoden nuori viljelijä 2026 – uudistaja, joka rakentaa suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuutta EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus ja OP Pohjola käynnistävät uuden valtakunnallisen Vuoden nuori viljelijä 2026 -palkinnon. Palkinnolla halutaan nostaa esiin nuoria viljelijöitä, jotka uudistavat suomalaista maataloutta, kehittävät yritystoimintaansa määrätietoisesti ja rakentavat kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta. Suomalainen maatalous elää jatkuvassa muutoksessa. Tuotantomenetelmät kehittyvät, uudet teknologiat yleistyvät ja viljelijöiltä edellytetään entistä vahvempaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Samalla nuorten viljelijöiden merkitys suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja maatalouden uudistumisen turvaajina korostuu. Suomessa viljelijöiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 55 vuotta. – Nuoret viljelijät ovat suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden rakentajia. Haluamme nostaa esiin nuoria viljelijöitä, jotka kehittävät toimintaansa ennakkoluulottomasti ja näyttävät omalla esimerkillään, millaista moderni maatalousyrittäjyys ja elämä maaseudulla on. Samalla haluamme kertoa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen merkityksestä maatilojen uudistumisessa ja sukupolvenvaihdoksissa, kertoo erityisasiantuntija Meri Kiikkala maa- ja metsätalousministeriöstä. Ehdota nuorta viljelijää tai ilmoittaudu itse mukaan Vuoden nuori viljelijä -palkinnolla halutaan löytää eri puolilla Suomea toimivia esimerkillisiä viljelijöitä. Ehdotuksia toivotaan kaikista tuotantosuunnista, ja valinnassa arvostetaan ennen kaikkea viljelijän kykyä kehittää maatilansa toimintaa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Kuka tahansa voi ehdottaa kriteerit täyttävää viljelijää hänen suostumuksellaan, ja myös viljelijä voi ilmoittautua itse mukaan. Sähköinen hakulomake on avoinna 24.6.–26.8.2026. Vuoden nuori viljelijä palkitaan 5 000 euron palkinnolla Maatalouskonemessuilla Helsingin Messukeskuksessa lokakuussa 2026. Valinnassa painottuvat uudistumiskyky ja yritysosaaminen Palkinnon saajan valinnassa painotetaan erityisesti yritystoiminnan suunnitelmallisuutta, liikkeenjohdollista osaamista, uudistumiskykyä, uusien menetelmien ja teknologioiden innovatiivista hyödyntämistä sekä kestävyysosaamista. Palkinnonsaajan tulee olla enintään 40-vuotias viljelijä, jolle on myönnetty nuoren viljelijän aloitustuki, ja joka täyttää palkinnon muut valintaperusteet. OP Pohjolassa palkinto nähdään ennen kaikkea kunnianosoituksena yrittäjyydelle. – Suomessa on meille kaikille arvokkaalla ja rikkaalla tavalla useita eri tuotantosuuntia aina Ahvenanmaan omenatiloista, Etelä-Suomen viljatiloista pohjoisemman Suomen porotalouteen – ja juuri tätä monipuolisuutta halutaan nostaa kisassa esiin. Kilpailussa ei myöskään katsota tilan kokoa, voittaja voi hyvinkin löytyä pienemmän kokoluokan kannattavasta tilasta, jonka toiminta on innovatiivista ja tulevaisuuteen positiivisesti suuntautuvaa. Ehdota nuorta viljelijää, ilmoittaudu itse mukaan tai vinkkaa palkinnosta eteenpäin, kannustaa OP Pohjolan maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen. Voittajan valitsee laaja asiantuntijaraati Vuoden nuori viljelijä -palkinnon saajan valitsee maatalousalan laaja asiantuntijaraati, jossa ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, OP Pohjola, elinvoimakeskukset, AgriHubi-osaamisverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf, ProAgria ja Wikli-konserni. Vuoden nuori viljelijä -palkinto on osa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen Nuori viljelijä -viestintäkampanjaa. Kampanjan tavoitteena on lisätä suomalaisten viljelijöiden ja kotimaisen ruoan arvostusta sekä tehdä näkyväksi nuorten viljelijöiden merkitys suomalaisen ruoantuotannon, huoltovarmuuden ja maaseudun elinvoiman tulevaisuuden rakentajina. Lisätiedot medialle: Maa- ja metsätalousministeriö, erityisasiantuntija Meri Kiikkala, meri.kiikkala@gov.fi OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi Ehdota Nuori viljelijä -palkinnon saajaa
Perunoita, tekoälyä ja sorkkasairauksia: kevään opinnäytetöitä Hämeen ammattikorkeakoulusta 23.6.2026 Hämeen ammattikorkeakoulusta agrologiksi (AMK) valmistuneet ovat toteuttaneet mielenkiintoisia ja alaa hyödyttäviä opinnäytetöitä. Linkit aukeavat Theseus-sivustolle, josta voi heti lukea opinnäytetyön tiivistelmän. Alla joitakin kiinnostavia poimintoja HAMKin kevään opinnäytetöistä. Ilkka Oksanen: Peltomaan pH:n vaikutus sadontuottokykyyn https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049073 Tauno Elsilä: Varhaisperunan kasvuun vaikuttavat tekijät: perunan peittäminen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034478 Senni Paakkola: Erikoisrehujen pakkaustoiveet – asiakasnäkökulma pakkausratkaisujen kehittämiseen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051913460 Joonas Salonen: Sorkkasairauksien taloudelliset vaikutukset ja ennaltaehkäisyn kehittäminen Sammatin tilalla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051813285 Mari Jokinen: ProHumi-tuotteen testaus hevosilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810579 Elisa Örnmark: Tekoälyn hyödyntäminen kasvinviljelyssä https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051111118 Jenni Savonen ja Noora Sorola: Maaseutualalle työllistymisen tulevaisuus https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604288188 Iida Mäki-Kerttula: Fosforilannoituksen ja biostimulanttien käytön merkitys ruokaperunan laatuun ja talouteen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717542 Mirjami Koskinen: Tuottajaorganisaatiot osana kannattavaa kotimaista maataloutta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052215715
