Viljelijöille parempia tapoja hallita ja hyödyntää oman tuotantonsa dataa

Suomi on liittymässä perustajajäsenenä eurooppalaiseen maatalous- ja elintarvikesektorin digitaali-infrastruktuurikonsortioon, EDIC for Agri-Foodiin. Kuulostaa jännittävältä, mutta mikä se sellainen EDIC on? Juuret juontavat EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030-ohjelmaan.   

Viljelijälle tämä ei aluksi juurikaan näy, mutta pitkällä aikavälillä hyödyt ovat suurempia. Raportointi automatisoituu, tiedot liikkuvat paremmin viranomaisten ja palveluiden välillä, tekoälyratkaisut voivat tukea päätöksentekoa ja eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu. EDICin malli ei anna uutta pääsyä viljelijän dataan viranomaisille, vaan mahdollistaa sen, että viljelijä voi itse päättää, mihin ja miten hänen dataansa hyödynnetään. 

EDICiä voi ajatella demokraattisia periaatteita toteuttavana kansanvälisenä organisaationa tai yleishyödyllisenä yhdistyksenä. Se mahdollistaa yhteiset investoinnit, resurssien yhdistämisen ja skaalautuvien ratkaisujen kehittämisen. Tarkoituksena on esim. kotiuttaa EU:n digitaalisen kehityksen rahoitusta yhteisten eurooppalaisten tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi. 

Teknisten kehittämisen lisäksi muutos on myös periaatteellinen: tarkoituksena on vähentää riippuvuutta globaaleista toimijoista ja heidän käyttöehdoistaan. Datan jakamisen lisäksi kiinnitämme huomioita myös datan omistajuuteen ja omistajan mahdollisuuksiin hallita itse dataansa ja siihen liittyviä suostumuksia. Näin EDICin toiminta lisää viljelijän mahdollisuuksia hyötyä täysimääräisesti omasta datastaan esimerkiksi tekoälyratkaisujen, automaation ja riskienhallinnan kautta. Myös elintarvikesektorin toimijat hyötyvät, kun viljelijöillä on turvallinen tapa jakaa tuotetun ruoan alkuperä- tai vastuullisuustietoja. 

Ensimmäinen konkreettinen askel on digitaalisen maatila-ID:n ja peltolohkopassin rakentaminen. Rakentamiseen saadaan rahoitusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Tarkoituksena on luoda eurooppalainen maatilojen tunnusjärjestelmä, joka yhdistää nykyiset kansalliset tunnukset. Tämä helpottaa rajat ylittävää tietojen käyttöä – mutta vain viljelijän suostumuksella ja EU:n tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.  

Työ etenee vaiheittain. EDIC for Agri-Foodin toiminnan odotetaan alkavan 2026 alussa ja konsortion toimintaa vetää Ranska. Ensimmäinen kehitysvaihe 2026–2027 keskittyy perusinfrastruktuurin rakentamiseen ja pilottien käynnistämiseen. Vuosina 2028–2030 järjestelmien on tarkoitus olla laajasti käytössä ja osa koko EU:n yhteistä maatalouden data-avaruuden arkkitehtuuria. 

Suomelle perustajajäsenyys on strateginen etu. Se mahdollistaa, että suomalaiset vaikuttavat järjestelmien kehitykseen varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin EU-tason ratkaisut ovat valmiita. Pienelle maalle se on olennaista, sillä jos emme ole mukana, sopeudumme muiden ratkaisuihin myöhemmin. Suomessa kehityshanketta tulee koordinoimaan Luonnonvarakeskus yhdessä Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. 

EDIC for Agri-Food on osa laajempaa eurooppalaista kehitystä, joka pyrkii turvaamaan maatalouden ja elintarvikesektorin datan, teknologian ja tulevaisuuden pysymisen eurooppalaisissa käsissä. Viljelijälle se tarkoittaa vähemmän byrokratiaa, parempia työkaluja ja ennen kaikkea vahvempaa oikeutta omaan dataansa. 

Liity maatalouden osaajien joukkoon ja hae alalle kevään yhteishauissa

Helmi-maaliskuun kahdessa yhteishaussa haetaan paikkoja korkeakouluihin ja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Liity joukkoomme -maatalousala kaipaa tulevaisuuden osaajia!

Ammatillisesta koulutuksesta tukeva pohja maatalousosaamiseen

Ruokaketjun nuoret osaajat ovat keskeisessä roolissa huoltovarmuuden, kotimaisen ruoantuotannon ja alueellisen työllisyyden kannalta. Ammatillinen koulutus tarjoaa joustavia opintopolkuja, jotka tukevat työllistymistä, jatko-opintoja ja yrittäjyyttä maaseudulla.

Yhteishaussa voi hakea opiskelemaan maatalousalan perustutkintoa, joka antaa valmiuksia alkutuotantoon, maaseudun yritystoimintaan ja kestävään ruoantuotantoon. Perustutkinnon sisällä voi erikoistua esimerkiksi maaseutuyrittäjyyteen tai eläintenhoitoon. Luonnonvara-alan ammatillinen koulutus tarjoaa opintoja myös muun muassa metsä- ja puutarha-alasta sekä hevos- ja kalataloudesta. Voit opiskella myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon.

Yhteishaku perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin on 17.2.-17.3.2026. Katso tarkemmat tiedot ja aikataulu Opintopolusta.

Maatalousalan korkeakoulutus muuttaa maailmaa

Ammattikorkeakoulujen tarjoama maaseutuelinkeinojen koulutus eli agrologikoulutus antaa laajan maatalouden ja maaseutuelinkeinojen osaamisen, tutustuttaa tutkimus- ja innovaatiotyöhön ja tarjoaa monipuoliset erikoistumismahdollisuudet. Opintoihin kuuluu muun muassa kestävää kasvituotantoa, kotieläintaloutta, agroteknologiaa ja älymaataloutta, bio- ja kiertotaloutta sekä maaseutuyrittäjyyttä. Agrologiopinnoissa voi suuntautua ammattikorkeakoulukohtaisesti esimerkiksi vastuulliseen kotieläintuotantoon, agroekologiaan tai asiantuntijatyöhön.

Ammattikorkeakoulujen laajaan luonnonvara-alan koulutustarjontaan kuuluvat maaseutuelinkeinojen lisäksi myös metsätalouden, puutarhatalouden, kestävän kehityksen, bio- ja elintarviketekniikan sekä luonnonvaratekniikan koulutukset.

Helsingin yliopiston tarjoamassa maataloustieteiden kandiohjelmassa sovelletaan uusinta tietoa, teknologiaa ja taloustiedettä kestävään tuotantoon. Tulevat agronomit oppivat hyödyntämään biotekniikkaa ja automaatiota ruoan- ja energiantuotannossa, ja saavat hyvät valmiudet asiantuntija- ja tutkimustyöhön. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistossa opintoja voi jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon oman kiinnostuksen mukaan.

Korkeakoulujen yhteishaku on 10.3.-24.3.2026. Katso tarkemmat tiedot ja aikataulut Opintopolusta.

Jos yhteishaku ei tuota tulosta tai sovi sinulle tässä elämänvaiheessa, tutustu myös monipuolisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin. Sekä ammatilliseen että korkeakoulutukseen on erilaisia jatkuvia ja erillishakuja sekä täydennyskoulutuksia, joiden avulla omaa osaamistaan voi kehittää itselle sopivalla tavalla ja aikataulussa. Lisätietoja löydät Opintopolusta ja oppilaitosten omilta internetsivuilta.

Lue lisää maatalousalan koulutuksesta AgriHubin sivuilta.

Artikkelikuva: Mediafarmi / Maaseutu.fi

Vastaa kyselyyn lypsykarjasektorin agroekologisesta siirtymästä

Mitkä ovat mielestäsi kolme suurinta tämänhetkistä lypsykarjasektorin haastetta Suomessa? Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi välttämättömiä lypsykarjasektorin tulevaisuuden turvaamiseksi? Mitä toimenpiteitä maidontuotannon kestävyyden parantamiseksi on jo toteutettu Suomessa? 

Vastaa kyselyyn ja auta tutkijoita selvittämään eri toimijoiden näkemyksiä lypsykarjasektorin kestävyydestä.

Kysely on osa Agroecological Transition of the European Dairy Farming System -hanketta, jonka tavoitteena on edistää lypsykarjatalouden agroekologista siirtymää Euroopassa. Suomessa tutkimushanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus.

Mukana hankkeessa on 11 eri maata: Belgia, Espanja, Italia, Irlanti, Liettua, Portugali, Romania, Saksa, Slovakia, Suomi ja Turkki. 

Kyselyssä selvitetään ensin lyhyesti vastaajan taustatietoja ja sen jälkeen on 10 aihepiiriin liittyvää valintakysymystä. Aikaa vastaamiseen menee noin 15 min.

Sinun ei tarvitse olla entuudestaan tuttu agroekologian kanssa, riittää että toimit lypsykarjasektorilla. Kaikkien näkemyksiä tarvitaan!

Vastaa kyselyyn: Kysely lypsykarjasektorin agroekologisesta siirtymästä (Webropol-kysely)
Vastausaikaa on 13.2. asti. 

Agrologien (AMK) opinnäytetöitä Savoniasta – ruokohelpiä, automaattiohjausta ja suoramyyntiä

Savonia-ammattikorkeakoulun agrologioiskelijat ovat tehneet mielenkiintoisia opinnäytetöitä. Työt löytyvät Theseuksesta ja tiivistelmästä voi nopeasti perehtiä työn aiheeseen.

Perehdytyksen uusi suunta: Pohjois-Karjalan lomituspalveluiden uuden sähköisen tilakohtaisen perehdytysmateriaalin vaikutukset asiakas- ja työntekijätyytyväisyyteen
Hirvonen, Netta https://www.theseus.fi/handle/10024/888649

Lypsylehmien kestävyyden vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen
Karhunen, Kaarina; Kivinen, Saara https://www.theseus.fi/handle/10024/886372

Tilan oman siemenen kunnostuksen merkitykset: kenttäkoe peittausaineen ja biostimulantin vaikutuksista ohran kasvuun ja satoon
Hämäläinen, Antti; Pekkarinen, Olli https://www.theseus.fi/handle/10024/889541

Tulevaisuuden nuoret maatalousyrittäjät : maaseudun erilaisten palveluiden saatavuuden ja yleisten asenteiden vaikutukset päätöksessä maatalousyrittäjyydestä
Kanninen, Hanna https://www.theseus.fi/handle/10024/890064

Ruoan noutoautomaattien mahdollisuudet suoramyynnissä
Niiranen, Janne https://www.theseus.fi/handle/10024/880285

Maatilan omistajanvaihdos neuvonnan näkökulmasta : prosessin kuvaus ja kehittäminen
Kainulainen, Aleksi; Pursiainen, Eetu https://www.theseus.fi/handle/10024/882210

Ympäristövaikutusten hallinta suuren karjan laidunnuksessa : opas ympäristökestävään laidunnukseen
Venäläinen, Asta https://www.theseus.fi/handle/10024/881948

Automaattiohjauksen hyödyntäminen maataloudessa
Metso, Jyri https://www.theseus.fi/handle/10024/882988

Tuliko teille krypto? : artikkelisarja nautatilojen arjesta kryptosporidioosin kanssa
Repka, Jenna; Lappalainen, Elisa https://www.theseus.fi/handle/10024/888225

Suojavyöhykkeet maataloudessa: toimenpiteen valintaan vaikuttavat tekijät
Koppanen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/891572

Yhteisomistuskoneet maatiloilla: kustannussäästöä konehankinnoissa
Kiviaho, Tero https://www.theseus.fi/handle/10024/893686

Kasvinsuojelu peltoviljelyssä : kasvinsuojelusuunnitelma viljatilalle
Säkäjärvi, Sanna https://www.theseus.fi/handle/10024/906813

Villaa, velkaa ja maksuvalmiutta: €Laskureiden testaus suomalaisilla lammastiloilla
Fabritius, Laura https://www.theseus.fi/handle/10024/908162

Fosforilannoituksen käytänteet tilatasolla
Ryhänen, Sakari; Lappalainen, Tiina https://www.theseus.fi/handle/10024/907385

Ruokohelpi pellolta navettaan
Sirviö, Juhani https://www.theseus.fi/handle/10024/902809

Mistä löytää aika maatilan johtamiselle? Kuuntele uusi podcast

AgriHubin podcast-sarjan kolmas jakso keskittyy johtamisosaamiseen maatalousyrittäjän menestystekijänä. Johtamisen kulmakivistä ja haasteista keskustelee kehitysjohtaja Petri Koivisto ProAgrialta yhdessä maatilayrittäjä Paula Antikaisen ja AgriHubin koordinaattorin, tutkija Susanna Lahnamäki-Kivelän kanssa.

Petri Koivisto pohtii, pitäisikö käyttää termiä oravanpyörä vai tasapainottelua, kun arvioidaan johtamisen tapaa.

– Työtä on paljon, jääkö silloin aikaa johtamiselle? Mutta jos ei jää aikaa johtamiselle, niin saattaa olla
että työmäärä vaan lisääntyy. Eli pitäisi löytää aikaa sille, että on aikaa johtaa maatilayritystä,
miettiä asioita ja suunnitella tulevaisuutta, ja näin löytää niitä ratkaisuja, joilla saadaan kannattavuutta parannettua.

– On varmasti yksi iso haaste, että monet maatalousyrittäjät ovat niin voimakkaasti kiinni siinä arjen tekemisessä. Varsinkin jos on kotieläintaloutta niin, että lähes joka päivä vuoden ympäri täytyy lehmät käydä lypsämässä tai muuta, niin siellä erityisesti se korostuu se, että mistä löytää riittävästi aikaa johtamiselle.

Mikä on Eisenhowerin matriisi?

– Tykkään asioita tarkastella visuaalisen jutun kautta. Se matriisi menee niin, että se on jaettu nelikenttään niin, on tärkeellisyys ja kiireellisyys näissä asioissa.

Kuuntele podcastista lisää, miten Petri Koiviston suosittelema Eisenhowerin matriisi auttaa hallitsemaan maa- ja puutarhayrittäjän ajankäyttöä.

Luvassa on Kasvata tiedolla- sarjassa myös jakso maatalousalan koulutuksesta, alan osaamisesta sekä koulutuksen kiinnostavuudesta. Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja luonnonvara-alan johtaja Mona-Anitta Riihimäki esittelee aihetta korkeakoulujen näkökulmasta, Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala taasen katsoo aihetta ammatillisten oppilaitosten näkökulmasta. Ja mukana on myös opiskelijoiden ääntä edustava agrologiopiskelija Tomi Kesämäki Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tervetuloa AgriHubi-podcastien pariin!

AgriHubin podcast-tunnus

Tule Jokioisten uuden tutkimusnavetan avointen ovien tilaisuuteen 13.2.2026

Tervetuloa tutustumaan Luonnonvarakeskuksen uuteen tutkimusnavettaan Jokioisille 13.2. klo 10-14.

Kestävä lypsykarjatalous on tärkeä osa Suomen ruokaturvaa. Uusi tutkimusnavetta huomioi pohjoiset tuotanto-olosuhteet ja boreaalisen ruokaturvan tarpeet. Tutkimusnavetta täyttää asiakastyön ja huippututkimuksen kansainväliset vaatimukset ja muuntautuu monipuolisesti tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusnavetta on kooltaan 6 000 m2, ja siellä on tilaa noin 200 lehmälle.

Luonnonvarakeskuksen uuden tutkimusnavetan rakennustyöt ovat valmistuneet, ja pääsemme vihdoin juhlistamaan näitä uusia, ainutlaatuisia tutkimustiloja. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, ja paikalla on myös rakentajan sekä laiteasentajien ja yhteistyökumppaneiden edustajia.

Uusi tutkimusnavetta täyttää asiakastyön ja huippututkimuksen kansainväliset vaatimukset ja muuntautuu monipuolisesti tulevaisuuden tarpeisiin. Toteutuksen lähtökohtana ovat eläinten hyvinvointi sekä toimivat tilat eläimille ja henkilöstölle. Tutkimusnavetassa hyödynnetään ja tutkitaan uutta teknologiaa sekä otetaan käyttöön työprosesseja, jotka tähtäävät fyysisen työmäärän vähentämiseen ja työtehokkuuden lisäämiseen.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Avointen ovien tapahtumasivu

Tutkimusnavetta-hanke

Sisäkuva Jokioisten uudesta tutkimusnavetasta.

Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026 – Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kertoviin webinaareihin keväällä 2026

Ylimpänä kevään webinaarisarjan otsikot, alaosassa tammi-helmikuun webinaarien ohjelmat ja osallistumislinkit. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Tervetuloa mukaan linjoille!

pääskynen

Webinaareja maatalousluonnon monimuotoisuudesta keväällä 2026

  • ke 21.1. klo 9-11 Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus? ohjelma ja teamslinkki
  • ti 27.1. klo 9-11 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? ohjelma ja teamslinkki
  • ke 4.2. klo 9-10.30 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa ohjelma ja teamslinkki
  • ke 11.2. klo 13-15 Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Pohjoismaissa (englanniksi) ohjelma ja teams-linkki
  • ti 10.3. klo 9-11 Peltoviljelyn monimuotoisuus
  • to 19.3. klo 9-11 Vihannesviljelyn monimuotoisuus
  • to 26.3. klo 9-11 Luontainen torjunta
  • ke 8.4. klo 9-11 Pölytys
  • ti 14.4. klo 9-11 Maatalousympäristön linnut

Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Alustukset tallennetaan.

Webinaarisarjan pääjärjestäjä on Luonnonvarakeskuksen vetämä ARVO-hanke: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille. Webinaarit järjestetään yhdessä kuhunkin teemaan liittyvien muiden hankkeiden kanssa, mukana hankkeista mm. Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, HYÖTY – Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla, MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta ja ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään.

Webinaarien osallistumislinkit löytyvät ilmastoviisas.fi -sivustolta etusivulta.

Webinaarisarja jatkuu loppuvuodesta 2026.

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Mitä on maatalousluonnon monimuotoisuus?
Webinaari 21.1.2026

Aika: ke 21.1.2026 klo 9-11
Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin

Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla maatiloilla? Mitkä tekijät edistävät monimuotoisuutta ja mitkä tekijät heikentävät sitä? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousluonnon monimuotoisuudesta.

Webinaarin ohjelma

9.00    Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
9.02    Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia? Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus
9.35    Maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävät ja heikentävät tekijät Suomessa, Johan Ekroos, Helsingin yliopisto
10.00  100 askelta maatilan luonnon monimuotoisuuteen -opas, Auli Hirvonen, ProAgria Etelä-Suomi
10.15  Mitä olen tehnyt omalla tilalla, Sakari Raiskio, viljelijä, Jokioinen
10.30  Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

10.40  Keskustelua ja kysymyksiä

11.00  Tapahtuma päättyy

Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta.  

Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
Webinaari 27.1.2026

Aika: ti 27.1.2026 klo 9-11
Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki webinaariin

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ja ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalveluihin kuuluu elinvoimaisen maaseudun ja viljelyn kannalta monia tärkeitä palveluita, jotka ulottuvat ruoantuotannosta maaperän, ilmaston ja veden säätelyyn ja maiseman ylläpitoon. Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousympäristöjen tuottamista ekosysteemipalveluista.

Webinaarin ohjelma

9.00    Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
9.02    Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Sari Himanen, Luonnonvarakeskus
9.35    Luontoviisas maatilayritys, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
9.45    Ekosysteemipalvelut viljelijän työssä, Tero Tolvanen, viljelijä, Rääkkylä
10.15  Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia,  Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus
10.30  Keskustelua ja kysymyksiä

Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta.  

Metsäpuutarhoja ja puustoista maataloutta Suomessa Webinaari 4.2.2025

Puustoinen maatalous (agrometsätalous) tarkoittaa puuvartisten kasvien ja viljelykasvien kasvattamista samalla kasvupaikalla. Puustoisella maataloudella on todettu olevan suuri potentiaali hillitä ilmastonmuutosta, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisätä monimuotoisuutta sekä parantaa ruokaturvaa. Metsäpuutarha on yksi puustoisen maatalouden sovellus. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan puustoisen maatalouden mahdollisuuksista!

Aika: 4.2.2026 klo 9.00–10.30
Paikka: teams-etäyhteydellä,linkki webinaariin

Ohjelma

9.00     Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
9.02     Järjestäjähankkeiden esittely

ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, Sari Himanen, Luonnonvarakeskus

Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, Elina Nurmi, Kurjen ekokyläyhdistys ry

9.10     Puustoinen maatalous Suomessa – johdanto aihepiiriin ja kokemuksia Kilpiän tilalta, Iiris Mattila, Kilpiän tila
9.35     Pähkinöiden viljelyn mahdollisuudet, Joel Rosenberg, Pähkinämies 
9.55     Elonkierron metsäpuutarha Jokioisilla, Sirpa Kurppa, Elonkierron Ystävät ry
10.10   Vapaata keskustelua

10.30   Tilaisuus päättyy

Lisätietoa:

Elina Nurmi, projektipäällikkö, Kurjen ekokyläyhdistys ry, kurjenekokylayhdistys@gmail.com 
Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi

Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ja Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen.

Forest gardening and agroforestry in the Nordics Webinar 11.2.2026

Agroforestry is a land use system that integrates trees and shrubs with crops. It has great potential for mitigating climate change, promoting adaptation to climate change, increasing biodiversity, and improving food security. Forest gardening is one application of agroforestry.

Holma forest garden which is located in southern Sweden is one of the oldest forest gardens in the Nordic countries. The objectives in Agroforestry i Nyland -project include advancing the adoption of agroforestry amongst farmers and developing silvoarable agroforestry system (Lill-Nägels) in southern Finland. Welcome to the webinar to learn and discuss about the possibilities of agroforestry!

When:    11.2.2026 klo 13.00–14.30 (Finnish time)
Where:   Teams, Join the webinar

Program

13.00   Welcome, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association
13.02   Presentation of the organizing projects

Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO), Riitta Savikko, Natural Resources Institute Finland

Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association

13.10   Holma Forest Garden – lessons learned in the past 20 years, Johanna Johansson, Holma Folkhögskola

13.40   An Adaptation of Successional Agroforestry Principles for Nordic Conditions, Joshua Finch, Novia University of Applied Sciences (Agroforestry i Nyland project)

14.10   Open discussion

14.30   Closure

More information:

Elina Nurmi, Project Manager, Kurki Ecovillage Association, kurjenekokylayhdistys@gmail.com

Riitta Savikko, Research Scientist, Natural Resources Institute Finland, riitta.savikko@luke.fi

The event is open to everyone and free of charge.

The event is organized by the following projects: Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO) and Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network.

Welcome!

Mitä jäi mieleen Maataloustieteen päivistä?

Agrihubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä tiivistää päivien annin sanaan ”jatkuvuus”.

– Kuka ruokaa tuottaa jatkossa? Miten jatkuvuus varmistetaan kaikkien myllerrysten keskellä? Kuka on ruuantuottajan tukena ja minkälaista osaamista tarvitaan entistä enemmän? Pohdittavaa riittää, mutta onneksi on tutkittua tietoa tukena.

Maataloustieteen päivät
Kuva Sari Kajava

Maataloustieteen päiville Helsingin yliopistolle kokoontui jopa 700 maatalouden ja ruuantuotannon asiantuntijaa, tutkijaa ja ammattilaista tuoreimman tutkimustiedon äärelle. Ja Agrihubi oli tietenkin mukana menossa.

Haastattelimme muutamaa tutkijaa Instagramiin heidän tutkimusaiheistaan. Lilli Frondelius Lukesta kertoi nautojen hyvinvoinnista, mm talvilaidunnuskokeista.

Tavallinen tila voi toimia tutkimuslaboratoriona

Maataloustieteen päivillä Luken tutkija Riitta Kempe esitteli lypsykarjatilojen Living lab -toimintaa eli sitä, miten aivan tavallinen tila voi toimia tutkimuslaboratoriona kun sinne asennetaan tutkimusteknologia kameroineen ja mittareineen.

Riitta etsiikin uutta lypsykarjatilaa mukaan tutkimushankkeeseensa, joten jos tunnet tai tiedät kiinnostuneen tilan, niin vinkit voi lähettää suoraan Riitalle (riitta.kempe@luke.fi).

Videolla Riitta kertoo tarkemmin mitä tietoa Living lab tiloilta saadaan kerättyä esim. päästöistä ja rehu-hyötysuhteesta.

Minkälaista johtamisosaamista tarvitaan maatilan pyörittämiseen? Monenlaista!

Johtamisosaamisen kehittämistä tutkitaan Helsingin yliopiston tutkijan Leena Rantamäki-Lahtisen hankkeessa. Tähän liittyen Leena ja kumppanit ovat pian lähettämässä maatalousyrittäjille kyselyn, jossa kartoitetaan johtamisosaamisen tilannetta. Jaamme linkin kyselyyn täällä AgriHubin kanavissa kun aika on, toivottavasti moni yrittäjä ehtii käyttää hetken vastaamiseen.

Mitä tarkoittaa maatalous 5.0?

Luken tutkija Juho Backman esitteli tutkijoiden visiota tulevaisuuden maataloudesta Maataloustieteen päivillä.

Puutarhayritysten työnjohdossa on otettava huomioon monia asioita

Puutarhayrityksessä voi olla sekä vakituisia että kausityöntekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että puutarhayritysten työnjohdossa on otettava huomioon enemmän asioita kuin yrityksissä, joissa on vain vakituisia työntekijöitä, kirjoittaa blogissaan puutarhatuotannon asiantuntija Arto Vuollet.

Blogissa annetaan hyviä vinkkejä, miten rekytoida ja pitää työntekijöitä puutarhatyössä. Usein on vaikeaa houkutella osaavaa työvoimaa maaseudulle ja pienempiin taajamiin. ”Työvoimaa voidaan houkutella monin tavoin, esimerkiksi muuttokorvauksilla, auttamalla uutta työntekijää löytämään sosiaalisen verkoston, auttamalla puolisoa löytämään työpaikan ja niin edelleen. Uutta työntekijää on myös jatkuvasti motivoitava pysymään työssään. Ei pidä myöskään unohtaa itsestään selviä asioita: kiittää ja kehua, juhlia onnistuneita projekteja ja olla valmis keskustelemaan.”

Lue koko blogi SLF:n sivulta

Kasvata tiedolla – AgriHubin podcast: #3 Johtamisosaaminen maatalousyrittäjän menestystekijänä

AgriHubin kolmannessa Kasvata tiedolla -podcastin jaksossa keskustellaan siitä, millaisia haasteita maatalousyrityksen johtaminen tuo mukanaan? Entä mitä osaamista yrittäjältä vaaditaan? Johtamisen kulmakiviä ja haasteita pohtivat Petri Koivisto ProAgrialta sekä Susanna Lahnamäki-Kivelä Lukelta yhdessä Paula Antikaisen (YSAO) kanssa.

Kaikki Kasvata tiedolla -podcastin jaksot löydät omalta sivultaan ja yleismmiltä podcast-alustoilta.