Elinvoimaa maaseudulle Leader-ryhmien ja Itä-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistyöllä 9.2.2026 Elinvoimaa maaseudulle Leader-ryhmien ja Itä-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistyöllä Tuensaajien, Leader-ryhmien ja elinvoimakeskuksen välinen yhteistyö on olennainen osa sujuvaa Leader-hankkeiden käsittelyprosessia. Itä-Suomen yhteistyössä vahvuutena ovat hyvä keskusteluyhteys sekä yhteistyötä tukevat selkeät rakenteet ja työtavat, joita halutaan jatkaa ja kehittää edelleen myös tulevina vuosina. EU:n maaseuturahoitusta myönnetään Itä-Suomessa vuosittain satojen yritysten ja yhteisöjen hankkeisiin. Rahoituksen avulla huolehditaan maaseudun elinvoimasta sekä yrittämisen ja asumisen edellytyksistä joka puolella Suomea. Osa rahoituksesta myönnetään paikallisten Leader-ryhmien kautta paikallisista tarpeista lähteviin ideoihin. Jotta ideasta syntyy rahoitusta saava hanke, tarvitaan yhteistyötä myös viranomaiskumppani elinvoimakeskuksen kanssa. Leader-ryhmät kehittävät maaseutua oman alueensa parhaaksi Leader-ryhmät ovat tärkeitä kumppaneita elinvoimakeskuksille maaseutuohjelman toimeenpanossa. Leader-ryhmät puoltavat EU:n maaseuturahoituksen kehittämistukea mikroyrityksille ja yleishyödyllisille yhteisöille omilla toiminta-alueillaan kehittämisstrategioidensa painopisteiden mukaisesti. Lisäksi jokaisella ryhmällä on oma vuosittainen rahoituskiintiönsä, josta tukea myönnetään, sekä määritellyt valintajaksot ja valintamenettelyt. Jokaisen Leader-ryhmän toimintaa ohjaa oma paikallinen kehittämisstrategia, joka laaditaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Leader-ryhmä valitsee rahoitukseen hankkeita, jotka tukevat strategian tavoitteita. Leader-rahoitus tulee EU:n maaseuturahoituksen lisäksi valtiolta ja toiminta-alueen kunnilta. Lisäksi hankkeissa on mukana merkittävä määrä yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. Päätöksenteko Leader-ryhmissä perustuu kolmikantaan, joka pohjautuu paikallisen kumppanuuden periaatteeseen. Kehittämisyhdistyksen hallituksen jäsenet edustavat julkista hallintoa, maaseudun asukkaita sekä paikallisia yhteisöjä, kuten yhdistyksiä ja yrityksiä. Kolmikannalla halutaan varmistaa avoimuus ja tasapuolisuus päätöksenteossa ja paikallinen ote valinnoissa ja linjauksissa. Lisäksi osallistuminen päätöksentekoon myös sitouttaa alueen kehittämiseen. Leader-ryhmien hallitus arvioi, onko hanke perusteltu suhteessa paikallisten kehittämisstrategioiden tavoitteisiin, kustannuksiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Tavoitteena on, että julkiset varat käytetään vaikuttavasti ja tehokkaasti paikallisen kehittämisstrategian mukaisesti. Pielavetinen yritys Insinööritoimisto Taitorakenteet Oy on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Ylä-Savon Veturin kautta yritystoiminnan investointitukea. Rahoituksella saatiin tehostettua toimintaa ja tämän myötä saatiin muun muassa palkattua kaksi uutta työntekijää. Kuva: Insinööritoimisto Taitorakenteet Oy. Elinvoimakeskus varmistaa kehittämistoiminnan laillisuuden Leader-ryhmillä ja elinvoimakeskuksella on lainsäädännössä määritelty selkeät roolit hakemuskäsittelyssä. Elinvoimakeskus toimii Leader-ryhmien viranomaiskumppanina ja vastaa kehittämistoiminnan laillisuudesta. Kumppanuus on tärkeää, jotta paikallinen kehittämistyö voi toteutua sujuvasti ja vaikuttavasti. Kun Leader-ryhmän hallitus on valinnut hankkeen rahoitukseen, eli puoltanut sitä, tekee elinvoimakeskus sille laillisuusharkinnan ja viranomaispäätöksen sekä käsittelee hakemusten maksuhakemukset. Laillisuusharkinta tarkoittaa, että hankkeen tukikelpoisuus varmistetaan. Samalla tarkistetaan tarvittaessa myös noudattaako hakija hankintamenettelyä ja valtiontukisääntöjä. Laillisuusharkinnalla varmistetaan, että julkisin varoin rahoitettavat hankkeet täyttävät EU:n ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Kehittämishankerahoitusta ja yritystukea voi hakea joko elinvoimakeskukselta tai Leader-ryhmältä moniin toimenpiteisiin. Hakijan kannattaa selvittää, kumpi taho on tarkoituksenmukaisempi rahoittaja. Tätä ohjaavat kansalliset ja EU-säädökset, elinvoimakeskuksien ja Leader-ryhmien välinen työnjako sekä elinvoimakeskuksen maaseudun kehittämissuunnitelma ja Leader-ryhmän oma strategia. Myös hankkeelle myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä ja tukivälineet voivat vaihdella toiminta-alueen ja rahoittajatahon mukaan. Aluehallintouudistuksen myötä yhteistyötä laajennetaan Itä-Suomessa Vuoden 2026 alun aluehallinnon uudistusta valmisteltiin jo hyvissä ajoin Leader-ryhmien ja elinvoimakeskuksen yhteisessä työpajassa. Yhteistyöhön osallistuu elinvoimakeskuksessa ja Leader-ryhmissä joukko asiantuntijoita rahoituksesta, maksatuksesta, neuvonnasta ja viestinnästä. Maakuntatasolla yhteistyömuodot ovat aiempien vuosien myötä vakiintuneita ja hyväksi havaittuja, näiden työtapojen toivottiin jatkuvan myös virastouudistuksen jälkeen. Uuden viraston käynnistyessä yhteensovittamista tarvitaan, sillä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä vaikuttavaa yhteistyötä. Tuensaajien, Leader-ryhmien ja elinvoimakeskuksen välinen yhteistyö on olennainen osa sujuvaa Leader-hankkeiden käsittelyprosessia. Juvan riistanhoitoyhdistys sai EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leaderin kautta yleishyödylliseen investointiin, jonka avulla hankittiin SimWay Hunt -ampumasimulaattorin yhteistyössä Sulkavan riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Yhteisellä ampumasimulaattorilla harjoittelu on turvallista aloitteleville metsästäjille ja ammunnan harrastajille. Tiivis yhteistyö luo edellytykset sujuville hankekäsittelylle Huolellinen hakemusvalmistelu on kaikkien etu. Siitä vastaa koko ketju: tuenhakijat, Leader-ryhmien työntekijät ja hallitusjäsenet ja elinvoimakeskuksen asiantuntijat. Jotta hakemuskäsittely onnistuu, tulee tuensaajan toimittaa tarvittavat tiedot määräajassa Hyrrä-järjestelmään. Ennen Leader-ryhmän hallituskäsittelyä Leader-ryhmien työntekijät vastaavat siitä, että hakemusten käsittelyyn on saatu tuenhakijoilta tarvittavat tiedot. Leader-ryhmien hallitukset vastaavat siitä, että rahoitettavaksi valitut hakemukset ovat strategian mukaisia ja hakemusten harkinnassa noudatetaan EU-rahoituksen säädöksiä ja yhdessä sovittuja linjauksia. Elinvoimakeskus vastaa siitä, että tuen myönnössä ja maksussa lainsäädännön tulkinnat ovat yhdenmukaisia. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella lainsäädännön tulkinnat tehdään Ruokaviraston ohjaamina Leader-ryhmien kanssa yhdessä keskustellen. Tärkein lähtökohta on kaikille se, että Leader-ryhmien strategioiden mukaan myönnettävä rahoitus saadaan jaettua läpinäkyvän ja tasavertaisen käsittelyprosessin kautta mahdollisimman vaikuttaviin ja tuloksellisiin hankkeisiin. Laillisuustarkastelu elinvoimakeskuksessa tähtää siihen, että myönnetyt avustukset pystytään maksamaan tuensaajille täysimääräisesti, ja että rahoitettua toimintaa jatketaan siinä tarkoituksessa, kuin mihin rahoitus on myönnetty. Hyvä keskusteluyhteys, yhteistyötä tukevat selkeät rakenteet ja työtavat ovat Itä-Suomen yhteistyössä vahvuus, joita haluamme vahvistaa ja kehittää myös tulevina vuosina. Rääkkylässä sijaitseva Karjalanruusun kukkapelto on saanut EU:n maaseuturahoitusta toiminnan ja tuotantoympäristön investointeihin Keski-Karjalan Jetina Leader-ryhmältä. Leader-rahalla on kehitetty myös Kukkakuhhaus-kesätapahtumaa, jolle myönnettiin Pohjois-Karjalan ympäristöpalkinto vuonna 2025. Kuva: Anna Romo/Itä-Suomen elinvoimakeskus Lyhyesti Elinvoimakeskukset toimivat tiiviissä hallinnollisessa yhteistyössä alueensa Leader-ryhmien kanssa viranomaiskumppanina. Leader-ryhmiä ohjaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Ruokaviraston kanssa. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueen Leader-ryhmillä käytettävissä oleva julkinen tuki (EU:n + valtion osuus) hanke- ja yritystukiin on vuosille 2023–2027 yli 26 miljoonaa euroa. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Leader-ryhmien valtuuksista hanke- ja yritystukiin on myönnetty avustusta vuoden 2025 loppuun mennessä yli 13 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 26,6 miljoonaa euroa. Kahdeksan Itä-Suomessa toimivan Leader-ryhmän käsittelyssä on ollut noin 2000 hakemusta, joista viranomaispäätös on tehty 1550:n hakemukseen. Näistä hyväksyttyjä yritys- ja hanketukia on 1070 kpl Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella toimii kahdeksan Leader-ryhmää: Etelä-Savo SavonLuotsi Leader (savonluotsi.fi) Veej’jakaja (veejjakaja.fi) Pohjois-Savo Kehittämisyhdistys Kalakukko ry (kalakukkory.fi) Kehittämisyhdistys Mansikka ry (mansikkary.fi) Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry (ylasavonveturi.fi) Pohjois-Karjala Joensuun seudun Leader ry (joensuunleader.fi) Keski-Karjalan Jetina ry (jetina.fi) Vaara-Karjalan Leader ry (vaarakarjalanleader.fi)
Kymmenen hankeideaa jatkoon valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallisessa ideahaussa 5.2.2026 Kymmenen hankeideaa jatkoon valtakunnallisten maaseutuhankkeiden teemallisessa ideahaussa Valtakunnallisten maaseutuhankkeiden 31.12.2025 päättyneeseen teemalliseen ideahakuun lähetettiin 56 hankeideaa. Teemassa tavoitellaan hankkeita, jotka kehittävät elinkeinoja uudistuvan yrittäjyyden näkökulmasta ja edesauttavat yritystoimintaa kehittymään vastaamaan muuttuvia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä tarpeita. Arviointiryhmä valitsi 10 hankeideaa jatkovalmisteluun ja varsinaiseen hankehakuun. Jatkovalmisteluun valitut ehdotukset: Suomen Uusyrityskeskukset ry: Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla Suomen Uusyrityskeskukset ry: Omistajanvaihdoksen laajempi maisema – vaihtoehtoiset mallit yritystoiminnan jatkamiseen maaseutualueilla Hanke vahvistaa maaseutualueiden yritystoiminnan jatkuvuutta nostamalla valtakunnalliseen keskusteluun ja yleiseen tietoisuuteen omistajanvaihdosten vähemmän tunnettuja malleja Suomessa mallintamalla ne konkreettisesti eri kohderyhmien tietotarpeisiin. Hanke tuo esille skaalautuvia ja käytännönläheisiä ratkaisuja, joita maaseutualueiden yritykset ja toimijat voivat hyödyntää yritystoiminnan elinvoiman ja pitkäjänteisen jatkuvuuden vahvistamiseksi. Yhteyshenkilö: Anneli Komi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti: EU:n käsityö- ja teollisten tuotteiden nimisuojajärjestelmä tutuksi Tavoitteena on lisätä maaseudun käsityö- ja teollisuusyritysten tuntemusta uudesta EU:n nimisuojajärjestelmästä, nimisuojauksen hakuprosessista ja suojauksen tarjoamista markkinamahdollisuuksista. Nimisuojauksen avulla suomalaiset laadukkaat ja kestävän kehityksen mukaiset tuotteet voivat vahvistaa asemaansa, saavat suojan väärinkäytöksiltä ja parantavat kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Yhteyshenkilö: Marjo Särkkä Suomen yrittäjät ry: Kasvua kotikylältä digitalisaatiolla yksinyrittäjälle Tavoitteena on uudistaa maaseudulla toimivien yksinyrittäjien liiketoimintaa tehostamalla arjen prosesseja, vahvistamalla digiosaamista sekä avaamalla uusia markkinoita digitalisaation, automaation ja tekoälyn keinoin. Hanke kehittää työkaluja, valmennuksia ja toimintamalleja arjen tehostamiseen, kansainvälistymiseen sekä tulevaisuuden asiakkuuksien ja trendien ennakointiin. Yhteyshenkilö: Marianne Ruusunhelmi Puutuoteteollisuus ry: Puutuoteala 2030 – Digitaalisuus, vastuullisuus ja kestävä kasvu Puutuoteala on Suomessa merkittävässä rakennemuutoksessa, jossa yritysten toimintaympäristöä muokkaavat samanaikaisesti markkinoiden kiristyvät laatu- ja vastuullisuusvaatimukset, digitalisaation eteneminen sekä tarve parantaa tuottavuutta ja resurssitehokkuutta. Erityisesti pk-yrityksille tyypillinen pienimuotoinen tuotanto ja rajalliset kehittämisresurssit vaikeuttavat yksin toteutettavia investointeja, toimintamallien uudistamista, EU-regulaatioon sopeutumista ja kansainvälisten markkinoiden tarpeiden ennakointia. Hankkeessa vastataan näihin haasteisiin kokoamalla yritykset ja kehittämisresurssit yhteen valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa yritysten kehittämistarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan käytännönläheisillä toimenpiteillä. Yhteyshenkilö: Jouni Silvast Seinäjoen ammattikorkeakoulu: UOMA – Uudistuva omistajuus maaseudun yrityksissä Tavoitteena on edistää maaseudun yritysten uudistumista ja kasvua tukemalla onnistuneita omistajanvaihdoksia sekä vahvistamalla paikalliseen sitoutumiseen perustuvien yhteisöomisteisten yritysten uudistumiskykyä. Hanke parantaa yritysten myyntikuntoa, vahvistaa tilitoimistojen roolia yritysten uudistumisessa, kehittää yhteisöomisteisten yritysten hallitustyöskentelyä sekä lisää maaseudun matalan kynnyksen neuvontapalveluiden valmiuksia tukea omistajanvaihdoksia. Yhteyshenkilö: Anmari Viljamaa Turun ammattikorkeakoulu: TILKE – Tilojen kehittämispolku hallitustyöhön ja päätöksentekoon Hanke vahvistaa maatilojen liiketoimintaosaamista tekemällä hallitustyöstä ja advisory board -toiminnasta osan tilojen johtamiskulttuuria sekä nostamalla strategisen suunnittelun ja riskienhallinnan päätöksenteon ytimeen. Yhteyshenkilö: Sanna Aamuharju-Koivu MAA-akatemia osuuskunta: Suomalainen maatilahautomo uusien maatilayritysten kasvupolkuna Hankkeessa käynnistetään suomalaisen maatilahautomon rakentaminen kokoamalla motivoituneita ja kouluttautuneita uusia yrittäjiä ja pilotoimalla hautomotoimintaa heidän kanssaan aiemmassa kehittämistyössä tunnistettujen toimijoiden palveluita yhdistämällä. Tavoitteena on kehittää ekologista ja paikallisempaa elinkeinotoimintaa useimmiten perustamalla paikallisempia, vuorovaikutuksellisia ja monipuolisia maatilayrityksiä osin totutusta poikkeavilla liiketoimintamalleilla. Yhteyshenkilö: Antti Luomala Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry: Maakunnista maailmalle -valtakunnallinen aktivointi- ja verkostoitumishanke elintarvikeviennin edistämiseksi Hankkeessa rakennetaan alueellisten resurssien valtakunnallinen organisoitumistapa ja kokonaisohjauksen malli, joka auttaa maakuntia integroitumaan yhteiseen vienninedistämistyöhön elintarvikeviennin kaksinkertaistamiseksi 2031 mennessä. Toimenpiteinä avataan elintarvikeyrityksille suora reitti vientimarkkinoille SUVI:n neljän vienninedistämisen pilarin avulla, ja aktivoidaan yrityksiä liittymään yritysryhmähankkeisiin sekä käydään vuoropuhelua yritysten aukottoman kasvurahoituksen varmistamiseksi. Yhteyshenkilö: Jarmo Talasrinne Yrityssalo Oy: Coastal & Rural Gems – Uuden tiedon, yhteistyön ja matkailun kasvun ylimaakunnallinen kehittämisalusta Hanke uudistaa maaseutumatkailun kehittämisen toimintatapoja hyödyntämällä uutta tietoa, dataa ja teknologiaa sekä vahvistamalla ylimaakunnallista yhteistyötä laajasti Suomen rannikkoalueen kuntien, kaupunkien ja maaseutualueiden välillä. Hankkeessa luodaan uusia teemallisia matkailutuotteita ja alueiden välisiä kiertomatkakokonaisuuksia palvelumuotoilun keinoin, pilotoidaan ne asiakasrajapinnassa ja vahvistetaan yritysten osaamista, kilpailukykyä ja investointivalmiutta. Yhteyshenkilö: Maija Pirvola Haaga-Helia AMK: Suomesta vetovoimainen ruokamatkailumaa Tavoitteena on tukea ruokamatkailuun kytkeytyvien yritysten kehittymistä ja uudistumista kestävästi ja kannattavasti, jotta Suomi pystyy vastaamaan tulevaisuuden ruokamatkailun asiakastarpeisiin. Ruokamatkailuyrityksiä tuetaan uudistumismatkalla kokonaisvaltaisesti. Tiedossa olevia kehitystarpeita yrityksillä ovat esimerkiksi myynti- ja markkinointiosaaminen ja digitaalinen ostettavuus. Yhteyshenkilö: Opri Laamanen Lisätiedot Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus: maaseudun kehittämisen asiantuntija Lassi Hurskainen, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, 0295 025 046 yksikön päällikkö Timo Kukkonen, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, 0295 025 065
Maaseudun kehittämishankkeita käynnistyi Satakunnan jokaisessa kunnassa – rahoituskatsaus syksy 2025 30.1.2026 Maaseudun kehittämishankkeita käynnistyi Satakunnan jokaisessa kunnassa – rahoituskatsaus syksy 2025 Vuoden 2025 viimeisen kolmanneksen aikana Satakunnan ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät myönsivät EU:n maaseuturahoitusta kehittämishankkeisiin yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla. Maaseuturahoituksen tukea myönnettiin syyskuusta joulukuuhun yhteensä 54 uuteen hankkeeseen. Niistä 18 oli ELY-keskuksen ja 36 Leader-ryhmien rahoittamia. Rahoituksella edistettiin muun muassa arjen turvallisuutta, vihreää siirtymää sekä kulttuuri‑ ja matkailuelinkeinoja. Syksyn aikana käynnistyneet hankkeet ulottuvat Satakunnan jokaiseen kuntaan. Kankaanpäässä käynnistyi 8 Leader-hanketta Satakunnan viidestä Leader-ryhmästä määrällisesti eniten hankkeita rahoitettiin Leader Pohjois-Satakunnan alueella. Erityisen aktiivista oli Kankaanpäässä, jossa sekä kaupunki että useat yhdistykset käynnistivät hankkeita. – Loppuvuoden aikana käynnistyi useita suurehkoja yhteistyöhankkeita, joista kahdessa on mukana myös kansainvälisiä kumppaneita. Rahoitetuista hankkeista useampi liittyy liikuntaan ja nuorisoon. Kysyntää oli niin paljon, että vuoden 2026 rahoituskiintiöstäkin hupeni jo kolmasosa, Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kommentoi. Ratkaisuja paikallisiin haasteisiin Millä paikallisilla vaihtoehdoilla voidaan korvata siipikarjarehun tuontisoija? Miten voidaan edistää nuorten urheilijoiden mahdollisuuksia yhdistää tavoitteellinen urheilu ja opiskelu eli kaksoisura? Onko artesaaniruoka uusi jokaisen lautaselta löytyvä lähiruoka? Maaseudun kehittämishankkeissa ratkaistaan paikallisia, maakunnallisia ja koko Suomen laajuisia haasteita. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava asiantuntija Salme Pihlajamaa mainitsee esimerkkinä Pyhäjärvi-instituutin hankkeen, jossa etsitään vaihtoehtoisia paikallisia valkuaisainelähteitä, joilla voitaisiin korvata soijan käyttöä rehuseoksissa. – Tuontisoijan vähentämisellä on sekä ympäristöhyötyjä että positiivisia vaikutuksia omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tukia myöntävät Leader-ryhmät ja elinvoimakeskus Kaikkien Suomen ELY-keskusten toiminta päättyi vuodenvaihteessa. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistyötä ja tukien myöntämistä jatkaa uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus. – Maaseuturahoituksen tukimuodot pysyvät ennallaan, ja Porin toimipisteessä palvelevat tutut asiantuntijat, Salme Pihlajamaa sanoo. Yleishyödylliset toimijat, kuten yhdistykset ja oppilaitokset, voivat hakea maaseuturahoitusta joko elinvoimakeskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Haku on jatkuva, mutta päätökset tehdään valintajaksoittain. Tietoa rahoituskatsauksesta Maaseudun kehittämishankkeiden katsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Uutisen lopussa on linkki tiedostoon, josta voit tarkastella syksyllä 2025 tuen saaneita hankkeita. Jatkossa katsauksen julkaisee Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Yhteystiedot: Lounais-Suomen elinvoimakeskus Salme Pihlajamaa, johtava asiantuntija, 0295 022 012 Jasmin Rikkonen, maaseutuviestinnän koordinaattori, 0295 022 126 Leader Pohjois-Satakunta (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen) Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja, 050 5896 269 Leader Karhuseutu (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila) Aapo Kivenmaa, toiminnanjohtaja, 050 592 6022 Leader Joutsenten reitti (Huittinen) Petri Rinne, toiminnanjohtaja, 040 555 3232 Leader Satasilta (Eura, Eurajoki ja Säkylä) Elina Haavisto, toiminnanjohtaja, 044 534 2992 Leader Ravakka (Rauman maaseutualueet) Heidi Jaakkola, toiminnanjohtaja, 044 7929004 Katso myös: Satakunnassa tuettiin kylien varautumista ja ympäristön kunnostamista – Maaseudun kehittämishankkeiden rahoituskatsaus kesä 2025 Satakunnassa kunnostetaan juhlatiloja ja selvitetään maatalousdronejen mahdollisuuksia – Maaseudun kehittämishankkeiden rahoituskatsaus kevät 2025 Excel: Maaseudun kehittämishankkeet 1.9.-31.12.2025..xlsx pdf: Maaseudun kehittämishankkeet 1.9.-31.12.2025.
Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yli kahdeksalla miljoonalla eurolla – tukipottia vielä jäljellä, hakea kuitenkin kannattaa jo 28.1.2026 Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yli kahdeksalla miljoonalla eurolla – tukipottia vielä jäljellä, hakea kuitenkin kannattaa jo Puolivälin krouvi EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023—2027 on ylitetty ja Leader-ryhmien kautta tuettu Hämeen maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä jo reilusti yli kahdeksalla miljoonalla. Tukipottia on vielä jäljellä, mutta hakemisen suhteen kannatta viimeistään nyt aktivoitua. Kanta- ja Päijät-Hämeessä toimivat Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry, EMO ry ja Päijänne-Leader ry ovat tukeneet Hämeen maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yhteensä jo yli kahdeksan miljoonan euron edestä käynnissä olevalla EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023—2027. Tarkastelujaksolla 1.1.2023–31.12.2025 Leader-ryhmien kautta on kanavoitu EU:n maaseuturahoitusta 336 kehittämishankkeelle noin 7,5 miljoonan euron verran. Hanketukien avulla tuetaan monia yleishyödyllisiä asioita ja vaikutetaan käytännössä kaikkia ihmisiä koskeviin teemoihin. – Esimerkiksi turvallisuus ja varautuminen ovat tästä oikeita mallikappaleita. Leader-rahoitusta on tällä rahoituskaudella myönnetty esimerkiksi kyläradiohankkeisiin, jotta pystytään viestimään häiriötilanteissa, LounaPlussa ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen ja EMO ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari kertovat. Yhteyksiä katkova myrsky ei katso aikaa – eikä sairaskohtaus tai esimerkiksi vedenvaraan joutuminen sitä, onko liikkeellä asukkaana, mökkeilijänä vai matkaajana. – Sydäniskurit, vesijetti järvipelastukseen ja ensiavun ja pelastustoiminnan kouluttamiseen tarvittavat nuket ovat hyviä esimerkkejä konkreettisista turvallisuusteoista, Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari ja Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale luettelevat esimerkkejä tällä rahoituskaudella tuetuista hankkeista. – Turvallisuus kuuluu kaikille, myös maaseudulla. Tällaisten hankkeiden avulla voidaan jopa pelastaa henkiä eli tietyllä tapaa tässä ollaan aivan yleishyödyllisen toiminnan ytimessä, toiminnanjohtajat toteavat. Leader taipuu moneen – tukea sujuvaan arkeen ja tekoja globaalien haasteiden ratkomiseen Turvallisuus- ja varautumisteeman ohella Leader-ryhmät ovat ohjanneet hankerahoitusta merkittävästi esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoaiheisiin hankkeisiin. Listalta löytyy esimerkiksi vesistökunnostusta, vieraslajien tuhoamista, ruoppausta, hoitokalastusta ja virtavesistä huolehtimista. – Ympäristö- ja ilmastohankkeet ovat toinen hyvä esimerkki teemasta, joka koskee laajaa ihmisjoukkoa. Meillä Hämeessä on upea luonto ja lähiympäristö, josta kannattaa pitää huolta paitsi jo ympäristön itsensä takia myös alueen veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Siksikin on hienoa, että näiden teemojen ympärillä on saatu hankkeita rahoitettua ja vesistöjä ja luontoa kuntoon hanke kerrallaan, Leader-toiminnanjohtajat sanovat. Leader-ryhmistä on tuettu laajasti myös esimerkiksi kulttuuria ja liikuntaa erilaisten hankkeiden muodossa. Kanta-Hämeessä on esimerkiksi tuettu beach-käsipallo ja -lentopallokentän rakentamista, välinehankintoja nyrkkeilyseuralle sekä kävelyfutista, jonka tavoitteena on tarjota helppo ja edullinen liikkumismahdollisuus jalkapallon ystäville, joiden fyysinen suorituskyky on rajoittunut, kuten varttuneemmalle väestölle. Päijät-Hämeessä saman jalkapalloteeman ympärillä taas on tuettu esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan lisäämistä Pallo joka kuntaan -hankkeen muodossa. – Leader-toiminnan monipuolisuudesta on hyvä osoitus, että voimme olla tukemassa tärkeitä arjen asioita, kuten liikuntamahdollisuuksia eri ikäisille, ja toisaalta vaikuttamassa globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmasto- ja ympäristöasioihin, toiminnanjohtajat kiteyttävät. Hanketukien kysyntä kovaa, maaseudun yritystukien osalta vaihtelua Kokonaisuutena arvioiden hanketukien kysyntä Leader-ryhmistä on ollut vahvalla tasolla rahoituskaudella. Tarkastelujaksolla kehittämishanketukia on haettu Leader-ryhmistä yli kymmenen miljoonan euron edestä, mikä osoittaa kehittämistarpeita selvästi olevan. Maaseudun yhteisöjen lisäksi Leader-ryhmät tukevat myös paikallisia yrityksiä kehittymisessä ja kasvussa. Jaksolla maaseudun yrityksille on kanavoitu yritysrahoitusta noin 700 000 euron edestä. Erityisesti Kanta-Hämeessä huomionarvoisena erityispiirteenä Leader-näkökulmasta on ollut yritysinvestointien puuttuminen lähes kokonaan siinä missä hankepuolella kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja uusia tuenhakijoitakin tavoitettu. Päijät-Hämeessä Päijänne-Leader ry:n tukien kokonaiskysyntä on ollut varsin runsasta ja yleisvire vauhdikasta maaseudun kehittämiseksi myös maaseudun yritystukien osalta. Leader-ryhmistä kannustetaan yhteydenottoon, mikäli ideoita herää. – Tukea kehittämiseen on vielä jäljellä, mutta viimeistään nyt hakemisen suhteen kannattaa aktivoitua. Leader on paitsi toimintaa ja rahoitusta oman alueen parhaaksi myös neuvontaa, joten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan ryhmään. Me autamme mielellään eteenpäin, Leader-ryhmistä kerrotaan. Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa rahoituskauden tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Lisätietoja tukimahdollisuuksista paikalliseen kehittämiseen ja Leader-ryhmät toiminta-alueineen: Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462 LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715 Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300 Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972
Leader-toimintaa Suomessa jo 30 vuotta – seuraa ja osallistu juhlavuoden tapahtumiin! 27.1.2026 Leader-toimintaa Suomessa jo 30 vuotta – seuraa ja osallistu juhlavuoden tapahtumiin! Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet omaa aluettaan EU:n maaseuturahoituksen tuella ja Leader-toiminnalla tänä vuonna jo 30 vuotta. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader on Suomessa EU:n vaikuttavinta. Juhlavuotta juhlistetaan sosiaalisen median kanavissa ja erilaisissa tapahtumissa. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995 alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset 22 Leader-ryhmää syyskuun alussa 1996, ja toimintaa valtavirtaistettiin eri EU-rahoituskanavien kautta koko maan kattavaksi. Yhteisölähtöisen toiminnan piirissä on nyt yli 2 miljoonaa asukasta ja se kattaa 99 prosenttia Suomen pinta-alasta, eli kaikki alueet lukuun ottamatta suurimpien kaupunkien keskustoja. Leader-toiminnan ytimessä on ajatus oman paikkakunnan kehittämisestä yhdessä asukkaiden voimin. Tätä toteutetaan rahoittamalla alueen asukkaiden kehittämishankkeita ja mikroyrityksiä sekä neuvomalla niiden toteutuksessa. Leader-ryhmät tarjoavat myös maaseudun yritysten omistajanvaihdoksiin asiantuntijatukea ja rahoitusta. Kuluvalla rahoituskaudella vuodesta 2023 lähtien yrityksiä on syntynyt jo yli 1200, erilaisia harrastus-, liikunta- ja retkeilypaikkoja on kunnostettu ja tehty yli 2100 ja vapaaehtoistyötä tehty vuosittain yli satatuhatta tuntia. Leader-toiminta vastaa paikallisiin tarpeisiin, vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja lisää ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa. Se tuo myös EU:n lähemmäs kansalaisia, sillä 1 000 Leader-hallituslaista ovat omalla alueellaan EU-päättäjiä tehdessään päätökset rahoitettavista hankkeista. “Juhlavuotta vietetään ansaitulla innolla ja ilolla! Tulokset osoittavat, että Leader-toiminnan merkitys ihmisille, yhteisöille ja yrityksille on suuri. Suomen Leader-toiminta on myös EU:n vaikuttavinta”, toteaa MMM:n erityisasiantuntija Laura Jänis. Juhlavuoden viestikapula kiertää somessa – katse tulevaisuudessa Suomen 53 Leader-ryhmää julkaisevat omalla vuorollaan somepäivitykset juhlavuoden kunniaksi ja järjestävät alueellaan omannäköisensä juhlavuoden tapahtuman. Lisäksi tuotetaan juhlajulkaisu, joka kokoaa viestit yhteen. Leader-ryhmien viestikapula lähtee kiertämään Lapista alkaen tästä viikosta ja päättyy lokakuun puolivälissä viikolla 41 Uudellemaalle. Viestikapua kiertää seuraavasti: • Lappi viikot 5-7 • Pohjois-Pohjanmaa viikot 7-9 • Pohjanmaa viikot 10-11 • Etelä-Pohjanmaa viikot 11-13 • Keski-Suomi viikot 13, 16-17 • Pohjois-Savo viikot 17-18 • Kainuu viikko 19 • Pohjois-Karjala viikot 20, 22 • Etelä-Savo viikot 22-23 • Kaakkois-Suomi viikot 23- 24 ja 32 • KESÄTAUKO • Häme viikot 32-33 • Pirkanmaa viikot 34-35 • Satakunta viikot 36-37 • Varsinais-Suomi viikot 38-39 • Ahvenmaa viikko 39 • Uusimaa viikot 40-41 Leader-ryhmissä on sitouduttu pitkäjänteiseen oman alueen kehittämiseen ja katse onkin myös tulevaisuudessa. Eri toimijoita kokoava ja poikkihallinnollinen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä näkee, että toimintatapaa olisi mahdollista kehittää ja hyödyntää myös nykyistä laajemmin. Se on vahva viesti ja kertoo, että Leader-työn tuloksia arvostetaan myös maaseudun kehittämisen kentän ulkopuolella”, iloitsee Laura Jänis. Leader-ryhmät kutsuvat kaikki juhlimaan suomalaista Leader-toimintaa ja tulemaan mukaan Leader-toimintaan tulevaisuudessakin! Ota Leaderin juhlavuosi seurantaan Instagramissa ja Facebookissa: https://www.instagram.com/leadersuomi/ https://www.facebook.com/leadersuomifi Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen YPK-työryhmän kannanotto Leader-toiminnan tulevaisuudesta Tutustu EU:n maaseuturahoituksen tuloksiin Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Laura Jänis, erityisasiantuntija 029 5162090 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@gov.fi
Eläintukien koulutusvideo on julkaistu Lounais-Suomen ja Uudenmaan kanavissa 16.1.2026 Eläintukien koulutusvideo on julkaistu Lounais-Suomen ja Uudenmaan kanavissa Lounais-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskukset julkaisivat 16.1.2026 yhteisen koulutusvideon eläintuista. Koulutusvideo on toteutettu yhdessä kuntien maaseutupalveluiden ja Ruokaviraston valtioneläinlääkärin kanssa. Koulutusvideo ja esitysmateriaalit on julkaistu Maaseutu.fi-sivustolla. Videon alussa käydään läpi kaikkia kotieläintiloja koskevia aiheita, kuten rehuvalvontaa, eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä sekä ehdollisuuden valvontaa. Lisäksi koulutuksessa käsitellään eläinlajikohtaiset tukitiedot siipikarjasta, sioista, naudoista sekä lampaista ja vuohista. Lisätiedot: Lounais-Suomi: Henna Ekman, p. 02 9502 3031 Mari Roslund, p. 02 9502 2062 Uusimaa: Henrika Taimiaho, p. 02 9502 1192 etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Materiaalit Satakunnan aluesivuilla Materiaalit Varsinais-Suomen aluesivuilla Materiaalit Uudenmaan aluesivuilla
Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle 19.12.2025 Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle ELY-keskus on valinnut rahoitettavaksi 13 uutta hanketta Hämeen maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta suunnataan esimerkiksi laajakaistahankkeisiin, pyörämatkailun kehittämiseen, suureen viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja ympäristötekoihin. Ensi vuonna ELY-keskusten sijaan maaseutua kehittävät elinvoimakeskukset yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa. Hämeen ELY-keskus on valinnut uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia kehittämishankkeita alueellaan Päijät- ja Kanta-Hämeessä syksyllä päättyneellä valintajaksolla. – Erityispiirteenä viimeiseltä valintajaksolta voi nostaa esiin maaseudun laajakaistainvestoinnit, joita valittiin rahoitettavaksi neljä kappaletta ja haettiin muutama lisää. Toimiva netti sujuvoittaa arkea suoratoistopalveluista sähköiseen asiointiin ja siten omalta osaltaan tukee maaseudulla asumista. Vakaa yhteys on tietysti tärkeää myös työnteon ja yrittämisen kannalta, ELY-keskuksen maaseutuyksikön kehittämispäällikkö Timo Kukkonen sanoo. Vuoden viimeisellä hakujaksolla ELY-keskukselta haettiin rahoitusta 23 hankkeeseen yhteensä lähes 4,4 miljoonan euron edestä. Rahoitusta puolestaan esitettiin myönnettäväksi 13 hankkeelle yhteensä yli 2,3 miljoonan euron edestä. Maaseuturahoitusta suunnataan esimerkiksi pyörämatkailun kehittämiseen, viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen. – Rahoitettavaksi valittujen hankkeiden joukossa ovat myös ympäristö- ja ilmastoinvestointien erillismäärärahasta rahoitettavat Heinolaan ja Tammelaan sijoittuvat hankkeet. Tätä tukirahaa on ollut vaikea saada liikkeelle ja nyt saadaan ympäristöä kuntoon, Kukkonen kertoo. Kilpailu maaseudun hankerahoituksesta äärimmäisen kovaa Koko vuoden osalta maaseudun hankerahoitusta on haettu ELY-keskuksesta runsaasti ja kilpailu rahoituksesta ollut todella kovaa. Hanketukia on myönnetty tarkastelujaksolla 1.1.2025–30.11.2025 ELY-keskuksen kautta 21 hankkeelle yhteensä noin 2,6 miljoonan euron edestä esimerkiksi yrittäjyyden, ympäristön, ruokasektorin ja matkailun tukemiseen. Koko vuoden osalta summa vielä kasvaa, kun joulukuussa tehtävät päätökset huomioidaan. Maaseudun yritystukien kysyntä on puolestaan jäänyt ennakoitua vaisummaksi, ja yrityksiä olisi mahdollisuuksia tukea vielä nykyistä enemmän. Maaseudun yritystukia ELY-keskuksen kautta myönnettiin tarkastelujaksolla noin 1,3 miljoonan euron edestä. Paikalliseen kehittämiseen Leader-ryhmien kautta miljoonia Hämeen paikalliset maaseudun kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät Päijänne-Leader ry, EMO ry, Linnaseutu ry ja LounaPlussa ry kanavoivat marraskuun lopulle ulottuvalla tarkastelujaksolla yhteensä miltei 2,6 miljoonaa euroa maaseudun yhteisöjen ja yritysten tueksi. Lisäksi tukipotti kasvaa vielä loppuvuoden aikana. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Leader-ryhmien kautta on tänä vuonna tuettu esimerkiksi varautumista ja turvallisuutta kyläradioiden kautta. Tuella tehdään myös ympäristötekoja vieraslajien tuhoamisen ja vesistöhankkeiden myötä sekä innostetaan lapsia ja nuoria tieteen pariin. Lisäksi Leader-ryhmistä on tuettu liikuntaa kävelyfutiksen ja kulttuuria esimerkiksi Heljä Liukko-Sundströmin teosten luetteloinnin muodossa – paikallisia maaseudun yrityksiä unohtamatta. – Leader-rahoitus on paitsi todellista lähirahoitusta oman alueen yhteisöjen ja yritysten tueksi myös tarkasti ajan hermolla vastaamassa esimerkiksi ajankohtaisiin varautumisen ja liikkumattomuuden haasteisiin sekä ympäristön ja nuorten tarpeisiin, toteavat Hämeen Leader-ryhmien toiminnanjohtajat Anu Taipale (Päijänne-Leader ry), Jussi Pakari (Linnaseutu ry), Esko Pietari (EMO ry) ja Tuula Kallioinen (LounaPlussa ry). Kanta- ja Päijät-Häme jakautuvat erilleen vuodenvaihteessa – maaseudun kehittäminen jatkuu elinvoimakeskuksista käsin Aluehallintouudistuksen seurauksena Hämeen ELY-keskus lakkaa vuoden alusta, kun ELY-aika päättyy ja elinvoimakeskusten aika alkaa. Hämeessä uudistus näkyy konkreettisesti siinä, että ELY-keskuksen nykyinen alue jakautuu uudistuksessa kahtia. Kanta-Häme kuuluu jatkossa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen yhdessä Pirkanmaan kanssa, kun taas Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat uuden Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen. – Uudistus avaa uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia myös maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta myös jatkossa Hämeen maakuntien yhteiset kehittämishankkeet ovat edelleen mahdollisia ja jopa toivottavia, vaikka maakunnat hallinnollisesti jakautuvatkin eri suuntiin. Hyviä hämäläismaakuntien yhteisiä hankkeita on ollut esimerkiksi ruokasektorin, yrittäjyyden ja maatalouden tukemisen teemojen ympärillä, Kukkonen kertaa. Vaikka organisaatiot ja aluerajat muuttuvat, EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksella tuetaan jatkossakin Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutua. – Pyrkimys on, että hakemusten käsittely jatkuu mahdollisimman normaalisti, nopeasti ja sujuvasti. Vuoden loppuun asti tehdään töitä vielä ELY-keskuksesta käsin ja ensi vuonna Hämeen maaseutua sitten kehitetään elinvoimakeskuksista, Kukkonen päättää. Lisätietoja: ELY-keskus: Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Leader-ryhmät toiminta-alueineen: Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462 LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715 Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300 Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972
Vastuullinen ja kannattava liiketoiminta vahvistaa Järvi-Suomen elinvoimaa 17.12.2025 Vastuullinen ja kannattava liiketoiminta vahvistaa Järvi-Suomen elinvoimaa Järvi-suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) neljäs päätavoite on lisätä vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä edistää kestävää asumista Järvi-Suomen maaseudulla. Ohjelma tukee ratkaisuja, jotka yhdistävät ympäristövastuun, taloudellisen kannattavuuden ja alueen vetovoiman. Maaseudun elinvoima rakentuu luonnon ja ilmaston hyvinvoinnin lisäksi kestävistä elinkeinoista ja asumisratkaisuista. JÄSMY-ohjelma vuosille 2020–2027 tukee kehitystä, jossa ympäristövastuullisuus ja taloudellinen kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä kestävää asumista Järvi-Suomessa lisätään kehittämällä kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia, turvaamalla toimivat lähipalvelut sekä esimerkiksi viestintään liittyvien toimien kautta. Lisäksi edistetään hajautetun ja uusiutuvan energian tuotantoa ja hyödyntämistä. Laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut nähdään tärkeinä toimina JÄSMY-ohjelmassa. Lisäksi ohjelma tukee ruokajärjestelmän kestävyyttä, mikä lisää omalta osaltaan huoltovarmuutta. Vastuullinen vihreä siirtymä luo uusia mahdollisuuksia JÄSMY-ohjelman kautta EU:n maaseuturahoituksella on tuettu 21 hanketta vastuullisen ja kannattavan liiketoiminnan edistämiseen ja kestävään asumiseen, joiden yhteenlaskettu rahoitus on lähes 5,7 miljoonaa euroa. Hankkeissa kehitetään muun muassa ruokamatkailua, edistetään energiatehokkuuden parantamista maatiloilla ja lisätään monimuotoisuutta esimerkiksi marjatiloille. Näiden JÄSMY-hankkeiden avulla on luotu ja luodaan edelleen pohjaa kestävälle maaseutuelämälle, jossa asuminen ja elinkeinot tukevat ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta. Hankkeiden toimenpiteillä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja tarjota esimerkkejä siitä, miten kestävät toimintatavat ovat myös taloudellisesti kannattavia. Tutustu tavoitteessa rahoitettuihin hankkeisiin: Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa -hanke Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa -hanke on tiedotus- ja viestintähanke, joka yhdistää Etelä-Savon luomutuottajat, kaupat ja ruokapalvelut yhdessä työstämään viestintämateriaalia ja viestimään kuluttajille paikallisen luomutuotannon esille nostamiseksi. Viestinnässä tuodaan vahvasti esille Etelä-Savon saamaa EU:n paras luomualue 2024-palkinto. Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi) Pohjois-Savon kestävät kylät -hanke Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ympäristötekoja Pohjois-Savon kylillä ja paikallisyhteisöissä. Hankkeessa toteutettava ympäristöteko voi olla esimerkiksi maisemanhuolto, energiaremontti, ympäristötaideteos, linnunpöntöt, tai jokin kierrätysratkaisu. Tavoitteena on mahdollistaa vähintään 45 ympäristötekoa Pohjois-Savon kylillä ja paikallisyhteisöissä. Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi) Lue lisää JÄSMY-ohjelmasta ja sen vaikutuksista Järvi-Suomen alueella: Ympäristö- ja ilmastotyötä lähes sadan JÄSMY-hankkeen voimalla Järvi-Suomen vesistöjen tila turvataan yhteistyöllä Järvi-Suomi kohti hiilineutraaliutta, JÄSMY tukee ilmastotavoitteita Mikä on JÄSMY? Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma 2020–2027 tukee viiden Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksen (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamista yhteistyön avulla. JÄSMY-ohjelma tukee myös ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamista, eli JÄSMY on osa EU:n maaseuturahoitusta. Ohjelma jatkuu vuodelle 2027.
Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä 17.12.2025 Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä Lounais-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskukset julkaisevat yhteisen eläintukikoulutusvideon tammikuun puolivälissä. Videolinkki julkaistaan osoitteessa maaseutu.fi ja toimitetaan sähköpostilla kaikille alueen kotieläintiloille. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa EU:n eläinpalkkioiden vaatimuksia A-, B- ja C-tukialueilla sekä ja eläinten hyvinvointikorvausten tukiehtoja. Eläinpalkkiot ovat haettavissa 8.–22.1.2026 ja eläinten hyvinvointikorvaus 8.1.–4.2.2026. Pohjoinen kotieläintuki, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki ja alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimus ovat haettavissa 17.2.–12.3.2026. Mukana koulutuksessa ovat myös Ruokaviraston valtioneläinlääkäri ja kuntien maaseutupalvelut, jotka kertovat eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä. Lisätiedot: Varsinais-Suomi: Henna Ekman, p. 02 9502 3031 Satakunta: Mari Roslund, p. 02 9502 2062 Uusimaa: Henrika Taimiaho, p. 02 9502 1192 etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Valtion aluehallinto on uudistumassa. ELY-keskusten toiminta loppuu vuoden vaihteessa ja maaseutuyksiköiden tehtävät siirtyvät uusiin elinvoimakeskuksiin.
Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan 17.12.2025 Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan Perinnemaisemien eli perinnebiotooppien hoidosta maksettavia korvauksia nostetaan vuodesta 2026 lähtien. Myös suojavyöhykkeiden eli muun muassa vesistöjä suojaavien nurmikasvustojen korvaukset nousevat. Perinnemaisemien hoitosopimukset eli maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukset ovat viisivuotisia maatalouden ympäristösopimuksia. Niiden tuen korotus on osa EU:n maatalouspolitiikan (CAP) kansallisen suunnitelman muutosta, jonka Euroopan komissio hyväksyi lokakuun alussa. Uudet tukitasot vuoden 2026 alusta lähtien ovat: arvokkaat perinnebiotoopit 650 €/hehtaari ja luonnonlaitumet ja muut sopimuskohteet 550 €/hehtaari. Korotettua korvausta maksetaan ensi vuodesta lähtien myös vanhoille ympäristösopimuslohkoille, ei ainoastaan uusille sopimuslohkoille. Satakunnassa on maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksia sekä kosteikkojen hoitosopimuksia tällä hetkellä yhteensä 1 308 hehtaarin alalla. Satakunnan tavoite vuodelle 2025 oli 2 710 hehtaaria. Satakunnan ELY-keskuksessa ympäristösopimuksia käsittelevä tarkastaja Johannes Perttula uskoo, että tukitason nousu lisää kiinnostusta perinnemaisemien hoitoon. – Monella satakuntalaisella maatilalla on esimerkiksi vanhoja laidunmaita, jotka sopisivat hyvin EU-rahalla tuetun maiseman hoitosopimuksen piiriin. ELY-keskukseen voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä ja selvittää, saisiko kohteen hoitamiseen tukea. Myös suojavyöhykkeiden tuet nousevat Suojavyöhykkeet ovat pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa ja maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojavyöhykkeistä maksettava korvaus nousee vuodesta 2026 alkaen 350 eurosta 430 euroon. – Satakunnassa suojavyöhykkeitä on perustettu 1 110 hehtaarin verran. Viljelijät voivat tarkastaa kätevästi Vipu-palvelun karttaosiosta, onko heidän maillaan suojavyöhykesopimukseen kelpaavia aloja, Perttula sanoo. Valtion aluehallinto on uudistumassa. ELY-keskusten toiminta lakkaa 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten pohjalta perustetaan uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Yhteystiedot: Johannes Perttula, tarkastaja, Satakunnan ELY-keskus 0295 022 025, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi Suojavyöhykkeiden sitoumusehdot Ruokaviraston verkkosivuilla Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukset Ruokaviraston verkkosivuilla feed Uutinen 17.12.2025 Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä Lue lisää feed Uutinen 17.12.2025 Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan Lue lisää feed Uutinen 03.12.2025 Valtion aluehallintouudistus vaikuttaa myös maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Lounais-Suomessa Lue lisää Ajankohtaista
