Ylä-Savon Veturi palkitsi Leader-toimijoita

Kiuruveden Mehustamo Oy on Vuoden Leader-Yritys

Kiuruvedellä pitkään toimineen mehustamon toiminta uhkasi loppua, mutta rohkeat yrittäjät Aappo Lind ja Laura Kauranen päättivät jatkaa toimintaa. Kiuruveden Mehustamo Oy ryhtyi luottavaisin mielin osa-aikaisen yritystoiminnan kehittämiseen ja teki merkittävät alkuinvestoinnit uusimalla tehokkaat ja nykyaikaiset laitteet. Uusi mehustuslinjasto mahdollisti mehustusvolyymin tuplaamisen vanhoihin laitteisiin nähden.

”Olemme luonnollisesti kiitollisia saamastamme tunnustuksesta Ylä-Savon Veturilta”, toteaa Aappo Lind ja jatkaa: ”Toivomme että saamamme tuki ja näkyvyys kannustavat muitakin alueen yrityksiä ja yhteisöjä hakemaan avustusta hankkeisiinsa. Meille laiteinvestointi sekä siihen saatu tuki olivat välttämättömiä mehustamotoiminnan nykyaikaistamiseen nopealla aikataululla. Kulunut syksy näytti, että investointi oli järkevä. Jatkossa pystymme palvelemaan asiakkaita entistä tehokkaammin ja välttämään ainakin pahimpien ruuhkien syntymistä.”

Elintarvikkeiden jalostaminen on Leader-rahoituksen merkittävää kehittämisaluetta, mutta Ylä-Savossa on viime vuosina ollut harmittavan vähän toimintaa tällä toimialalla. Ylä-Savon Veturin hallitus arvostikin perusteluissaan yrittäjien panostusta paikalliseen elintarvikejalostukseen. Yrityksellä nähdään olevan myönteinen vaikutus kotipuutarhojen hedelmien ja marjojen entistä parempaan hyödyntämiseen sekä uusiin tuoteideoihin. Yrittäjien ideat yritystoiminnan kehittämiseen vakuuttivat hallituksen valinnassa tunnustuksen saajaksi.

Sonkakosken Nuorisoseura ry on vuoden Leader-Hankkeen toteuttaja

Vuoden Leader-hankkeen tunnustus myönnettiin Sonkakosken Nuorisoseura ry.lle. Seura on toteuttanut kuluvalla ohjelmakaudella isomman investointihankkeen sekä pienhankkeen. Sonkakosken Nuorisoseuran omistama Koskelo-talo on ollut seuran omistuksessa 2000-luvulta lähtien ja sitä on kehitetty määrätietoisesti Leader-rahoituksella. Nykyisin kylätalon varustus mahdollistaa talon käytön myös huoltovarmuuskeskuksena.

Sonkakosken erikoisuutena voidaan pitää pientä tanssilavaa, Huvilavaa, jota kunnostettiin hankkeessa 2024. Tanssilavalla järjestetään tanssien lisäksi juhlia. Lava maalattiin ulkoa ja sen etupuolelle tehtiin koko seinän levyinen katettu terassi.

Nykyaikainen toiminta- ja huoltovarmuuskeskus vakuutti Ylä-Savon Veturin hallituksen

Sonkakosken Nuorisoseura ry tekee laajaa yhteistyötä kunnan eri toimijoiden ja yhdistysten kanssa. Tiloja käyttää vuosittain lähes 70 eri tahoa, mikä kertoo talon olevan toimintakykyinen hyvin monenlaiseen tapahtumaan, tilaisuuteen ja käyttöön.

Viimeisimmässä, kuluvana vuonna toteutuneessa pienhankkeessa parannettiin Koskelan äänentoistoa ja kokousvälineistöä. Aikaisemmassa investointihankkeessa kylätalon energiatehokkuutta parannettiin ilmalämpöpumpulla sekä hankittiin sähkökatkojen varalle aggregaatti. Ennestään ammattikeittiön tasoinen varustus täydentyi yleiskoneella, joka mahdollistaa muun muassa suositun mykyrokkataikinan tekemisen.

Yhdistyksen aktiivinen talkoolainen Päivi Laamanen kertoo, että kun laitetaan useampi asiantuntija miettimään ideoita, syntyy hyviä hanketarpeita. Saamastaan tunnustuksesta Laamanen kertoo seuran jäsenten olevan yllättyneitä ja erittäin otettuja. ”Päivä päivältä tunnustusta arvostaa enemmän. Se, että rahoittaja myöntää tällaisen tunnustuksen, saa tuntemaan, että raha on käytetty oikein ja oikeaan kohteeseen”, iloitsee Laamanen.

Ylä-Savon Veturin hallitus arvostaa Sonkakosken Nuorisoseuran sitoutumista pitkäjänteiseen kehittämiseen. Seura kehittää toimintaa ajanmukaisella tavalla ja innostaa mukaan toimintaan talkoolaisia, jopa kesäasukkaita sekä laajemminkin eri kylien ja kunnan toimijoita. Ylä-Savon Veturin hallitus on vaikuttunut sonkakoskelaisten aktiivisuudesta ja päämäärätietoisesta kehittämisestä. Sonkakosken Nuorisoseura on erinomainen esimerkki yläsavolaisesta kylätoimijasta, joka toteuttaa edellä mainituin tavoin erinomaisesti Leader-periaatteita.

Ari Kärkkäinen on vuoden Leader-Henkilö

Vuoden Leader-henkilönä palkittiin Kiuruveden Yrittäjät ry:n puheenjohtaja, yrittäjä Ari Kärkkäinen. Kärkkäinen edistää toiminnallaan ruohonjuuritason kehittämistä kannustamalla yrittäjäkollegoitaan selvittämään ja hyödyntämään Leader-rahoituksen mahdollisuuksia. Kärkkäinen edistää aktiivisesti Laeder-rahoituksen ja Ylä-Savon Veturin tunnettuutta, ideoi uusia hankeideoita ja madaltaa asukkaiden kynnystä rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen. Viime vuosina Kiuruvedeltä onkin tullut paljon tukikyselyjä ja -hakemuksia.

Ylä-Savon Veturin hallitus arvostaa perusteluissaan Ari Kärkkäisen oma-aloitteisuutta, kehittämisasennetta ja kannustavaa suhtautumista EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Kärkkäinen osallistuu aktiivisesti seudun kehittäjätapaamiseen ja verkostoituu sekä kerää tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Kärkkäinen jakaa auliisti saamaansa tietopankkia yhteisössään. Hänen osallistava, innostava ja uudistava otteensa Kiuruveden Yrittäjissä toteuttaa hyvin Leader-periaatteita.

Kuvat: Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry

Lisätietoja antaa:

Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry, toiminnanjohtaja Minna Partanen, 040 760 7173, minna.partanen@ylasavonveturi.fi

Luonnon monimuotoisuus vahvistuu Järvi-Suomessa, JÄSMY tukee kestävää tulevaisuutta

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (JÄSMY) vuosille 2020–2027 tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä. Järvi-Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeää ovat ohjelman mukaan lajiston köyhtymisen ja luontotyyppien uhanalaistumisen pysähtyminen, monimuotoisen luonnon saavutettavuuden parantuminen sekä monimuotoisuuden lisääntyminen. Luonnon monimuotoisuutta tulisi edistää erityisesti laiduntamisen, luonnonmukaisen viljelyn, sekä maisemanhoidon ja perinnebiotooppien kautta. Lisäksi eliöstön tasapainoisuutta voidaan lisätä muun muassa vieraslajien torjunnan ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen avulla.

Työvälineitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen

JÄSMY-ohjelman kautta EU:n maaseuturahoituksella on tuettu tähän mennessä 16 hanketta luonnon monimuotoisuutta edistävää hanketta Järvi-Suomen alueella. Näiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 4,1 miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet edistävät luomua, kulttuuriympäristön hoitoa sekä vesienhoitoa, tehostavat vieraslajien torjuntaa ja vahvistavat Järvi-Suomen luonnon monimuotoisuutta muilla tavoin. Luonnon monimuotoisuusteemaa painotettiin erityisesti vuonna 2024, jolloin Järvi-Suomen ELY-keskuksissa oli auki teemahakuja vesistöjen tilan parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Esimerkiksi useita vieraslajihankkeita rahoitettiin JÄSMY-teemahaun kautta. Yksi rahoitetuista hankkeista on Luonnonvarakeskuksen ”Kohti tehokkaampaa vieraslajien hallintaa” -hanke, jonka tavoitteena on selvittää keinoja, joilla vieraslajikasvien leviämistä voidaan hallita entistä tehokkaammin perinnebiotoopeilla, sekä alueilla, joilla vieraslajikasvit uhkaavat paikallista monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin kanssa Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla vuosien 2025–2027 aikana.

Ohjelman puitteissa viestintää on vahvistettu blogeilla, kampanjoilla ja webinaareilla, jotta tieto monimuotoisuuden merkityksestä ja rahoitusmahdollisuuksista asian edistämiseksi leviäisi laajasti. JÄSMY-ohjelman sekä -hankkeiden avulla on vahvistettu käytäntöjä, jotka tukevat sekä luonnon että maatalouden kestävyyttä.

Tutustu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi -teemassa rahoitettuihin hankkeisiin:

Lumoava -hanke

LUMOAVA-hankkeen tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.

Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi)

Vehkataipaleen monimuotoisuushanke

Hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta maaseudulla, Taipalsaaren Vehkataipaleen alueella. Hankkeessa suunnitellaan, ottaen maanomistajat mukaan, toimenpiteet 7 erilaiselle luontokohteelle monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä järjestetään tapahtumia. Hankkeella lisätään alueen toimijoiden yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden parissa.

Katso hankkeesta kertova video Youtubesta. (Youtube)

Tutustu myös blogiteksteihin teemasta:

• Laiduntaminen lisää luontoarvoja (maaseutu.fi)
• Luomu elää vahvana Järvi-Suomessa (maaseutuverkosto.fi)
• Monipuolinen viljely turvaa peltosirkun ja muiden peltolintujen elinoloja (maaseutuverkosto.fi)

Lue lisää JÄSMY-ohjelmasta ja sen vaikutuksista Järvi-Suomen alueella:

Itä-Suomen viljelijätukikoulutukset alkuvuodelle 2026

Syysilmoitus torstaina 8.1.2026 klo 12.00–14.30

Infotilaisuudessa kuullaan lisää vuoden 2026 syysilmoituksen tekemisestä. Lisätietoa tilaisuudesta, ohjelma ja ilmoittautuminen: Itä-Suomen viljelijätuki-info: Syysilmoitus 8.1.2026 – Maaseutuverkosto‘

Eläinvalvonta

Vuonna 2026 erillistä eläintukikoulutusta ei pidetä Itä-Suomen alueella, tukiehdoissa ei ole tullut muutoksia.  Eläinten hyvinvointilakiin on tulossa täsmennyksiä hevosten ja aasien pitoon, joista voit lukea Ruokaviraston sivuilta lisää. (Ruokavirasto.fi) Ruokaviraston eläintiloille suunnatussa uutiskirjeessä 2.12.2025 on kerrottu tukien hakemisesta ja aikataulusta kootusti. Ruokaviraston viljelijäuutiskirje eläintiloille (uutiskirje.ruokavirasto.fi) Tutustu myös vuoden 2025 eläintukikoulutuksen materiaaleihin alla löytyvistä linkeistä (maaseutu.fi/Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)

Koulutuksien tallenteet ja koulutusaineistot löydät alueesi koulutusmateriaaleista:

• Pohjois-Savon koulutusmateriaalit – Maaseutu.fi (maaseutu.fi)
• Koulutusmateriaaleja Etelä-Savosta (maaseutu.fi)
• Koulutusmateriaalit Pohjois-Karjalasta- Maaseutu.fi (maaseutu.fi)

AB-tukialueella sijaitseville toimijoille tarjolla koulutuksia

Mikäli tilasi sijaitsee AB-tukialueella, Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskukset järjestävät eläintukikoulutuksen, joihin voit osallistua mukaan. Lisätietoa tilaisuudesta:

• Eläintukikoulutus 2026 (Etelä-Pohjanmaa, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pirkanmaa) – Maaseutuverkosto.
• Ilmoittaudu ennakkoon lomakkeella (webropolsurveys.com) Saat kalenterikutsun ja Teams-linkin koulutukseen sähköpostilla.

Itä-Suomen viljelijätuki-infot 2026

Itäisen-Suomen kuntien maaseutupalvelut ja Itä-Suomen elinvoimakeskus järjestävät yhteistyössä tilaisuuksia viljelijöille erilaisista teemoista. Päivitämme alkuvuoden ja kevään 2026 tulevia tilaisuuksia kootusti tälle sivustolle. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään seuraavasti:

Yhteisistä tilaisuuksista löydät lisätietoa alla olevasta valikosta. 

Päivitämme tulevia tilaisuuksia tälle sivustolle. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia aiheesta kiinnostuneille. Koulutuksissa keskitytään viljelijätukiehtojen muutoksiin vuodelle 2026 sekä käydään läpi asioita, jotka ovat osoittautuneet haastaviksi. Koulutuskierroksen materiaalit julkaistaan Maaseutu.fi/aluesivujen koulutusmateriaaleissa:

• Koulutusmateriaaleja Etelä-Savosta (maaseutu.fi)
• Koulutusmateriaalit Pohjois-Karjalasta- Maaseutu.fi (maaseutu.fi)
• Pohjois-Savon koulutusmateriaalit – Maaseutu.fi (maaseutu.fi)

Tervetuloa ilmoittautumaan koulutuksiin sekä samalla tapaamaan muita viljelijöitä! Tutustu myös muihin alueemme tilaisuuksiin tapahtumakalenterista! (Maaseutuverkosto.fi)

CAP-suunnitelma: arviointeja ja seminaaritallenne julkaistu

EU:n maatalousrahoituksen suorilla tuilla ja luonnonhaittakorvauksilla on ollut merkittävä rooli maatalouden resilienssin vahvistamisessa erityisesti markkina- ja sääolosuhteiden vaihteluissa. Tuet ovat toimineet vakaana ja ennakoitavana tulonlähteenä, jotka tasaavat yrittäjätulojen vaihtelua eri tuotantosuunnissa. Koska tukien määrä ei tulevaisuudessa todennäköisesti lisäänny, olisi arvioinnin mukaan tarkoituksenmukaista vahvistaa muita resilienssiä lisääviä välineitä. Pidemmällä aikavälillä tukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää vähitellen suorista pinta-alaperusteisista tuista kohti riskinhallintaa ja tulosperusteisia tukimuotoja. Näiden tukien suunnittelussa resilienssin vahvistamisen tulisi olla keskeinen tavoite. Nykyisen CAP-suunnitelman toimenpiteissä pitäisi pystyä myös huomioimaan riskit, joiden todennäköisyys kasvaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai erilaisten eläintautien leviämisen seurauksena. Arvioinnissa suositellaan, että CAP-suunnitelman riskienhallintakokonaisuuden pitäisi pystyä vastaamaan sääriskiin liittyvään kriisinhallintaan.

Suorien tukien kohdentuminen tilan koosta riippumatta on Suomessa vertailumaita tasapainoisempaa. Tästä syystä keskittymiskehitystä hillitsevän uudelleenjakotuen tarve on monia EU-maita vähäisempää, kun suorat tuet eivät keskity Suomessa suurimmille tiloille. Suomen ratkaisu pitää uudelleenjakotuen osuus maltillisena on ollut perusteltu ratkaisu kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta.

Eläinten hyvinvointi: Vapaaporsitus yleistynyt, hyvinvointisuunnitelmissa parantamisen varaa

Eläinten hyvinvoinnin osalta todetaan, että vapaaporsitus on yleistynyt, naudat laiduntavat enemmän ja lypsylehmien poistoikä on noussut. Lypsylehmän poistoikä kertoo, kuinka kauan lehmä pysyy tuotannossa, ja sillä on suuri merkitys sekä viljelijän taloudelle että eläinten hyvinvoinnille. Broilereiden jalkapohjaterveys on paremmalla tasolla ja pääosin hyvä. Broilerien jalkapohjaterveys on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Hyvät jalkapohjat tarkoittavat, että siipikarja voi liikkua normaalisti, kasvaa terveesti ja tuottaa laadukasta lihaa. Eläinten hyvinvointikorvauksen merkittävimpiä muutoksia ovat olleet kivunlievityksen käyttöönotto esimerkiksi kastraation yhteydessä ja lisääntynyt eläinten kytkemättä pitäminen, erityisesti vapaaporsituksen yleistyminen.

Arviointi tuo esille, että muutoksiin vaikuttavat myös CAP-suunnitelman ulkopuoliset tekijät, kuten esimerkiksi meijereiden vaatimukset, Naseva- ja Sikava-järjestelmät, investoinnit, neuvonta ja kuluttajien odotukset. Eläinten hyvinvointikorvauksen hyvinvointisuunnitelmien hyöty eläinten hyvinvoinnin parantamisessa jää valtaosalla tiloista todennäköisesti hyvin vähäiseksi. Käytännössä tilat täyttävät niitä niukkasanaisesti, lähinnä tuotanto-olosuhteita painottaen ja harvoin päivittäen. Hyvinvointisuunnitelmien vaikuttavuus eläinten hyvinvointiin on arvioinnin mukaan heikko. Toisaalta arvioinnit perustuvat saatavilla olevaan aineistoon, eikä CAP-suunnitelman vaikutusta kehityksestä pystytä yksiselitteisesti vahvistamaan.

Ympäristö ja ilmasto: Monimuotoisuuskaistat vähentyneet ja energiainvestoinnit hillinneet päästöjä

Viljelemättömien pientareiden ja kaistojen merkitys maatalousympäristön monimuotoisuudelle on kiistaton. Ne tarjoavat elinympäristöjä lukuisille eliöryhmille, kuten pölyttäjille ja linnuille. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Vapaaehtoinen monimuotoisuuskaistojen toteutus on jäänyt vähäiseksi. Peltoympäristön lajistoa edistäisi monivuotisten nurmi- ja kesantoalojen lisääminen ja kohdentaminen peltoalueiden keskiosiin. Peltomaan ulkopuolisten elinympäristöjen hoidon siirtyminen kiinteään hehtaarikorvaukseen on johtanut siihen, että osa aiemmista sopimusalueista on jäänyt tuen ulkopuolelle. Arvioinnissa suositellaan, että paras keino hoitoalan kasvattamiseen olisi lisätä kertaluonteisen raivaustoimenpiteen suosiota sekä selvitettävä johtuuko sen vähäinen käyttö korvaustason riittämättömyydestä vai muista syistä. CAP-suunnitelman tukitoimet tuotantoeläinten ja -kasvien geneettiseen monimuotoisuuden lisäämiseen ovat olleet merkittävässä roolissa alkuperäisrotujen ja -lajikkeiden säilyttämisessä.

CAP-suunnitelman toimenpiteillä on ollut toivottuja vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi investointituet ovat lisänneet uusiutuvan energian kapasiteettia sekä vähentäneet päästöjä maataloudessa. Merkittävä osa maatalouden kasvihuonekaasupäätöistä syntyy uuden pellon raivauksen myötä. CAP-suunnitelman myötä uuden pellon raivaus on vähentynyt merkittävästi, mutta turvemaiden osuus uusista lohkoista on yhä korkea. Turvemaiden viljely tuottaa merkittävän osan maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Turvemaiden nurmiviljely on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta yksivuotisten kasvien viljelyä parempi vaihtoehto. Yksivuotisten kasvien osuus turvemailla on säilynyt kuitenkin lähes ennallaan. Arvioinnin mukaan CAP-suunnitelmalle asetettu 0,8 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.)  kasvihuonekaasupäästövähennystavoite vuoteen 2027 mennessä ei toteutuneella kehityksellä tule toteutumaan. Arviointi kuitenkin korostaa, että CAP-suunnitelma tukee Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta merkittäviä politiikkauudistuksia tarvitaan, jotta päästövähennystavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Helmikuussa 2026 kokoontuva seurantakomitea keskustelee arviointien suosituksista ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä Suomen CAP-suunnitelmaan.

Linkit julkaistuihin arviointeihin:

Arviointi Suomen CAP-suunnitelman vaikutuksista maatalouden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn (MAAT)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi Suomen CAP-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineiden toimivuudesta (RISKI)Linkki toiselle sivustolle

Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja bioturvaan liittyvien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi (EHT)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi CAP-suunnitelman 2023–2027 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle (LUMO)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi CAP:n vaikutuksista maatalouden ilmastonmuutoksen hillintään (ILMA)Linkki toiselle sivustolle

Arviointi CAP:n vaikutuksista ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kasvinsuojeluun (KUORMITUS)Linkki toiselle sivustolle

Arviointeja käsiteltiin tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja maaseutuverkoston yhteisessä arviointiseminaarissa 2.12.2025, jossa riitti puhetta CAP:n tulevaisuudesta sidosryhmien kanssa. Lue lisää ja tutustu arvioinnista esitettyihin  seminaariuutisesta. Katso tallenne arviointiseminaarista Maaseutuverkoston YouTubesta. Kaikki julkaistut arvioinnit ja 2.12. arviointiseminaarin materiaalit löytyvät kootusti maaseutu.fi.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Minna-Mari Kaila
Osastopäällikkö, ruokaosasto (CAP-suunnitelma)
Puh. 029 5162 217

Eero Pehkonen
Neuvotteleva virkamies (CAP-arviointi)
Puh. 029 5162 217

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

Uusi työkalu avaa kuntien maaseutukoostumuksen

Kuntakoonti-työkalu antaa selkeän kokonaiskuvan siitä, millaisia tukia ja investointeja on maksettu eri puolilla Suomea. Koonti näyttää samasta näkymästä sekä viljelijöille myönnetyn maatalousrahoituksen että yritysten ja yhteisöjen hankkeisiin suunnatun maaseudun kehittämisrahoituksen.

– Tällaista kokonaiskuvaa ei ole aiemmin ollut saatavilla. Nyt kuka tahansa voi nähdä yhdellä silmäyksellä, millaista kehittämistä ja maataloutta rahoitus kunnassa mahdollistaa, kertoo kehittämistyössä mukana ollut maaseutuverkostoyksikön verkostokoordinaattori Salla Pätilä.

Työkalun avulla voidaan tarkastella esimerkiksi rahoituksen kokonaismääriä, eri tukimuotojen jakaumia ja hankkeiden monipuolisuutta. Se tarjoaa kunnille, aluekehittäjille ja päättäjille uuden tavan hahmottaa, miten EU:n ja Suomen yhteinen rahoitus vaikuttaa paikallisesti, ja mitä kaikkea sen avulla on saatu aikaan. Kuntakoonti on avoimesti käytettävissä osoitteessa maaseutuverkosto.fi/kuntakoonti. Kuntakoonnin tiedot päivittyvät kerran vuodessa Ruokaviraston tukitietojen julkaisun yhteydessä. Tietoja voi hyödyntää niin kuntien omassa kehittämistyössä kuin viestinnässä ja päätöksenteon tukena.

Aluehallintouudistuksen vaikutukset maaseudun tukiin Itä-Suomessa

Maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin ja aluejaot muuttuvat samalla jonkin verran, kun 15 ELY-keskuksen tilalle perustetaan 10 elinvoimakeskusta. Itä-Suomen elinvoimakeskus muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Tämä hallinnollinen muutos näkyy maaseututukien asiakkaille seuraavasti.

Tukihakemukset Hyrrä-järjestelmässä

• Vuoden 2025 puolella ELY-keskuksille jätettyjen rahoitushakemusten käsittely siirtyy elinvoimakeskuksille vuoden 2026 alusta alkaen ja hakemusten käsittely jatkuu normaalisti. Uusia rahoituspäätöksiä päästään tekemään todennäköisesti helmikuun aikana.

• Hyrrä-järjestelmässä on käyttökatko 1.‒7.1.2026. Katkon aikana tuenhakijat eivät voi tehdä tuki- ja maksuhakemuksia eivätkä viranomaiset ja Leader-ryhmät voi käsitellä niitä. Tämä koskee seuraavia tukimuotoja: maatalouden investointi- ja aloitustuet, maaseudun yritys- ja hanketuet, neuvontakorvaus, ei-tuotannollisten investointien tuki, kyläkauppatuki, porotalouden ja luontaiselinkeinojen investointi- ja aloitustuet sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tuet.

• Lisäksi Hyrrä-järjestelmässä on vuodenvaihteessa normaali maksukatko 23.12.2025‒8.1.2026. Tänä aikana Ruokavirasto ei maksa tukia.

Maaseutupalveluiden henkilöstön yhteystiedot ja toimenkuvat

• Henkilöstön puhelinnumerot pysyvät samana. Tämä koskee sekä 0295-alkuisia että 050/040-alkuisia numeroita.

• Sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, mutta vanhat ely-keskus.fi-päätteisistä osoitteista sähköpostit kääntyvät muutoksen jälkeen jonkin aikaa uusiin sähköposteihin.
• Vuodenvaihteen jälkeen voit olla tuttuihin asiantuntijoihin yhteydessä kuten aikaisemminkin. Sisäistä työnjakoa päivitetään myöhemmin ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan.

Itä-Suomen elinvoimakeskus toimii kolmen maakunnan alueella

• Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo muodostavat vuoden alusta alkaen Itä-Suomen elinvoimakeskuksen, jolla on kolme toimipaikkaa – Kuopio, Joensuu ja Mikkeli. Henkilöstöä työskentelee myös muilla paikkakunnilla. Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa on noin 250 työntekijää.

• Maaseudun hanke- ja yritystukien sekä maatalouden kokeilutuen osalta Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa yhteistyötä tulevat tekemään nykyisten maakuntien Leader-ryhmät, eli Leader Veej´jakaja, SavonLuotsi Leader ry, Joensuun seudun Leader, Keski-Karjalan Jetina, Vaara-Karjalan Leader, Leader Kalakukko, Leader Mansikka ja Leader Ylä-Savon Veturi.

• Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella toimivia maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita tulevat olemaan Mikkelin maaseututoimi, Itä-Savon maaseututoimi, Rantasalmen maaseututoimi, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut, Ylä-Savon maaseutupalvelut, Sydän-Savon maaseutupalvelut ja Luoteis-Savon maaseutupalvelut.

Maaseudun tukimuotoihin ei tule muutoksia

• Alueellisia maaseutusuunnitelmia toteutetaan edelleen, ja tukimuodot ja -ehdot pysyvät nykyisellään.