Maaseutuverkosto.fi ja AgriHubi– ota hyöty irti uusista ominaisuuksista! 2.9.2026 Tänä vuonna maaseutuverkoston, AgriHubin ja kalatalousverkoston yhteisellä verkostoalustalla on tapahtunut paljon pieniä ja suuria muutoksia. Käymme yhdessä läpi kaikki alustan uudet työkalut klassikkoja unohtamatta Opi ja innostu -webinaarissa 26.11.2026 klo 12-13. Tervetuloa mukaan! Kehittäminen on tarpeen, koska sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti myös vuonna 2026. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 6000, ja sivustolla vierailee keskimäärin 9000 kävijää viikossa. Suosituimmat sivuston sisältöosiot ovat edelleen hankerekisteri, tapahtumakalenteri sekä uutiset ja blogit. Pieniä korjauksia tehdään viikoittain, ja ylläpito kiittääkin aktiivista yhteisöä virhetilanteiden ja kehittämisideoiden esille tuomisesta! Tuo osaamisesi esiin AgriHubin Neuvojahaussa Verkostoalustan uusin tietokokonaisuus, Neuvojahaku, aukesi toukokuussa osoitteessa maaseutuverkosto.fi/neuvojahaku. Palvelu kokoaa yhteen maa-, puutarha- ja metsätalouden neuvojat ja asiantuntijat, jotta yrittäjät voivat löytää tarvitsemansa osaamisen helposti yhdestä paikasta. Neuvojahaun löydät AgriHubin etusivuilta tai maaseutuverkosto.fi -puolelta kohdasta ”Työkalut” Neuvojia voi etsiä esimerkiksi osaamisen, tuotantosuunnan, sijainnin tai koulutuksen perusteella. Mukana ovat sekä neuvontakorvaus-oikeuden omaavat neuvojat että muut neuvojat. Neuvontakorvaus-oikeudellisten neuvojien tiedot tulevat suoraan Ruokaviraston Hyrrä-tietojärjestelmästä, mikäli käyttäjä on siihen luvan antanut. Jos neuvontakorvaus-oikeuksia ei ole, rekisteröitynyt verkostoalustan käyttäjä voi lisätä oman neuvojaprofiilin Neuvojahakuun. Syksyllä 2026 teemme Neuvojahaun viestintäkampanjan maa- ja puutarhatalouden keskeisten somevaikuttajien voimin, jotta tieto palvelusta leviää myös yrittäjille. Täältä pääset tutustumaan Neuvojahakuun: https://maaseutuverkosto.fi/agrihubi/neuvojahaku Ohjeita Neuvojahaun käyttöön neuvojana: https://maaseutuverkosto.fi/ohje-neuvojakortin-kayttoon/ Kävijämäärätiedot hanketoimijoiden avuksi Hankekorttien hallinnoijat pääsevät nyt katsomaan, kuinka paljon hankekorttia hankkeille linkitettyjä sisältöjä on käyty katsomassa. Alkuvaiheessa kävijätiedot on laskettu vasta 31.7.2026 alkaen, mutta lisäämme myöhemmin kävijämäärät pidemmältä aikaväliltä. Kävijämäärä-tiedot löytyvät nyt hankekortilta sen hallinoijille. Tietoja voi hyödyntää esimerkiksi hankkeen raportoinnissa. Samalla voi hyvin testata, miten eri kanavat toimivat hankkeen viestinnässä, eli näkyvyyttä ja lukukertoja sisällöille voi kasvattaa jakamalla sisältöjä muissa kanavissa ja seurata mahdollisia kävijäpiikkejä. Jätä työpaikkailmoitus Hakukuulutus-palstalle Maaseudun kehittämisen ja maatalouden hankkeisiin on ollut välillä haastava löytää työntekijöitä, ja toisaalta näistä aloista kiinnostuneiden on ollut vaikea löytää kiinnostavia työpaikkailmoituksia. Nyt kirjautuneet käyttävät voivat lisätä Hakukuulutus-palstalle myös työpaikkailmoituksia: ilmoituksen voi lisätä kokonaan omana sisältönään tai linkata muussa palvelussa julkaistuun ilmoitukseen. Työpaikkailmoituksen voi linkittää myös Hankerekisteristä löytyvään hankekorttiin. Tutustu, kokeile ja vinkkaa muille hakukuulutuksista Hakukuulutukset ja työpaikkailmoitukset löytyvät ajankohtaista-osion alta. Sinne luodut sisällöt nousevat myös torstaisin käyttäjille lähtevään viikkokoosteeseen. Lisää podcast Podcastien suosio jatkaa kasvuaan. Etenkin maa- ja puutarhatalouden aiheilla on Suomessa jo lukuisia kuunneltavia sisältöjä. Nyt voit linkittää tai upottaa julkaistun podcastin tai muun äänisisällön Maaseutuverkosto.fi:n Ajankohtaista-palstalle blogin tapaan. Lisättävän podcastin voi linkittää myös Hankerekisterin hankekorttiin. Sisältöjen yhteinen muokkaus helpottuu Tapahtumien, blogien ja muiden sisältöjen muokkausoikeuksien jakaminen helpottuu entisestään Käyttäjien toiveesta lisättiin ominaisuus lisätä useampi muokkaaja sisällöille, joita rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä. Jos siis lisäät esimerkiksi tapahtuman tai blogin, voit lisätä muokkaajiksi myös muut tapahtuman järjestäjät! Vastaa hankekortin päivityksen yhteydessä avautuvaan viestintäkyselyyn ja auta kehittämään hankkeille suunnattua viestintää EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestinnässä on tärkeää saada tietoa siitä, mitkä kanavat ja millaiset sisällöt ovat hankkeille hyödyllisiä. Tätä tietoa kerrytetään nyt lyhyellä kyselyllä, joka avautuu aina hankekortin haltuunoton yhteydessä. Tällä hetkellä kysely näkyy myös aiemmin aktivoitujen hankekorttien yhteydessä, kunnes siihen on vastattu. Kiitos, että autat vastauksillasi kehittämään rahoituksen viestintää erityisesti hankkeiden tarpeisiin! Kesälomien kynnyksellä lisäsimme myös ominaisuuden, jossa yhdellä klikkauksella tapahtuman luonnin tai muokkauksen yhteydessä voit antaa muokkausoikeudet kaikille hallinnoimasi hankkeen yhteyshenkilöille. Yritystuet tulivat hankerekisteriin Sivuston käytetyin ominaisuus, Hankerekisteri, täydentyi huhtikuussa Euroopan maaseutu- ja maaseuturahoituksen 2022-2027 yritystuki-hankkeilla. Näitä hankekortteja on rekisterissä liki 6000. Yritystukia pääsee helpoiten selaamaan, kun valitsee suodattimista Hakemustyypiksi “Yritystuki”. Yritystuet saa suodatettua ”Hakemustyypin” valitsemalla. Yritystukien julkinen kuvaus löytyy vain hankkeilta, jotka ovat saaneet tukipäätöksen 15.4.2026 jälkeen. Tulossa syksyllä: tekoälyavusteinen haku–toiminto Pitkään suunnitteilla ollut tekoälyapuri tiedon löytämiseen alkaa olla loppusuoralla. Tällä hetkellä käynnissä on sisäinen testaus, ja julkiseen testaukseen päästään syksyn edetessä. Etusivulle tuleva tekoälyavusteinen hakutoiminto tulee helpottamaan tiedon löytämistä koko sivustolta! Opi ja innostu webinaarissa verkostoalustan uusista ominaisuuksista Haluatko nähdä käytännössä, miten uudet työkalut toimivat ja saada vinkkejä verkostoalustan tehokkaaseen käyttöön? Tervetuloa mukaan maksuttomaan Opi ja innostu: Maaseutuverkosto.fi:n ja AgriHubi.fi:n uudet päivitykset ja tutut työkalut -verkkotilaisuuteen 26.11.2026 klo 12:00-13:00. Tilaisuudessa esitellään sivuston uusimpia päivityksiä ja kerrataan vanhoja tuttuja, vastaillaan käyttäjien kysymyksiin ja kurkistetaan tuleviin kehitysaskeliin. Tilaisuus tallennetaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen:https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/opi-ja-innostu-maaseutuverkosto-fin-ja-agrihubi-fin-uudet-paivitykset-ja-tutut-tyokalut-2/ Antoisaa syksyä – ottakaa hyöty irti suurimmasta maaseudun ja maatalouden kehittäjien yhteisöstämme!
Saimaan ruokafoorumi vauhdittaa kestäviä ja kokonaisturvallisia ratkaisuja – tule mukaan 12.11.2026 1.9.2026 Saimaan ruokafoorumi -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa marraskuussa Mikkelissä. Tilaisuus kokoaa ruokajärjestelmän toimijat edistämään ruokaturvaa kriisien ja ilmastonmuutoksen keskellä. Ilmoittautuminen on nyt auki! Päivä keskittyy kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin: miten ruokajärjestelmästä rakennetaan kestävä, huoltovarma ja joustava muuttuvassa ilmastossa ja maailmantilanteessa? Voisiko Itä-Suomi toimia edelläkävijänä kokonaisturvallisen ruokajärjestelmän kehittämisessä? Huoltovarmuuden ja muutosjoustavuuden tarpeen korostuessa kestävien alueellisten ruokajärjestelmien edistäminen on muodostumassa kiireelliseksi. Toisaalta kansallisen tason painotukset tuovat myös uusia mahdollisuuksia alueellisten ruokajärjestelmien kokonaiskestävyyden parantamiseen. ”Nykyisellään suuri osa Suomen maakunnista kärsii ikääntymisestä, jatkojalostajien puutteesta, alkutuotannon heikosta kannattavuudesta ja ilmaston lämpenemisestä. Kokoamalla tuottajat, kunnat, kauppa, hallinto ja tutkimus yhteen ideoimaan keinoja resilienssin vahvistamiseen voimme nopeuttaa tarvittavien innovaatioiden ja uusien toimintatapojen syntymistä, niin Itä-Suomessa kuin koko maan tasolla”, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yliopistotutkija Kari Koppelmäki. Saimaan ruokafoorumissa osallistujat pääsevät pohtimaan omaa rooliaan ja potentiaalisia uusia toimintatapojaan ruokajärjestelmän osana. Tapahtumassa jaettavien ratkaisujen korttien avulla osallistujat saavat tietoa jo tekeillä olevista uusista ruokajärjestelmän kokonaisturvallisuuden parantamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytännöistä. Omaa ratkaisua voi ehdottaa mukaan 15.10. mennessä. Keskiössä riskit, mahdollisuudet ja ratkaisut Seminaaripäivä on jaettu kahteen osaan: aamupäivän aikana key note -puhuja, professori Rogier Schulte Wageningenin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rikkonen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen hahmottelevat globaalin, kotimaisen ja itäsuomalaisen ruokajärjestelmän riskejä ja muutostarpeita. Iltapäivä on omistettu ratkaisuille: Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen valottaa menneiden sotien aikaista ruokahuoltoa, paneelikeskustelussa hallinto, kauppa, elintarvikejalostajat sekä maa- ja metsätaloustuottajat kuvaavat omaa matkaansa kohti kriisinkestävyyttä, ja Siiriäisen Luomutilan Anna Siiriäinen päättää päivän kertomalla omista huoltovarmuuden ja ilmastokestävyyden ratkaisuistaan. Seminaaripäivän päätteeksi osallistujilla on mahdollisuus jatkaa keskustelua käytännön ratkaisuista cocktailien äärellä ja vierailla Muistin näyttelyssä. Esittele huoltovarmuuteen liittyvä ratkaisusi Saimaan ruokafoorumissa Ratkaisujen korteilla nostetaan esiin käytännön ratkaisuja, jotka vahvistavat ruokajärjestelmän huoltovarmuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja samalla myös maaseudun elinvoimaa. Tavoitteena on tuoda esiin konkreettisia toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja uusia avauksia, joista muut toimijat voivat saada oppia ja ideoita omaan työhönsä. Ratkaisu on voinut syntyä esimerkiksi maatalouden ja maaseudun kehittämishankkeissa, mutta toivotamme tervetulleiksi myös muut uutta luovat, ajankohtaiset ratkaisut. Ratkaisujen kuvauksista tuotetaan kortteja, joita jaetaan tapahtumapaikalla. Saat myös esitellä ratkaisua tapahtuman cocktail-tilaisuudessa. Kortin toisella puolella kuvataan tunnistettu ongelma tai haaste ja toisella puolella sen ratkaisu. Aineistoja voidaan hyödyntää tapahtuman jälkiviestinnässä. Lisäksi kortteja voidaan mahdollisesti jakaa myöhemmin myös muissa järjestäjien tilaisuuksissa. Ilmoita ratkaisusi viimeistään 15.10.2026 tällä lomakkeella. Tavoitteena on käynnistää vuosittainen kohtaamispaikka, joka vauhdittaa yhteistyötä ja vaikuttavia tekoja. Tapahtuma on maksuton, ja sitä voi seurata myös etänä. Tervetuloa mukaan! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu. Tapahtuman järjestää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Elinvoimakeskusten ilmastoyksikön, Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuverkoston kanssa. Lisätietoja tapahtumasta Anna Topparilta (etunimi.sukunimi ät helsinki.fi) ja huoltovarmuuteen liittyvistä ratkaisujen korteista Salla Ruuskalta (etunimi.sukunimi ät maaseutu.fi).
Hae uudet ideat tilasi kehittämiseen MaatalousKonemessujen Innovaatiotorilta 27.8.2026 Mitä uutta voisit viedä mukanasi omalle tilalle tai yritykseen? MaatalousKonemessuilla 8.–10.10.2026 järjestettävä Innovaatiotori kokoaa yhteen maa-, metsä- ja puutarhatalouden kiinnostavimmat uudet ratkaisut. Innovaatiotorilla esitellään ratkaisuja muun muassa datan, älykkään teknologian ja automaation hyödyntämiseen, peltomaan kasvukunnon ja ravinteiden hallintaan sekä kiertotalouteen. Esillä on myös uusia tapoja varautua riskeihin, kehittää johtamista ja monipuolistaa tuotantoa esimerkiksi uusien viljelykasvien ja pölytyksen avulla. Lisäksi mukana on energiaan ja metsätalouteen liittyviä innovaatioita. Innovaatiotorin löydät MaatalousKonemessujen osastolta 6e2 Tutustu nyt kaikkiin Innovaatiotorin innovaatioihin! Innovaatiotorilla uusien ratkaisujen kehittäjät ovat itse tavattavissa. Voit jutella siitä, miten idea toimii käytännössä, missä vaiheessa ratkaisu on, millaiselle tilalle se sopii ja voisiko siitä olla hyötyä omassa yrityksessäsi. Vuonna 2026 Innovaatiotorilla on myös oma lava, jolla kuullaan messujen aikana ajankohtaisia puheenvuoroja, hanke-esittelyjä ja keskusteluja uusista ratkaisuista. Lavaohjelman ohjelma julkaistaan syyskuussa. Tule Innovaatiotorille hakemaan uusia näkökulmia, tapaamaan kehittäjiä ja katsomaan, millaisia mahdollisuuksia maa-, metsä- ja puutarhatalouden tulevaisuus tarjoaa. Tutustu Innovaatiotorin tarjontaan jo ennalta! Innovaatiotorin järjestävät Maaseutuverkosto ja AgriHubi.
Jo markka-ajoista maaseudun tukena – Hämeen Leader-ryhmät juhlistivat kolmekymppisiä 26.8.2026 Jo markka-ajoista maaseudun tukena – Hämeen Leader-ryhmät juhlistivat kolmekymppisiä Leader-toiminnan 30-vuotista taivalta Suomessa juhlitaan tänä vuonna. Juhlavuoden viestikapula saapui heinäkuun alkupuolella Hämeen maakuntiin, joissa Leader-rahoituksella on tuettu maaseutua monipuolisesti jo markka-ajoista lähtien. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995 alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu, ja hieman myöhemmin maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset Leader-ryhmät syyskuun alussa 1996. Nyt kolmea vuosikymmentä myöhemmin Suomen 53 Leader-ryhmää juhlistavat kukin omalla tavallaan ja tahollaan merkkivuotta kuluvan vuoden aikana. Kun viestikapula saapui Kanta-Hämeeseen, toteuttivat Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry ja EMO ry juhlavuoden kunniaksi omalla viikollaan Löydä Leader -tempauksen piilottamalla ympäri maakuntaa tuotepaketteja rahoitettuihin kohteisiin. – Löydä Leader -tempaus onnistui mukavasti ja saimme kiitosta erityisesti tuotepaketin syötävästä sisällöstä. Halusimme Leader-juhlinnan lisäksi nostaa esiin paikallisia tuottajia tulevan Lähiruokapäivänkin kunniaksi. Hämeessä ruoka yhdistää monenlaisia tekijöitä ja kehittäjiä, tempauksen ideoinut Linnaseutu ry:n viestintäsuunnittelija Karita Soittila kertoo tyytyväisenä. Viikkoa aiemmin juhlavuotta viettänyt Päijänne-Leader ry juhlisti syntymäpäiviä Päijät-Hämeessä kahden avoimen tilaisuuden merkeissä, kun Leader-tukea monipuolisesti hyödyntäneellä Heinola DiscGolfPark Worldilla eli ”Kippiksellä” vietettiin perhepäivää ja Anianpellon suurmarkkinat Vääksyssä kokosivat väkeä yhteen. Lisää upeasta Kippiksen frisbeegolfunelmasta ja Päijänne-Leader ry:n tuesta voit lukea maaseutu.fi-sivustolta täältä. Lisäksi Päijät-Hämeessä pyöreitä vuosia juhlistettiin myös entisten ja nykyisten hallituslaisten ja jäsenten yhteisessä kiitosillassa. – Viikon aikana pääsimme kohtaamaan tuttuja ja uusia kasvoja, kuulemaan tarinoita paikallisesta tekemisestä ja näyttämään konkreettisesti, mitä Leader-rahoituksella on vuosien varrella saatu aikaan alueemme kylissä, yhteisöissä ja yrityksissä. Leader on ennen kaikkea ihmisten kokoisia ideoita, paikallista yhteistyötä ja uskoa siihen, että omaa kotiseutua voi kehittää yhdessä, Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Anu Taipale kiteyttää. Kanta-Hämeen Leader-ryhmät piilottivat ympäri maakuntaa tuotepaketteja ja kokoontuivat kauniin Kuittilankosken tuntumassa muistelemaan menneitä (ylempi kuva). Päijät-Hämeessä juhlavuotta vietettiin avoimien yleisötapahtumien ja entisten ja nykyisten hallituslaisten ja jäsenten yhteisessä kiitosillassa (alempi kuva). Jotain uutta, jotain pysyvää Kanta-Hämeen Leader-ryhmien väki kokoontui juhlaviikolla yhteen Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevalle ja Linnaseudun tukemalle Kuittilan kodalle muistelemaan menneitä vuosia ja Leader-työtä. – Jos miettii kolmea kulunutta vuosikymmentä, niin digitaalinen muutos on ollut valtava – sekä meille toimistolla että asiakkaille, kun paperilomakkeista on siirrytty verkkoon, jo 25 vuotta Leader-toiminnassa mukana ollut EMO:n toiminnanjohtaja Esko Pietari sanoo. Toisaalta kaikki ei ole muuttunut, sillä neuvonta on edelleen keskeinen osa Leader-työtä. – Lienemme viimeisiä rahoituksenmyöntäjiä, jotka ottavat henkilökohtaisesti asiakkaita yhä edelleen vastaan, Linnaseudun toiminnanjohtajana pitkään palvellut Jussi Pakari pohtii. Juuri kohtaamisista ja hanketoimijoiden omistautumisesta löytyykin Leader-työn suola. – Palkitsevimpia hetkiä työssä on, kun ihmisten kanssa onnistuu saavuttamaan luottamuksen, jolloin pyöreän pöydän ääressä jutellaan muustakin kuin hankeasioista ja uskalletaan kysyä niitä ”tyhmiäkin kysymyksiä”, vaikka eihän sellaisia oikeasti olekaan. On myös mahtavaa nähdä se ylpeys, jolla hanketoteuttajat projektiinsa suhtautuvat, olipa hanke sitten minkäkokoinen tahansa, LounaPlussan hankeneuvoja Elina Hujanen virkkoo. Digiloikka on ollut kolmessa vuosikymmenessä valtava, kun paperisista hakemuksista on siirrytty sähköisiin järjestelmiin ja digiasiointiin. Keski-Hämeen Leader-ohjelmassa olivat alun perin mukana Lammi, Tuulos, Hauho, Padasjoki, Hämeenkoski ja Kärkölä. Osa alueesta kuuluu nykyään Linnaseudun ja osa Päijänne-Leaderin toiminta-alueeseen. ”Eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä” Paikallisen maaseudun kehittämisen historia Hämeessä on pitkä. Leader-ohjelman toimeenpano päästiin aloittamaan osuuskunta-muotoisena vuonna 1997 yhtenä Suomen mukaan valituista reilusta paristakymmenestä ensimmäisestä alueesta. – Se oli markka-aikaa eikä kukaan ollut ennen kuullut Leaderista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä, hämäläisen Leader-toiminnan ensimmäinen toiminnanjohtaja Pia Niemikotka muistelee kolmen vuosikymmenen takaista. Uuden äärellä oli moni, tekemistä paljon. – Tehtävämme oli toimeenpanna EU:n hyväksymää paikallistalouden kehitysohjemaa kentältä nousevien aloitteiden kautta. Hallintomalli piti luoda ministeriön, aluehallinnon sekä osuuskunnan hallituksen kanssa, ja asukkaat ja yritykset piti saada mukaan toimeenpanemaan konkretiaa, Niemikotka jatkaa. Niemikotkan mukaan ohjelmakauden puolivälissä päätettiin alue jakaa ja hakea jatkoa seuraavalle kaudelle kahtena uutena alueena. – Kollegani Hämeen Liisa otti vastuulleen Päijät-Hämeen ja minä Hämeenlinnan seudun, Niemikotka muistelee. Vuosien saatossa Leader-kartta ja rajat ovat menneet jonkin verran uusiksi. Tätä nykyä Hämeen maakunnissa toimii neljä Leader-ryhmää, joista Linnaseutu toimii Hämeenlinnan seudulla, LounaPlussa Lounais-Hämeessä Forssan seudulla, EMO Riihimäen seudulla sekä Uudellamaalla ja Päijänne-Leader laajasti Päijät-Hämeessä ja Mäntyharjulla entisen Pertunmaan kunnan alueella. Historiallisesti hämäläisten Leader-ryhmien keskinäinen yhteistyö on ollut jopa poikkeuksellisen vahvaa. Tukimarkoista euroiksi – tälläkin rahoituskaudella jo kymmenisen miljoonaa maaseudun eteen Leader-ryhmien myöntämä tuki on todellista lähirahoitusta oman alueen eri toimijoille yrityksistä yhdistyksiin. Päätökset tuettavista kohteista tehdään paikallisia lähellä, ja varat jäävät aidosti lähelle ja oman alueen eduksi – vain tukimarkat ovat vaihtuneet euroiksi. – Kolmekymmentä vuotta sitten kyläläiset miettivät mahdollisuutta saada kylätalolle tietokone ja nettiyhteys yhteiseen käyttöön ja kylälle jopa kotisivut. Nyt mietitään, kuinka käyttää tekoälyä kylän kehittämiseen. Ajat ja tekniikka muuttuvat, mutta yhteisöllisyys ja asukkaiden tahto oman yhteisönsä kehittämiseen pysyy, pitkään Hämeen Leader-ryhmien kanssa ja Hämeen maaseudun kehittämisen parissa työskennelleet asiantuntijat Antti Pitkänen ja Tuija Hippeläinen elinvoimakeskuksesta miettivät. Tälläkin rahoituskaudella Hämeen Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yhteensä jo miltei kymmenen miljoonan euron edestä. Lista on pitkä ja joukkoon mahtuu paljon tärkeää työtä: on lasten ja nuorten harrastusten tukemista, lähiympäristön ja vesistöjen kunnostamista, turvallisuustekoja sydäniskureista pelastusvesijetin hankintaan ja kyläradioihin sekä yritysten investointeja ja kehittämistä. – Leader-ryhmät ovat todellakin juhlavuotensa ansainneet. Vuosien saatossa on ollut iloa päästä näkemään läheltä, millä intohimolla ja rautaisella osaamisella ryhmät toimivat oman alueensa eteen. Onnea siis kolmekymppiselle Leader-toiminnalle! maaseutuviestinnän koordinaattori Tomi Majuri toteaa. * Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa rahoituskauden tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi. Kanta-Hämeen Leader-ryhmät toimivat Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella ja Päijänne-Leader Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella. EMO ry juhlii kolmekymppisiä vielä uudelleen myös Uudenmaan ryhmien kanssa. Lisätietoja tukimahdollisuuksista paikalliseen kehittämiseen ja Leader-ryhmät toiminta-alueineen: Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972 LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715 Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300 Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462
Kaksi ehdokasta Pirkanmaalta Euroopan parhaiden maaseutuhankkeiden kilpailuun 25.8.2026 Kaksi ehdokasta Pirkanmaalta Euroopan parhaiden maaseutuhankkeiden kilpailuun EU:n laajuisessa Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) -kilpailussa valitaan Euroopan parhaat maatalous- ja maaseuturahoitteiset hankkeet. Suomalaista hankeosaamista kilpailussa edustaa kahdeksan hanketta, joista kaksi on Pirkanmaalta: Illon VPK:n Special Rescue -hanke ja Osuuskunta Kukkian Kasvattamon Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke. Voittajat julkistetaan joulukuussa. Turvallisuus- ja ensiaputaitoja erityistä tukea tarvitseville Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella -hanke mahdollisti sopimuspalokuntien tarjoaman palokuntaharrastuksen myös erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Illon VPK:n kehittämä toimintamalli tarjoaa esimerkiksi lievästi kehitysvammaisille ja neuropsykiatrisia haasteita omaaville mahdollisuuden harjoitella turvallisuus- ja ensiaputaitoja sekä toimia aktiivisena osana yhteisöä. Hankkeessa perustettiin uusia Special Rescue -osastoja sopimuspalokuntiin, koulutettiin ohjaajia ja luotiin valtakunnallinen kouluttajaverkosto. Tuloksena syntyi helposti monistettava toimintamalli, joka on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Special Rescue -hanke osoitti, että turvallisuus kuuluu kaikille ja että erityistä tukea tarvitsevat voivat olla yhteisöissään aktiivisia toimijoita ja auttajia. Se valittiin ehdolle maaseutualueiden sosioekonominen rakenne -kilpailusarjaan. EU:n maaseuturahoitusta hankkeelle myönsi Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Ratkaisu lasikuituveneiden kierrätykseen ja järviluonnon suojeluun Osuuskunta Kukkian Kasvattamon toteuttamassa Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshankkeessa puututtiin kasvavaan ympäristöongelmaan keräämällä hylättyjä lasikuituveneitä Kukkiajärven rannoilta. Hylätyistä veneistä irtoaa mikromuoveja ja lasikuituhiukkasia, jotka kuormittavat vesistöjä ja voivat päätyä osaksi ravintoketjua. Pälkäneellä sijaitsevan Kukkiajärven rannoilta kerättiin yhteensä 54 käytöstä poistettua venettä kierrätettäväksi sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Työhön osallistui lähes sata vapaaehtoista. Kuva Osuuskunta Kukkian Kasvattamo. Hankkeessa kehitettiin helposti monistettava toimintamalli lasikuituvenehylkyjen keräämiseen ja kierrättämiseen sekä arvokkaan järviluonnon suojelemiseen. Sadat paikalliset vapaaehtoiset kartoittivat venehylkyjen sijainteja, poistivat niitä luonnosta ja toimittivat sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Samalla kerättiin tutkimusaineistoa lasikuituveneiden ympäristövaikutuksista sekä laadittiin oppaita vastaavien keräyskampanjoiden toteuttamiseksi muualla. Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke osoitti, kuinka paikallinen yhteisö voi konkreettisilla teoilla suojella arvokasta järviluontoa ja vähentää ympäristöön päätyvän muovijätteen määrää. Hanke valittiin ehdolle ympäristönsuojelu-kilpailusarjaan. EU:n maaseuturahoitusta hankkeelle myönsi Leader-ryhmä Pirkan Helmi ry. Kilpailu ratkeaa joulukuussa ARIA-kilpailun järjestää Euroopan maaseutuverkosto (EU CAP Network). Jäsenmaiden lähettämien ehdokkaiden joukosta valitaan yhteensä 24 finalistia. Kilpailun voittajat julkistetaan joulukuussa 2026 Brysselissä. Lisäksi kaikkien hankkeiden kesken järjestetään yleisöäänestys, jossa kuka tahansa voi äänestää suosikkihankettaan. Tuomaristo myöntää myös sukupolvenvaihdokset ja maaseudun uudistuminen -palkinnon (Generational Renewal Award) yhdelle finalistihankkeelle. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin maaseudun ja maatalouden innovatiivisia ratkaisuja sekä lisätä näkyvyyttä maatalouden ja maaseudun kehittämiselle. Vuoden 2026 teemana on tasa-arvo. Lisätietoja hankkeista Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke Yhteyshenkilöt Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke Leena Ilmola, +358 40 545 4265, leena@ilmola.fi Special Rescue -hanke Markku Salminen, +358 456 765 702, salminenmarkkusakari@gmail.com ARIA-kilpailu Laura Pekkala, +358 295 036 220, laura.pekkala@elinvoimakeskus.fi Nyt etsitään Euroopan parhaita maatalous- ja maaseuturahoitteisia hankkeita – Suomi esittää finalisteiksi kahdeksaa hanketta Lue lisää ARIA-kilpailusta
Leader Satasilta kutsuu euralaiset, säkyläläiset ja eurajokelaiset kyläpöydän ääreen nauttimaan kulttuurikulauksista 24.8.2026 Leader Satasilta kutsuu euralaiset, säkyläläiset ja eurajokelaiset kyläpöydän ääreen nauttimaan kulttuurikulauksista Tervetuloa kokemaan kulttuuria ja tapaamaan uusia ihmisiä Kauttuan Ruukinpuistoon Tallinmäelle (Sepäntie 4) tiistaina 8. syyskuuta klo 16.30–21.00! Luvassa on kulttuuria monessa muodossa: musiikkia, taidetta, kukkasidontaa, esihistoriaa ja vaikka mitä muuta. Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin. Muista kuitenkin täyttää ennakkoilmoittautumislomake viimeistään tiistaina 1. syyskuuta. Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja kunnat ovat kehittäneet kotiseutuaan EU:n maaseuturahoituksen tuella ja Leader-toiminnalla tänä vuonna jo 30 vuotta. Osana juhlavuotta Leader Satasilta järjestää Kohtaamisia kyläpöydässä – á la Kulaus Kulttuuria -tapahtuman ja kutsuu alueensa asukkaat, yhdistykset ja yritykset mukaan. – Parhaat ideat syntyvät luovassa ympäristössä ja kohtaamalla uusia ihmisiä. Haluamme tuoda Leader Satasillan alueen asukkaat ja kylätoimijat yhteen ja tarjota inspiroivia elämyksiä kiitoksena työstä alueemme elinvoiman hyväksi, Satasillan toiminnanjohtaja Elina Haavisto sanoo. Kalakeittoa, kulttuurikulauksia ja kohtaamisia Tapahtuma järjestetään Eurassa Kauttuan Ruukinpuistossa ja sinne järjestetään bussikuljetus Eurajoelta. Kello 19 Tallinmäellä kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen nauttimaan kalakeitosta. Voit myös halutessasi osallistua yhteiseen ruokailuun omien eväiden kera. Seitsemässä Kulttuurikulauksia -työpajassa osallistujat pääsevät muun muassa tapaamaan rautakauden emäntää, viettämään taidehetkeä Luovuuden sopin ohjaamana, sitomaan oman kukkakimpun ja jakamaan muistoja Leader-toiminnasta. Työpajat ovat avoinna koko tapahtuman ajan kello 16.30–21. Sateen sattuessa tapahtuma ja työpajat järjestetään sisällä Tallinmäen tallissa. Tapahtuman mahdollistavat OP Sataharju, Leader Satasilta ja EU:n maaseuturahoitus. Yhteistyökumppaneina ovat Euran, Säkylän ja Eurajoen kunnat. Ohjelma: klo 16.30 tapahtuma alkaa Ruukinpuiston Tallinmäellä (Sepäntie 4). klo 17 yhteiskuljetus lähtee Eurajoen S-marketilta (Kauppatie 2) klo 16.45 kulttuurikulauksia -työpajat alkavat ja jatkuvat iltaan asti. klo 17–19 musiikkia ja nuorten 4H-yritys ”Aasin churrot” tarjoaa makeita maistiaisia klo 19 Leader Satasillan puhe Leader-toiminnasta ja 30-vuotisjuhlavuodesta klo 19.15 yhteisruokailu pitkän pöydän ääressä klo 21.00 tapahtuma päättyy klo 21.15 paluukuljetus lähtee Eurajoelle Kulttuurikulauksia -työpajat (muutokset mahdollisia) Anna kädenjälkesi puhua puolestasi, Leader Satasillan nuorisojaosto Luovuuden sopin taidehetki, Hannele Henriksson, Luovuuden soppi Kukkatyöpaja – tee oma pieni syksyinen kimppu, Sirkku Reko, Kukka- ja puutarhakauppa Lillukka Tapaa rautakauden emäntä Pihla, Erja-Kaarina Helkiö, Muinaispiste Tarinoita eilisestä, ajatuksia huomisesta – Leader 30 vuotta, Leader Satasilta Kerro minulle -videopiste. Tule vastaamaan yllätyskysymykseen ja jaa ajatuksesi kameralle. Vastauksista kootaan video @Leader_satasilta ja @Satakunnanmaaseutu Instagram-tileille. Jasmin Rikkonen, Satakunnan maaseutuverkosto Onnenpuun taimen -työpajassa pääset muotoilemaan rautalangasta oman pöydällä seisovan pienen puun Kysy lisää tapahtumasta Elina Haavisto Toiminnanjohtaja 044 534 2992 elina.haavisto@satasilta.fi Eetu Orava 044 973 3416 eetu.orava@satasilta.fi Rauni Halonen 044 046 6453 rauni.halonen@satasilta.fi Paula Hellberg 044 9026 891 paula.hellberg@satasilta.fi Ilmoittaudu mukaan viimeistään 1.9.2026
Nyt etsitään Euroopan parhaita maatalous- ja maaseuturahoitteisia hankkeita – Suomi esittää finalisteiksi kahdeksaa hanketta 21.8.2026 Nyt etsitään Euroopan parhaita maatalous- ja maaseuturahoitteisia hankkeita – Suomi esittää finalisteiksi kahdeksaa hanketta Suomi on pullollaan upeita maaseutuhankkeita. Maaseutuhankkeet kisaavat vuosittain Agricultural & Rural Inspiration Awards -kilpailussa, jossa palkitaan Euroopan parhaat maatalous- ja maaseuturahoitteiset hankkeet. Suomalainen hankeosaaminen on perinteisesti menestynyt hyvin koko EU:n laajuisessa Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) -kilpailussa, jossa juhlistetaan parhaita EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta saaneita hankkeita. Kilpailu on Euroopan maaseutuverkoston (EU CAP Network) järjestämä ja sen tavoitteena on lisätä maatalouden ja maaseudun kehittämisen näkyvyyttä EU:ssa, esitellä vaikuttavimpia maaseudun innovatiivisia ratkaisuja sekä tuoda Euroopan laajuista näkyvyyttä hankkeille ja yritysten investoinneille, jotka ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta. Vuoden 2026 kilpailun teemana on tasa-arvo. Tämän vuoden kilpailu tuo jälleen näkyväksi EU:n maatalous- ja maaseuturahoitteisten hankkeiden vaikutuksia ruokaturvan vahvistamisessa, ympäristön kestävyyden parantamisessa sekä maaseutualueiden sosiaalisen ja taloudellisen elinvoiman tukemisessa. Tutustu ehdokkaisiin Hankkeet kilpailevat neljässä eri kategoriassa, ja finalisteiksi on tarjolla monipuolinen kirjo maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä innovaatioita. Älykäs ja kilpailukykyinen maatalous (Smart & competitive agriculture) Tässä kategoriassa kisaavat hankkeet, jotka edistävät älykästä, kilpailukykyistä, kestävää ja monipuolista maataloussektoria varmistaen pitkän aikavälin ruokaturvan. Etäpatologia lähipalveluna nautatiloille Etäpatologia-hankkeessa kehitetään uudenlaista palvelumallia, jossa eläinlääkäri tekee kuolleelle eläimelle raadonavauksen suoraan tilalla ja patologi määrittää löydösten ja jatkonäytteiden perusteella etänä diagnoosin. Etäpatologin avulla nautatilat voivat hyödyntää patologin asiantuntemusta sijainnistaan riippumatta. Uusi toimintamalli helpottaa kuolleisuuden ja sairauksien syiden selvittämistä erityisesti alueilla, joista eläinten kuljettaminen tutkimuksiin on hankalaa tai kallista. Hankkeesta hyötyvät alkutuottajat, eläimet, elinkeino, kuluttajat sekä ympäristö. Hanke edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, ruuantuotannon kannattavuutta, maatilojen kilpailukykyä, tuotannon kestävyyttä sekä yhteistä terveyttä. Tutustu hankkeen tietoihin maaseutuverkosto.fi-osoitteessa. Etäpatologia-hanke on valtakunnallinen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hanke (EIP-hanke). Hankkeelle rahoitusta myönsi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Minttu Huttunen ja Heli Nordgren vetävät Helsingin yliopiston EtäPatoNa-hanketta, joka tuo etäpatologian lähipalveluna nautatiloille. Agropilotti – Tee-se-itse automaattiohjaus Hankkeessa koulutettiin viljelijöitä rakentamaan edullisia automaattiohjauslaitteita ja tarkkoja paikannustukiasemia, joiden ansiosta myös vanhemmat traktorit voidaan varustaa senttimetrintarkalla ohjauksella ilman kalliita kaupallisia järjestelmiä. Tavoitteena oli tehdä täsmäviljelystä saavutettavaa kaiken kokoisille tiloille ja vahvistaa viljelijöiden digiosaamista. Hankkeessa viljelijät rakensivat itse automaattiohjauslaitteita ja RTK-tukiasemia käytännön työpajoissa eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Tulokset ylittivät odotukset: alueelle syntyi 33 tukiaseman verkosto, joka mahdollistaa erittäin tarkan paikannuksen laajalla alueella. Hankkeen tulokset voidaan jakaa teknologisiin, taloudellisiin, ympäristöllisiin ja osaamispääomaa kasvattaviin hyötyihin. Automaattiohjauksen avulla voidaan muun muassa vähentää polttoaineen kulutusta ja ja alentaa torjunta-aineiden sekä muiden maatalouskemikaalien hukkaa, mikä johtaa suoriin säästöihin viljelijöille. Lue lisää hankkeen tavoitteista ja tuloksista SEAMK:n sivuilta. Hankkeelle rahoitusta myönsi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus. Ympäristönsuojelu (Environmental protection) Sarjassa kisaavat hankkeet, jotka edistävät ympäristön kestävyyttä, torjuvat ilmastonmuutosta, tukevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät vihreää elpymistä. Vapaa Virtaankoski III – pohjakynnys, ennallistamisen ja kunnostamisen mahdollistaja Hankekokonaisuuden tavoitteena on ollut kehittää Virtaankoskesta luonnoltaan sekä kalastoltaan elpyvä, Suomen toiseksi suurimman järven eli Päijänteen kalastoon ja eliöekosysteemiin positiivisesti vaikuttava, vetovoimainen ja monimuotoinen luonto-, virkistys- ja matkailukohde osana Salpausselkä UNESCO Global Geoparkia sekä alueen ja paikallista matkailutarjontaa. Virtaankoski on oiva esimerkki tärkeästä ympäristöteosta sekä mallikappale monipuolisesta ja pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, johon rahoitusta on myöntänyt niin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus kuin Leader-ryhmä, muiden yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden lisäksi. Tuloksena Virtaankosken ennallistaminen voitiin toteuttaa: pato on purettu, koski vapautettu virtaamaan ja vaelluskaloille avattu yhteys lisääntymisalueille. Alueelle on luotu laajat poikastuotantoalueet, jotka vahvistavat erittäin uhanalaisten kalakantojen elinvoimaa. Tavoite on nyt saavutettu muun muassa EU:n maaseuturahoituksen tuella, ja suurin voittaja on luonto – flora ja fauna, vaelluskalat, linnusto ja eliöstö. Lue lisää hankkeesta. Virtaankoski on nyt ennallistettu: pato on purettu, koski vapautettu virtaamaan ja vaelluskaloille avattu yhteys lisääntymisalueille. Lasikuituvenehylkyjen kierrätyshanke Hankkeessa puututtiin kasvavaan ympäristöongelmaan keräämällä luonnosta hylättyjä lasikuituveneitä Kukkiajärven rannoilta. Hylätyistä veneistä irtoaa mikromuoveja ja lasikuituhiukkasia, jotka kuormittavat vesistöjä ja voivat päätyä osaksi ravintoketjua. Hankkeessa paikalliset asukkaat kartoittivat venehylkyjen sijainteja, ja luonnosta poistettiin yhteensä 54 käytöstä poistettua venettä kierrätettäväksi sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Työhön osallistui lähes sata vapaaehtoista. Samalla kerättiin tutkimusaineistoa lasikuituveneiden ympäristövaikutuksista sekä laadittiin oppaita vastaavien keräyskampanjoiden toteuttamiseksi muualla. Hanke kehitti uuden, helposti monistettavan toimintamallin venehylkyjen keräämiseen ja kierrättämiseen. Se osoittaa, kuinka paikallinen yhteisö voi konkreettisilla teoilla suojella arvokasta järviluontoa ja vähentää ympäristöön päätyvän muovijätteen määrää. Lue lisää hankkeesta maaseutuverkosto.fi-sivuilta. Hankkeelle rahoitusta myönsi Leader-ryhmä Pirkan Helmi ry. Hankkeessa siivottiin hylättyjä lasikuituveneitä pois luonnosta. Hiililounas Hiililounas-hankkeessa kehitettiin keinoja lisätä kotimaisten kasviproteiinien käyttöä ruokapalveluissa ja vähentää samalla lounasruokailun ilmastovaikutuksia. Hankkeessa laadittiin ensimmäistä kertaa hiilijalanjälkilaskelmat kolmelle kotimaiselle kasviproteiinille, härkäpavulle, herneelle ja öljyhampulle. Hankkeessa kehitettiin 18 reseptiä, jotka täyttävät ravitsemussuositukset, sydänmerkkivaatimukset ja sopivat suurkeittiöiden käyttöön. Reseptit testattiin yhdeksässä lounasravintolassa. Tulokset olivat erinomaisia: yli 85 prosenttia asiakkaista valitsisi Hiililounas-resepteillä toteutettuja annoksia uudelleen. Reseptit koettiin maukkaiksi ja toimiviksi, ja moni ravintola halusi ottaa ne pysyvään käyttöön. Hanke kokosi työpajoihin viljelijät, ravitsemusasiantuntijat ja ruokapalvelutoimijat. Hankkeen tulokset koottiin Parempia proteiineja lounaslautaselle -oppaaseen, joka tarjoaa ruokapalveluille konkreettisia työkaluja kasvipohjaisten, ilmastoviisaiden annosten suunnitteluun ja toteutukseen. Hiililounas-hanke on esimerkillinen osoitus siitä, kuinka tieteellinen tutkimus, käytännön keittiötyö ja vastuullisuusviestintä voivat yhdistyä vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, joka edistää ilmastokestävää ruokakulttuuria Suomessa. Lisää tietoa hankkeesta Turun Yliopiston sivuilta. Hankkeelle rahoitusta myönsi Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Härkäpapu panang curry on yksi hankkeessa kehitetyistä resepteistä. Kuva: Pasi Kuronen Maaseutualueiden sosioekonominen rakenne (Socio-economic fabric of rural areas) Tähän sarjaan ehdolle on asetettu hankkeet, jotka vahvistavat maaseudun taloudellista kestävyyttä Euroopassa, edistävät sosiaalista osallisuutta innovatiivisin tavoin, tukevat maatalouden digitalisaatiota ja vahvistavat maaseudun yrittäjien ja yritysten asemaa. Special Rescue -toiminnan kehittäminen ja skaalaus Pirkanmaan alueella Special Rescue -hankkeessa mahdollistettiin perinteinen sopimuspalokuntien tarjoama palokuntaharrastus myös erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Illon VPK:n kehittämä toimintamalli tarjoaa esimerkiksi lievästi kehitysvammaisille ja neuropsykiatrisia haasteita omaaville mahdollisuuden harjoitella turvallisuus- ja ensiaputaitoja sekä toimia aktiivisena osana yhteisöä. Hankkeen aikana perustettiin uusia Special Rescue -osastoja sopimuspalokuntiin, koulutettiin ohjaajia ja luotiin valtakunnallinen kouluttajaverkosto. Toimintaa toteutettiin kursseina, leireinä ja säännöllisinä harjoituksina yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Tuloksena syntyi toimiva ja helposti monistettava toimintamalli, joka on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hanke osoittaa, että turvallisuus kuuluu kaikille ja että erityistä tukea tarvitsevista voi tulla autettavien sijaan myös auttajia. Illon VPK:n Special Rescue -toiminnasta tehtiin Yleisradion toimesta televisiosarja. Hankkeelle rahoitusta myönsi Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Lue lisää hankkeesta maaseutuverkosto.fi-sivuilta. Special Rescue -hankkeessa mahdollistettiin perinteinen sopimuspalokuntien tarjoama palokuntaharrastus myös erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Inarin turvalliset kylät Inarissa kehitettiin ainutlaatuinen toimintamalli, joka vahvistaa harvaan asuttujen kylien turvallisuutta ja varautumista pitkien välimatkojen arktisessa ympäristössä. Hankkeessa laadittiin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa turvallisuussuunnitelmat 13 kylälle, ja samalla asukkaat pääsivät itse tunnistamaan alueensa turvallisuushaasteita ja kehittämistarpeita. Kylissä järjestettiin turvallisuuspäiviä, ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia sekä harjoituksia kadonneen etsinnästä, vesiturvallisuudesta ja häiriötilanteisiin varautumisesta. Hankkeen tuloksena syntyi pysyvä toimintamalli, jossa kyläläiset, viranomaiset ja paikalliset yhteisöt tekevät yhteistyötä turvallisuuden parantamiseksi. Samalla asukkaiden osaaminen, omatoiminen varautuminen ja yhteisöllisyys vahvistuivat, mikä lisää koko alueen kriisinkestävyyttä tulevaisuudessa. Lue lisää hankkeesta Inarin kylän verkkosivuilta. Hankkeelle rahoitusta myönsi Leader Pohjoisin Lappi ry ja Lapin elinvoimakeskus. Kylissä järjestettiin muun muassa turvallisuuspäiviä sekä ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia. Sukupuolten välinen tasa-arvo (Gender equality) Metsästä hyviä hetkiä – Liiketoiminnan kehittämishanke Imatralainen yrittäjä Taru Astikainen rakensi Metsäterapiakeskuksesta uudenlaisen innovatiivisen palvelualustan, joka tarjoaa laaja-alaisia hyvinvointipalveluja hyödyntäen luonnon monimuotoisuutta ja terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijaosaamista. Toiminnan avulla metsistä ja muista luontoympäristöistä on luotu hyvinvointia tukevia palveluja niin paikallisille asukkaille, yrityksille kuin matkailijoillekin. Toisin kuin perinteisessä metsäteollisuudessa, joka perustuu puiden kasvatukseen ja korjuuseen sekä kaadetun puutavaran muokkaamiseen, Metsäterapiakeskuksen liiketoiminta perustuu metsien ja muiden luonnonympäristöjen hyödyntämiseen vahingoittamatta tai muuttamatta niitä oleellisesti. Liiketoiminnan kehittämisen rinnalla Saimaalle rakennettiin ekologisia retkimajoja suositun pyöräilyreitin varrelle. Aurinkoenergialla toimivat pienet majoitusmökit tarjoavat matkailijoille uudenlaisen tavan kokea järvi- ja metsäluonto läheltä. Hanke on luonut uusia mahdollisuuksia luonto- ja hyvinvointimatkailulle sekä osoittanut, kuinka metsää voidaan hyödyntää kestävästi myös ilman perinteistä metsäteollisuutta. Hankkeen rahoittajat Leader Kärki ry ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Voittajat julkaistaan joulukuussa Jäsenmaiden lähettämien ehdokkaiden joukosta valitaan yhteensä 24 finalistia. Kilpailun voittajat julkistetaan joulukuussa 2026 Brysselissä. Lisäksi kaikkien hankkeiden kesken järjestetään yleisöäänestys sekä sukupolvenvaihdokset ja maaseudun uudistuminen -palkinto (Generational Renewal Award). Yleisöäänestyksessä eurooppalaiset pääsevät äänestämään omaa suosikkiaan. Sukupolvenvaihdokset ja maaseudun uudistuminen -palkinto myönnetään tuomariston valinnalla finalistihankkeelle, joka on erityisen ansiokkaasti onnistunut sitouttamaan nuoria maaseudulla, kehittämään heidän osaamistaan sekä luomaan laadukkaita työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia maaseutualueille. Suomi on menestynyt kilpailussa aiempina vuosina. Viime vuonna hienot hankkeet jäivät finaalipaikatta, mutta vuonna 2024 finaalissa nähtiin useampi suomalainen hanke ja Recycling Farm Plastics voitti ympäristönsuojelu-sarjan. Viime vuoden tunnelmiin voit palata Euroopan maaseutuverkoston sivustolla. Tutustu myös vuoden 2024 voittotunnelmiin. Lisätietoa Agricultural & Rural Inspiration Awards -kilpailusta Tutustu Suomen maineikkaisiin hankkeisiin
LEADERia 30 vuotta 12.8.2026 LEADERia 30 vuotta Hämäläisen Leader-toiminnan ensimmäinen toiminnanjohtaja Pia Niemikotka muistelee Leader-toiminnan alkuaikoja Hämeessä. Pääsimme aloittamaan LEADER-ohjelmamme toimeenpanon osuuskuntamuotoisena 1997 yhtenä Suomesta mukaan valituista paristakymmenstä alueesta. Se oli markka-aikaa eikä kukaan ollut ennen kuullut LEADERista eikä ohjelmapohjaisesta yhteiskehittämisestä. Tehtävämme oli toimeenpanna EU:n hyväksymää paikallistalouden kehitysohjemaa kentältä nousevien aloitteiden kautta. Hallintomalli piti luoda ministeriön, aluehallinnon sekä osuuskunnan hallituksen kanssa, ja asukkaat ja yritykset piti saada mukaan toimeenpanemaan konkretiaa. Tekeminen piti opetella projektoimaan ja tukea oli mahdollista saada omarahoitusta vastaan. Pikkuhiljaa LEADERin silmulogo ja toimintatapa tulivat alueella tutuiksi rahoitettujen hankkeiden myötä. Muun muassa Hauhon Vanhalle raitin kahvilatoiminnan mahdollistaminen oli ensimmäisten rahoitettujen hankkeiden joukossa. Ohjelmakauden puolivälissä päätimme splitata alueen ja hakea jatkoa seuraavalle kaudelle kahtena uutena alueena. Kollegani Hämeen Liisa otti vastuulleen Päijät-Hämeen ja minä Hämeenlinnan seudun. Kokosimme voimat ja kirjoitimme uuden asukaslähtöisen kehittämissuunnitelman ja perustimme Linnaseutu ry:n. Siitä alkoi nykyisenä tunnettu Hämeenlinnan seudun LEADER-toiminta. Nykyisin LEADERia ei sen kummemmin tarvitse selitellä, mutta alunperinhän sen nimi on lyhenne ranskankielen sanoista ”Liaison entre actions de développement de l’économie rurale”, englanniksi ”Links between actions for the development of the rural economy”. Vapaasti suomennettuna Leader tarkoittaa ”yhdyssiteitä maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä”. Onnea kaikille toimintaryhmätyöhön osallistuneille kuluvina vuosikymmeninä. Pia Niemikotka Hämäläisen Leader-toiminnan ensimmäinen toiminnanjohtaja Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunta ja Linnaseutu ry Kuva Keski-Hämeen Leader-Sanomien takakannesta. Marraskuu 1999. Lue alkuperäinen julkaisu Linnaseutu ry:n sivuilta
Löydä Leader -tempauksella juhlitaan Leaderin kolmekymppisiä 10.8.2026 Löydä Leader -tempauksella juhlitaan Leaderin kolmekymppisiä Maaseudun yhteisöllistä kehittämisrahoitusta, Leader-toimintaa juhlitaan tänä vuonna ympäri Suomen. Jokainen Leader-ryhmä juhlii vuorollaan järjestäen omanlaisensa tapahtuman 30-vuotisen Leader-toiminnan kunniaksi. Kanta-Hämeen Leader-ryhmät Linnaseutu ry, LounaPlussa ry ja EMO ry toteuttavat Löydä Leader -tempauksen. Juhlatempauksessa kukin Leader-ryhmä piilottaa omalle toiminta-alueelleen erilaisia tuotepaketteja, joiden sisällä on mm. lähituotteita, infoa rahoitetuista hankkeista ja kuntien tervehdys. Tuotepaketit piilotetaan elokuun 10. ja 14. päivien välisenä aikana Leader-rahoitusta saaneisiin kohteisiin ympäri Kanta-Hämettä. Linnaseutu piilottaa alueensa kuntiin ja pitäjiin kahdeksan, LounaPlussa kymmenen ja EMO Hämeen puolen kuntiinsa kolme tuotepakettia. Kun löydät paketin, se on sinun. Jos olet sosiaalisessa mediassa, ota kuva ja laita tieto löydöstäsi esimerkiksi Instagramiin tai Facebookiin. Voit myös lähettää kuvan Leader-ryhmälle julkaistavaksi. Ohjeet löydöstä ilmoittamiseen löytyvät paketista. Leader-toimintaa Hämeessä jo 30 vuotta Heti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995, alkoi eri puolilla maata Leader-ohjelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi ensimmäiset 22 Leader-ryhmää syyskuun alussa 1996, ja Linnaseudun toiminnan edeltäjä Hämeen maaseudun kehittämisosuuskunta toteutti ensimmäistä Hämeen LEADER II -kehittämissuunnitelmaa toimialueellaan Hauholla, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Lammilla, Padasjoella ja Tuuloksessa toiminnanjohtajansa Pia Niemikotkan johdolla. Nykyiset Hämeen Leader-ryhmät perustettiin 2000-luvun alussa ennen uutta ohjelmakautta. – Ohjelmakauden puolivälissä päätimme splitata alueen ja hakea jatkoa seuraavalle kaudelle kahtena uutena alueena. Kollegani Hämeen Liisa otti vastuulleen Päijät-Hämeen ja minä Hämeenlinnan seudun. Kokosimme voimat ja kirjoitimme seudulle uuden asukaslähtöisen kehittämissuunnitelman ja perustimme Linnaseutu ry:n. Siitä alkoi nykyisenä tunnettu Hämeenlinnan seudun LEADER-toiminta, Niemikotka kertoo. Leader on toimintansa alusta asti kannustanut kuntia, yhdistyksiä, yrityksiä ja asukkaita kantamaan yhdessä vastuuta alueensa kehittämisestä. Linnaseudun, LounaPlussan ja EMO:n yhteenlaskettu rahoituskehys on kuluvalla 2023–2027 ohjelmakaudella noin 9 miljoonaa ja yleishyödyllisten hankkeiden talkootunteja on tähän mennessä raportoitu noin 680 000 euron edestä. Leader-rahoituksessa talkootöillä voi kattaa hankkeen omarahoitusosuutta osin tai jopa kokonaan. Leader tuo EU:n paikalliseen arkeen EU:n maaseuturahoituksesta ja valtion sekä kuntien rahoituksesta koostuvalla Leaderillä on Hämeessä mm. kunnostettu kylätaloja, rakennettu liikunta- ja virkistysalueita, kehitetty luontoreittejä sekä tuettu paikallisten yritysten investointeja. Esimerkiksi kylien yhteiset kokoontumistilat ovat tuoneet kunnostusten myötä kylille uutta toimintaa, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet, kun luontoreittejä on kehitetty ja yritykset ovat voineet investoida kasvuun yritystukien avulla. Leader-toiminnan vahvuus perustuu ihmisten omiin ideoihin ja tarvelähtöisyyteen. Päätöksentekoa ohjaa paikallistuntemus, sillä yhdistyksen hallituksessa päätöksiä tekevät nimenomaan alueen asukkaat. Kolmenkymmenen vuoden aikana Leader on osoittanut, että pienistäkin ideoista voi kasvaa merkittäviä tekoja maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi. Onnea jo kolmekymppinen Leader. Ihmisten kokoisille ideoille! Lue lisää Leader 30-juhlavuodesta Hämeen ja Linnaseudun alkutaipaleesta (linnaseutu.fi)
Viro on paljon muutakin kuin Tallinna – Avatud Talude päivä oli siitä silmiä avaava osoitus 3.8.2026 Olen Iiro Halme, maaseutuverkoston viestinnän harjoittelija. Pääsin mukaan opintomatkalle Viron Avatud Talude päiville, jonka idea on samanlainen kuin Suomen Lähiruokapäivien – maaseudun kohteet avaavat ovensa vierailijoille. Suomen ja Viron maaseutuverkostoyksikköjen yhteistyönä opintomatka Viroon on järjestetty jo useana vuonna. Vastavuoroisesti virolaiset ovat vierailleet Suomen Lähiruokapäivän kohteissa ja oppeja on jaettu puolin ja toisin. Matkalla huomasi, kuinka tärkeää verkostoituminen oikeasti on ja miten paljon saa irti kohtaamisista sekä uusista kokemuksista. Nyt kuitenkin asiaan. Enemmän kuin Tallinna Reissu oli loppua jo ennen alkamistaan, kun passia tarkastettaessa huomasin sen olevan vanhentunut. Ei muuta kuin hakemaan uutta pikaisesti. Muistakaahan ottaa passi mukaan! Väliaikainen passi järjestyi suolaiseen hintaan, mutta opintomatka pääsi alkamaan. Tallinnassa tuntuu aina, että astuu johonkin kauas Suomesta. Moderni keskusta ja häikäisevän upeavanhakaupunki kutsuvat luokseen. Monelle Viro tarkoittaa käytännössä Tallinnaa, mutta näin ei todellakaan ole. Täällä valmistettiin erilaisia sinappeja. On lähdettävä kauemmas maaseudulle ja pienempiin kaupunkeihin, jotta voi todella aistia millainen Viro on. Kun bussi ajaa kauemmas ja kauemmas Tallinnasta, silmä kiinnittyy vanhoihin, ylläpidettyihin kivisiin maatilarakennuksiin. Suomessa lähes kaikki rakennukset ovat puuta. Haapsalu oli tunnelmallinen pikkukaupunki Paikalliset esittelivät kohteita niin viroksi, englanniksi kuin suomeksikin. Oli siideritilaa, sinapin valmistajaa, eläinfarmeja, kukkia, oikeastaan laidasta laitaan kaikkea. Tunnelma oli upea ja ihmiset vieraanvaraisia. Laventelin viljelyä. Tuoksun voi lähes tuntea kuvan läpi. Tallinnasta matkasimme Haapsaluun, joka oli oikein sympaattinen ja pieni kaupunki merenrannalla. Vanhoja puutaloja ja kesätunnelmaa parhaimmillaan. Paikallisilta ruokafestivaaleilta löytyi vaikka minkälaista kojua ja ruokapaikkaa. Vaikka kaupungit ovat viehättäviä, ne voi hyvin kokea päivänkin aikana. Parhaiten Viron matkasta saa irti liikkumalla autolla paikasta toiseen. Kannustan kaikkia tutustumaan Viroon monipuolisemmin ja vierailemaan maaseudun kohteissa Avatud Talude päivillä. Intohimolla ja pieteetillä omiin erikoisosaamisiinsa suhtautuvat ihmiset tekivät viikonlopusta ikimuistoisen. Unohtamatta tietenkään lukuisia eläimiä, joita pääsee näkemään! Vieraile Avatud Talude verkkosivuilla tästä: Avoimien maatilojen päivä Suomen Lähiruokapäivän verkkosivut: Lähiruokapäivä 12.–13.9.2026 Iiro Halme
