Styrning av odlingsförhållanden i modern växthusproduktion

I ”Styrning av odlingsförhållanden i modern växthusproduktion” av Risto Tahvonen ges en omfattande översikt över de tekniska och biologiska aspekterna av växthusodling. Boken förklarar hur moderna växthus fungerar, inklusive reglering av temperatur, ljus, fuktighet och koldioxidnivåer för att maximera växternas tillväxt och avkastning. Metoder som datastyrning, effektiv bevattning och gödsling och användning av moderna växtunderlag beskrivs i detalj.

En viktig del av boken handlar om olika växthuskonstruktioner och den grundutrustning som krävs för att optimera odlingsförhållandena. Olika typer av växthus presenteras, och det påpekas vikten av att ha system för klimatkontroll och avrinning av vatten. Boken diskuterar också hur användningen av konstljus och LED-lampor förbättrar produktionen, särskilt under vintermånaderna.

Vidare belyses luftfuktighetens betydelse och hur den kan styras för att minska risken för svampsjukdomar. Genom att koppla olika mätinstrument till en central styrdator kan odlaren effektivt hantera sina klimat- och bevattningssystem. Boken avslutas med att sammanfatta de viktigaste sjukdomarna på olika växtarter och hur moderna odlingstekniker kan användas för att hantera dem.

Genom att kombinera teoretisk kunskap med praktiska råd erbjuder boken en resurs för både nybörjare och erfarna odlare som vill förbättra sin växthusproduktion.

Maaseudun oma SuomiAreena järjestetään Nurmeksessa 26.-28.9.2024

Maaseutuparlamentti 2024 järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa torstaista lauantaihin 26.–28.syyskuuta. Tämä yhteiskunnallinen maaseututapahtuma järjestetään paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä, ja tapahtumaa koordinoi maaseutupolitiikan neuvosto (MANE).

Maaseutuparlamentti on tarkoitettu kaikille maaseutujen tulevaisuuden kehittämisestä ja kansallisesta maaseutupolitiikasta kiinnostuneille. Tapahtuma yhdistää ihmiset kylistä kaupunkeihin ja valtionhallintoon.

Maaseutuparlamentti tuo politiikan, yritysmaailman ja kulttuurin huippunimiä Nurmekseen. Lavalle nousevat muun muassa työministeri Arto Satonen, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, europarlamentaarikko Elsi Katainen, kauppaneuvos Harri Broman ja Pohjois-Karjalan oma kulttuurilähettiläs, laulaja-lauluntekijä Sari Kaasinen.

Kolmipäiväinen tapahtuma sisältää monipuolista ohjelmaa: retkiä paikallisiin yrityksiin ja matkakohteisiin, keskusteluita ja puheenvuoroja ajankohtaisista teemoista, työpajoja, miniseminaareja sekä paikallista kulttuuria ja ruokatarjontaa. Tutustu päiväkohtaiseen ohjelmaan (maaseutuparlamentti.fi)

Odotan tilaisuudelta mielenkiintoisia keskusteluja niin nykyisten kuin uusienkin kumppanuuksien kanssa, ennakkoluulottomia avauksia ja uusia ideoita maaseudun kiperien haasteiden ratkaisemiseksi, innostumista sekä – maaseudulla kun ollaan – tietenkin hyvää ruokaa.

Maaseutuparlamenttia voikin hyvällä syyllä kutsua maaseudun SuomiAreenaksi.

Maaseutuparlamentti järjestettiin ensimmäisen kerran valtakunnallisena tapahtumana vuonna 2017 Leppävirralla, Pohjois-Savossa. Tapahtumassa tartuttiin rohkeasti päivän ja tulevaisuuden kriittisiin maaseutuaiheisiin sekä nostettiin niitä päivän politiikan agendalle. Lisäksi tapahtumassa esiteltiin maaseudun kehittämisen menestystarinoita sekä edistettiin maaseudun toimijoiden, päättäjien ja median keskusteluyhteyksiä.

Maaseutuparlamentin keskeinen tehtävä onkin osallistaminen ja yhteisen tahtotilan luominen maaseudun kehittämiselle.

Toivon tapahtumaan osallistujille jäävän kotiin viemisiksi jonkun uuden idean tai oivalluksen, jota voi omassa toiminnassaan hyödyntää.

Uskon myös, että tapahtuman osallistujille välittyy monista hyvistä retkikohteista kuva Pohjois-Karjalan maaseudun nykytilasta sekä alueen monipuolisesta osaamisesta ja yrittäjyydestä.

Nähdään Nurmeksessa!

PS. Tilaisuus on avoin kaikille maaseudusta kiinnostuneille ja osallistuminen on maksutonta, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Varaa paikkasi tapahtumaan! (maaseutuparlamentti.fi)

 

Timo Tanskanen

Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö