Maaseudun paikallista kehittämistä takana 20 vuotta – jatkuuko työ?

Tervehdys Kaakkois-Suomen rannikolta, Pyhtään Siltakylästä, Leader Sepralta.

Leader-toiminta on ollut yli kahden vuosikymmenen ajan keskeinen osa suomalaisen maaseudun kehittämistä. Sen kautta on rahoitettu tuhansia hankkeita, tuettu paikallisia yhteisöjä ja tehty miljoonia talkootyötunteja. Pelkästään ohjelmakaudella 2023–2027 Leader-ryhmien kautta kanavoidaan yli 230 miljoonaa euroa paikallisen elinvoiman vahvistamiseen – EU:n osuus on yli 40 %.

Leader-ryhmien ydin on edelleen sama: kehittää maaseutua paikallislähtöisesti ja yhteisöllisesti. Työ näkyy uusina työpaikkoina, parantuneina palveluina ja vahvistuneina kyläyhteisöinä. Kymenlaaksossa Leader-työtä on tehty vuodesta 2001, jolloin liityin itse toimintaan. Vaikka maatalouden tai maaseudun kehittämisen juuria ei itseltäni löytynyt, kansainvälisen EU-kokemuksen ja pankkitaustan yhdistelmä on osoittautunut toimivaksi paketiksi – ja jaksan innostua työstäni yhä edelleen.

Joukko ihmisiä kunniakirjojen ja kukkien kanssa.
SepraGaalassa vuonna 2023 palkittuja toimijoita. Kuva: Marikki Virtanen, Valokuvamarikki

Vuosien mittaan Leader Sepran toiminta on laajentunut maaseutuleaderista kalaleaderiksi ja edelleen kansainvälisemmäksi Euroopan komission tietopisteeksi. Nämä kokonaisuudet tukevat toisiaan ja muodostavat tehokkaan työkalupakin Etelä-Kymenlaakson paikalliseen kehittämiseen. Kotkassa pilotoitiin samankaltaista mallia jo edellisellä vuosikymmenellä – hyvällä menestyksellä.

Nyt EU:n seuraavan rahoituskauden valmistelu tuo kuitenkin mukanaan epävarmuutta. MFF-kehyksen NRP- ja CAP-asetusten perusteella monialainen paikallinen kehittäminen voisi toimia laajasti koko Suomessa, mutta uhkakuvat rahoituksen ja toimintamahdollisuuksien kaventumisesta ovat todellisia. Siksi juuri nyt tarvitaan aktiivisuutta kaikilla tasoilla: paikallisesti, alueilla, kansallisesti ja MEP-tasolla. Jos vaikuttamistyö onnistuu, post-2027 -kaudelle saadaan turvattua kehittämisen jatkuminen.

Uhkista huolimatta Leader-työ jatkuu. Strategioita toteutetaan kaikkialla, ja samalla teemme yhdessä vaikuttamistyötä tulevaisuuden puolesta. On rohkaisevaa nähdä, miten vahvasti asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset jatkavat tekemistään – meidän tehtävämme on tukea ja innostaa heitä edelleen. On ilo aika ajoin päästä huomioimaan paikallisten hankkeiden toteuttajia ja nostamaan heidän roolinsa esiin – ilman toimijoita ei Leader-työlle ole tarvetta.

Nuoria naisia askartelemassa ulkona aurinkoisessa kesämaisemassa terassin pöydän ääressä
Kansainvälistä yhteistyötä Pyhtään Kaunissaaressa luonnon materiaalien kanssa (EnviroYouth ERASMUS+ hanke). Kuva: Marjo Tolvanen

Ohjelmakausi 2023–2027 on puolivälissä. Nyt on erinomainen hetki käynnistää uusia hankkeita ja kehittämisideoita, jotka voivat olla myös kansainvälisiä.

Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja positiivista otetta kehittämistoimiin – uhkakuvista huolimatta!

Selitykset lyhenteisiin

  • CAP = EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (englanniksi Common Agricultural Policy)
  • MEP = Euroopan parlamentin jäsen (engl. Member of the European Parliament)
  • MFF-kehys = EU:n monivuotinen rahoituskehys (engl. Multiannual Financial Framework)
  • NRP-asetus = Euroopan komission asetusehdotus kumppanuusrahastosta (lisätietoa valtioneuvosto.fi)

 

Artesaaniruoan SM-kilpailussa kaksi palkintoa Kaakkois-Suomeen

Palkintodiplomeja ja hillopurkkeja
Palkintosadetta

Tänä vuonna Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestettiin lokakuun alussa Kemiönsaarella. Kisassa on useampi kilpailukategoria. Kaakkois-Suomeen saatiin kaksi palkintoa. Seppälän lammastila sai hopeaa Nyhtökaritsallaan lihatuotekategoriassa. Kaarin Knuuttilan / Muhniemen Lahtivajan ja Reiposen tilan yhteistyönä syntynyt Lammas Lepuska puolestaan sai pronssia innovatiivisessa artesaaniruokasarjassa.

Artesaaniruokakilpailun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää paikallista ruokaperinnettä, tehdä tunnetuksi artesaaniruokaa ja sen tekijöitä. Se on myös ruokakulttuurin rikastamista, sillä se tuottaa meille kuluttajille uusia ruokainnovaatioita ja makukokemuksia – tarinoita unohtamatta.

Asiantuntijoista koostuva tuomaristo arvioi kisatuotteet aistinvaraisesti eli ulkonäön, tuoksun, rakenteen ja maun perusteella. Kilpailukategoriat vaihtelevat hieman vuosittain. Kilpailun järjestää Suomen Artesaaniruoka ry, joka vuosittain järjestettävän kisan kautta nostaa esiin osaavia ruoka-artesaaneja, jotka valmistavat tuotteita laatua ja paikallisuutta kunnioittaen.

Mitä on artesaaniruoka?

Ihmisiä ostamassa artesaaniruokaa sisältäviä paperikasseja
Artesaanituotteet tukevat myös ruokamatkailua.

Artesaaniruoassa korostuu aitous ja paikallisuus. Artesaaniruoka tai -juoma valmistetaan käsityömäisten periaatteiden mukaisesti. Perussääntöjen mukaan artesaanituotteet eivät saa sisältää säilöntä- tai muita lisäaineita. Raaka-aineiden on oltava kotimaisia, mielellään paikallisia ja niiden alkuperä on oltava tunnettu. Artesaanituotteet valmistetaan monesti pienissä erissä ja usein omalla tilalla, ja niissä näkyy tekijän kädenjälki sekä taito koko tuotantoketjun osaamisesta.  Ruotsissa sijaitseva artesaaniruoan resurssikeskus Eldrimmer on johtanut artesaanitoiminnan kehittämistä Pohjoismaissa.

Ensi vuonna Oulussa

Kymmenennen kerran pidettävät SM-artesaanikisat järjestetään Oulussa 17.-19.9.2026. Kilpailu tarjoaa mahdollisuuden saada arvokasta ja rakentavaa palautetta tuotteista sekä tilaisuuden verkostoitumiseen. Osallistuminen mahdollistaa uusien asiakkaiden tavoittamista ja tunnettavuuden parantamista.

Mietitkö vielä joululahjoja? Artesaanituotteet soveltuvat myös hyvin ruokalahjoiksi tai viemisiksi.