Viikko maalla muutti ajattelua – asumiskokeilut madalsivat muuton kynnystä 20.1.2026 Ihana kamala maaseutu -konsepti lähestyi maalle muutosta haaveilevia rohkein väittein mainoslauseissaan: Maaseutu ei sovi kaikille. Sopisiko se sinulle? Tällä pyrittiin löytämään asumiskokeiluihin juuri ne oikeat henkilöt, jotka ovat valmiita heittäytymään viikoksi maaseudun eloon ja ottamaan kokeiluviikosta kaiken hyödyn irti. Maalle muuton esteiksi oli aiemmin tunnistettu erityisesti työn löytyminen maaseudulta, joten lähtökohtaisesti haettiin henkilöitä, joille etätyö on jo osa arkea. Hakemuksia saatiin yhteensä 223 kappaletta, joista kokeiluihin päätyi 20 eri asumiskokeilijaporukkaa. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan maaseutua haluttiin esitellä mitään kaunistelematta, jolloin ajankohdaksi valikoitui syksyinen arki. Kokeilijoille räätälöitiin majoituskohteet, harrastukset, yritysvierailut ja kohtaamiset paikallisten kanssa sen mukaan, mitä kukakin arjelta odottaa. ”Taustalla oli yksi selkeä tavoite: madaltaa kynnystä muuttaa maalle. Asumiskokeilut rakentuivat tosielämän ympärille, tarjoten realistisen näkymän arkeen uusilla asuinsijoilla”, sanoo projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma. Enemmän kuin matka – asumiskokeilu avasi oven arkeen Asumiskokeilut erosivat merkittävästi tavallisesta maaseutumatkailusta. Missä satunnainen matkailija näkee kylän pintapuolisesti, asukaskokeilija pääsee hetkeksi mukaan todelliseen arkeen: päiväkodin hiekkalaatikon reunalle, koulujen opetushetkeen, iltalenkille kuntoradalle, yhdistysiltaan ja kirkkokonserttiin muiden paikkakuntalaisten mukana. ”Kokeilijat pääsivät kurkistamaan kulisseihin – ei vain näkemään, vaan tunnustelemaan, miltä elämä todella tuntuisi, jos tämä olisikin pysyvää”, kertoo hankekoordinaattori Noora Elonen. He kohtasivat kuntalaisia kasvokkain, istuivat samassa kahvipöydässä kyläläisten kanssa ja pohtivat arjen pieniä, mutta merkityksellisiä valintoja oman arkensa näkökulmasta: missä tehdä etätöitä, mitä harrastaa, miten liikkua ja ketkä ovat ne ihmiset, joiden kanssa arkea jaettaisiin. Palautteiden perusteella asumiskokeilut täyttivät – ja usein ylittivät – osallistujien odotukset. ”Yksi suurimmista havaituista eduista oli se, kuinka monipuoliset palvelut ja harrastukset voivat olla aivan nurkan takana, vaikka kunnassa asuu vain muutama tuhat asukasta”, sanoo Elonen. Asumiskokeilijat ihastuivat paikallisiin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa on pienet ryhmäkoot ja opettajat tuntevat koko koulun oppilaat nimeltä. Luonto ja sen saavutettavuus nousivat toistuvaksi teemaksi. Metsään, laavulle tai lenkille pääsi suoraan kotiovelta – eikä kiirettä tai ruuhkaa ollut. Hiljaisuus, puhdas ilma ja tähtitaivas näyttäytyivät monille kokeilijoille voimakkaana vastapainona kaupungin rytmille. Myös kuntien yhteisöllisyys ja ihmisten avoimuus tekivät vaikutuksen. Paikalliset kuntalaiset ottivat aidosti ja avosylin vastaan asumiskokeilijat, kutsuivat kotiinsa kahville, kertoivat arjestaan ja toivat todeksi asumisen alueella. Keskusteluja syntyi kahvipöydissä, iltalenkeillä, konserteissa ja kyläkahveilla. ”Suurta kiitosta saivat keskusteluhetket kunnanjohtajien kanssa, sillä näistä syntyi tunne helposta lähestymisestä ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista”, Elonen toteaa. Viikilän hevostilan yrittäjä Henna Viikilä esitteli hevostilan toimintaa Merikarvian asumiskokeilijana olleelle Kristiinalle. Kuva: Viikilän hevostila Mitä voimme oppia? Näkökulmia kuntamarkkinointiin ja maalle muuton edistämiseen Kuntien näkökulmasta kokeilut olivat paitsi näkyvä, myös merkityksellinen elinvoimatyön muoto. Kokeilujen järjestäminen vaati resursseja ja yhteistyötä, mutta ne myös loivat aivan uuden tavan markkinoida paikkakuntaa ja rakentaa siltoja potentiaalisten muuttajien suuntaan. Asumiskokeilut tarjosivat myös arvokasta tietoa maalle muuton esteistä ja mahdollisuuksista. Selkeimmät opit ja havainnot voidaan tiivistää näin: Kynnys ei ole kiinnostuksen puute – vaan käytännön epävarmuus. Monet haaveilevat maallemuutosta, mutta pelkäävät, ettei arki toimi. Kokeilut vastasivat juuri tähän: ne antoivat luvan testata ja tutustua turvallisesti ilman ostopakkoa. Palvelut on nostettava esiin arjen kontekstissa. On eri asia kertoa, että kunnassa on koulu kuin viedä perhe koululuokkaan keskelle arkipäivää. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat ja etätyömahdollisuudet tekevät vaikutuksen – etenkin jos niitä pääsee itse kokeilemaan. Näitä kannattaa tuoda näkyvästi esiin kuntaviestinnässä. Oikeat ihmiset, ei pelkät kuvat ja mainoslauseet. Kohtaamiset rakentavat mielikuvan. Ihmiset tekevät paikan. Yksi lämmin keskustelu voi painaa enemmän kuin kymmenen mainoslausetta. Siksi kunnan henkilöstön, yritysten ja yhdistysten panos oli kullanarvoinen. Aidosti eletty arki kiinnostaa enemmän kuin kiillotettu pinta. Pimeys, loska ja arjen harmaus eivät lannistaneet – ne toivat uskottavuutta. Kaupunkilaisia ei houkuttele siloteltu mökkielämä, vaan mahdollisuus nähdä, miltä heidän oma arki todella näyttäisi maaseudulla. ”Asumiskokeilut ovat myös erinomainen työkalu kuntamarkkinoinnin kehittämiseen. Ne synnyttivät sisältöä, tarinoita ja suosituksia, joita voidaan hyödyntää monikanavaisesti. Samalla kunnat saivat mahdollisuuden katsoa itseään ulkopuolisen silmin ja löytää vahvuuksia, joita ei aina itse näe”, muistuttaa Syväluoma. Karvian asumiskokeilijat nauttivat villistä menosta Karviassa hypäten Kyläluuta-pyörän kyytiin. Kuva: Tarja Hosiasluoma Askeleita kohti uusia alkuja Ihana kamala maaseutu -konsepti osui ajan hermoon. Se ei yritä myydä idylliä. Se ei väitä, että elämä maalla olisi kaikille täydellistä, mutta se tarjoaa rehellisen mahdollisuuden kokeilla. Ja niille, jotka ovat valmiita vaihtamaan ruuhkaiset työmatkat kahvikuppiin puuhellan lämmössä, tämä saattoi olla alku jollekin suurelle. ”Monelle viikko ei ollut vain kokeilu, vaan käännekohta. Asumiskokeilut madalsivat selvästi monen osallistujan kynnystä harkita maalle muuttoa. Moni kertoi, että konkreettinen kokemus oli ratkaiseva askel. Monelle viikko oli myös identiteettikysymys: Olisiko minusta maalla-asujaksi ja kuulunko minä tänne?”, sanovat Syväluoma ja Elonen. Asumiskokeilu osoittautui tehokkaaksi tavaksi vahvistaa kuntien vetovoimaa, herättää kiinnostusta ja hälventää ennakkoluuloja maaseudusta. Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilujen voima piilee yhdeksän kunnan yhteistyössä ja yhteisessä näkyvyydessä. Asumiskokeilut eivät olleet tavanomainen kuntamarkkinointiteko, mutta tällaisena rohkeana ja erottuvana toteutuksena varsin toimiva kokonaisuus. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan kunnat jättivät kokeilijoihin tunnejäljen, jonka voi saavuttaa vain aidoilla kohtaamisilla ja kamalan ihanalla arjella. Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen toteuttamat Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilut huomioitiin Helsingin yliopiston satakuntalaisen osakunnan toimesta Paluumuutto -palkinnolla viime vuoden lopulla. Kuva: Marianne Hakala Lisätietoja hankkeesta Asumiskokeilut toteutettiin osana Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimaa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanketta, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämishanke. Osarahoittajana toimii Euroopan unionin maaseuturahasto, ja hankeaika on 1.1.2024–30.6.2026. Lisätietoa tulevista asumiskokeiluista verkkosivuilla ihanakamalamaaseutu.fi ja Instagramissa @ihanakamalamaaseutu. Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi 040 190 9440 Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora.elonen@kankaanpaa.fi 040 577 1300 Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Vaihtoehtoja hevosenlannan käsittelyyn -webinaaritallenne 19.12.2025 Linkki tallenteeseen: https://youtu.be/OFxEs8gXRnQ?si=_0g1mErWEqn5JceZ 03:22 Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen hevostallin kompostilantalasta, Pinewood Stables 16:08 Talli-Jussi, Jukka Harjula Biojussi 29:29 Apevaunu, Antti Launto 44:21 Rumpukompostori, Sini Ahponen YSAO 51:26 Tuubikompostori, Elina Virkkunen LUKE 01:06:37 ManPas, Ilpo Pölönen Manpas Oy & Vesa Kukkamo Stall Blombacke 01:20:32 Investointituet Juha Ikäheimo ELY
Tottijärven kylällä varaudutaan 16.12.2025 Tasaisin väliajoin nousee esille kylien hätävarautuminen. Tottijärvenkin osalta asiaa on mietitty ja käyty keskusteluja erilaisissa kokoontumisissa, mutta konkreettinen päätösten tekeminen, kirjaaminen ja tiedotus ovat jääneet tekemättä. Mihin varaudutaan, on laaja mahdollisuuksien kirjo. Mahdollisia uhkia ovat esim. luonnonkatastrofit, laajat sähkökatkot ja sotatilanteet. Vastuunottoa varautumisesta Vuosi sitten Tottijärven Urheilijat lähti ”veturiksi” sydäniskurihankkeeseen kylälle. Hankkeella saatiin hankittua kaksi iskuria. Toinen sijoitettiin Hämyslavalle, jossa pidetään kesäisin tansseja ja kesätoria. Toinen taas on aina saatavilla koulun seinällä lämmitettävässä kaapissa. Hankerahoituksen lisäksi hankintojen kustannuksia saatiin katettua yhdistysten sekä yksityisten lahjoituksilla. On tärkeää miettiä, kenen tehtäviin ja vastuulle varautuminen kylällä kuuluu. Tottijärvellä ei ole suoranaisesti aiheeseen liittyvää yhdistystä, vaan olemmekin lähteneet ajatuksesta, että vastuu kuuluu meille kyläläisille. Nokian kaupunki ei tue taloudellisesti kylien varautumisprojekteja eikä laadi tai ylläpidä alueen suunnitelmia. Siksi onkin erittäin tärkeää, että kyläläiset itse pitävät huolta näistä tärkeistä asioista. Mukaan pieneen ”turvallisuustiimiimme” on lähtenyt myös Tottijärven maa- ja kotitalousseura sekä Tottijärvi-Seura. Tottijärven kylällä on nyt myös oma hätävarautumissuunnitelma. Toimintamallimme kriisitilanteissa perustuu kulmavastaaviin, jotka hoitavat ilmoittelun vastuullaan olevassa kylän osassa ennakkoon sovitussa, kaikille kerrotussa ja valmiiksi merkatussa ilmoituspisteessä. Kulmavastaaville tulee käyttöön oma käsiradiopuhelin. Tottijärven ”tehokaksikko” Liisa ja Mimmi ovat vetäneet kylän yhdessä hätävarautumisprojektia ja luoneet kylälle systeemin suuriin hätävarautumistilanteisiin. Investoinneilla vauhtia varautumiseen Kun mietimme mikä tai mitkä tilat olisivat parhaita varautumiskäyttöön, paikallisten yhdistysten itsensä omistamat tilat nousivat kärkeen. ”Oma tupa, oma lupa” helpottaa päätöksentekoa, konkreettisia hankintoja ja tarvittaessa myös nopeaa tilojen hallintaa. Hämyslavan ulkorakennus oli tiensä päässä. Uutta suunnitellessa nousi esiin ajatus monipuolisen käytön mahdollisuuksista: Voisiko tilaa käyttää myös hätävarautumistarkoitukseen? Rakennuksessa on kaksi käymälää, joiden toiminta ei ole riippuvainen sähköstä, ja näin ollen niitä voi käyttää myös hätätilanteissa. Varastotila toimii osittain urheiluvälineiden sekä toritavaroiden varastona, mutta siellä olisi tilaa säilyttää vaikkapa aggregaatteja tai muuta varautumistarkoitukseen hankittua välineistöä ja materiaalia. Kylälle on myös tilattu Leader Kantrin kautta kyläradio puhelimineen sekä viisi aggregaattia. Aggregaattien tarve on noussut esille kylällä pidempiaikaisten sähkökatkojen myötä. Hätätilanteessa niitä voidaan siirtää tarvittavaan kohteeseen tai käyttää Hämyslavalla, jota on kehitetty kyläläisten kokoontumispaikkana kriisitilanteissa. Maaseudulla polttoaineen saanti on suhteellisen helppoa, koska sitä löytyy useimmista maataloista. Näin polttoaineen säilömisestä ei tarvitse huolehtia, vaan tarpeen tullen saadaan täydennystä. Miksi tanssilava on hyvä hätävarautumispaikka? Lavamme on kevytrakenteinen, joten talvella tilat ovat kylmät. Katettua tilaa on kuitenkin runsaasti ja ison tilan muunneltavuus eri tarpeisiin on hyvä. Lisäksi ulkoalueet ovat todella suuret. Ulos saa helposti järjestettyä suuren jakelupisteen ja paikalle mahtuu kokoontumaan paljon ihmisiä. Paikalla voisi valmistaa ruokaa isommallekin väkimäärälle, ja lavan kalustukseen kuuluvissa pöytäryhmissä ruokailu järjestyy helposti. Pihamaalla on oma vesikaivo, josta voi helposti nostaa aggregaatin avulla vettä. Aggregaatin turvin paikalle saa järjestettyä myös sähkölaitteiden latauspisteen. Yhteistyö on osa varautumista Hämyslavan lähellä sijaitseva perinteinen Tottijärven maamiesseurantalo Jukola on lähdössä myös mukaan paikalliseen hätävarautumiseen. Rakennusten läheisyys ja toimiva yhteistyö tuo lisäarvoa, kun resursseja voidaan yhdistää. Jukolan kanssa lähdimme molemmat mukaan Kantri ry:n aggregaattien yhteishankintaan. Myös kyläradio tulee palvelemaan yhteistyötämme. Tulevaisuudessa mahdollisina yhteishankintoina voivat olla soppatykki ja puolijoukkueteltat. Hankkeet ovat lähes ainoa mahdollisuus toimia tehokkaasti kylillä hätävarautumisen suhteen. Rahat ovat yhdistyksillä tiukassa, joten hankkeista on todellakin suunnaton apu. Oma työpanos, into ja muiden innostaminen ei maksa mitään, joten annetaan se oman kylämme ja kanssaeläjien käyttöön! Liisa Karukka-Karo Tottijärven kyläaktiivi * * * Leader Kantrin terveiset Tottijärvelle Tottijärvellä on syntynyt hienoa ja määrätietoista kehittämistä varautumisteemassa. Kylän keskeisen kokoontumispaikan varustaminen varautumiskeskukseksi on ennakoivaa kyläkehittämistä ajankohtaisessa teemassa. Leader Kantri on päässyt seuraamaan Tottijärven kehittämistyötä läheltä ja on hienoa, että Leader-rahoituksella on mahdollista tukea yhdistysten hankkeita. Varautuminen on ajankohtainen aihe, ja siksi me Leader-ryhmänä olemme lähteneet omien hankkeidemme kautta kehittämään kylien varautumista. Aggregaattien ja kyläradioiden yhteishankinta on yksi konkreettinen tapa, jolla voimme auttaa alueemme yhteisöjä varautumisessa. Liisa Karukka-Karo
