KUTSU Maallemuuton haaveilijasta kuntalaiseksi -webinaari 6.8.2026 Tule kuulemaan, miten maaseudun elinvoimaisuutta on kehitetty hankealueen kunnissa ja poimimaan parhaat vinkit omaan kehittämistyöhön! Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke lähestyy loppuaan, ja samalla valmistuu hankkeen yksi tärkeimmistä tuotoksista: Älykäs kylä -strategia – Maallemuuton haaveilijasta kuntalaiseksi. Strategiaan on koottu vuosina 2024–2026 yhdeksässä hankekunnassa kehitetyt ja käytännössä testatut toimintamallit, kokemukset ja opit maallemuuton edistämiseen ja maaseudun elinvoiman vahvistamiseen. Verkostosta vetovoimaa: Maallemuuton haaveilijasta kuntalaiseksi -webinaari keskiviikkona 19.8. klo 14-16 Teams: https://teams.microsoft.com/meet/361417026827318?p=Hls2pJ5IZSbromaQbJ Ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet: maaseudun kehittäjät, kuntalaiset, luottamushenkilöt, viranhaltijat, yrittäjät, yhdistykset ja muut aktiiviset toimijat. WEBINAARISSA KUULLAAN: Älykäs kylä -strategian keskeiset sisällöt ja käyttötavat Esittelemme uunituoreen Älykäs kylä -strategian: mistä osioista se koostuu, miten sitä voi hyödyntää ja mitä valmiita lisämateriaaleja siitä löytyy maallemuuton kehittämistyön tueksi. Miten kunnat voivat hyödyntää ja jalkauttaa maallemuuton malleja oman kuntansa ja alueensa kehittämistyöhön? Hankkeen toimenpiteet tähtäävät siihen, että kunnat olisivat houkutteleva vaihtoehto maallemuuttoa harkitsevien keskuudessa ja yhä valmiimpia vastaanottamaan uusia kuntalaisia. Tule nappaamaan parhaat käytännön vinkit juuri oman kuntasi kehittämiseen. Valmistuneesta Älykäs kylä -strategiasta löydät valmiit ohjeet useaan kehittämistoimeen. Mitkä asiat ratkaisevat maallemuuttopäätöksissä? Maallemuuttopäätös ei synny yhden kampanjan perusteella, vaan vaatii kehittyäkseen tietoisuuden, tunnesiteen ja kokemuksen. Lisäksi päätökseen vaikuttaa vahvasti kysymykset sopivasta asunnosta ja työstä. Webinaarissa esittelemme hankkeen tuloksia ja havaintoja siitä, miten nämä tekijät vaikuttavat maallemuuttopäätökseen ja miten kunta voi kehittämistoimin vastata näihin. Kokemuksia muualta: Autiotalojen messut -tapahtumasta Kangasniemellä Autiotalojen messut -tapahtuma järjestettiin kesällä 2026 Kangasniemellä, jossa esiteltiin 19 autiotaloa. Tapahtuma keräsi runsaasti kiinnostuneita osallistujia ja tällä hetkellä 7 taloa on myyty ja kaksi vuokrattu. Projektipäällikkö Elina Piispanen kertoo järjestäjän näkökulmasta, miten messujen toteutus eteni ja miten voimme muissa kunnissa hyödyntää heidän kokemuksiaan. Webinaarin tavoitteena on esitellä hankkeen aikana syntynyttä strategiaa sekä kannustaa kuntia hyödyntämään kehitettyjä toimintamalleja maallemuuton edistämiseksi myös tulevaisuudessa. Samalla toivomme tilaisuuden herättävän uusia ajatuksia kunnan elinvoiman kehittämiseen ja keskustelua maallemuuton mahdollisuuksista. Tervetuloa mukaan! Yhteystiedot: Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi Hankekoordinaattori Noora Elonen noora.elonen@kankaanpaa.fi Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke on Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima yhdeksän kunnan yhteinen elinvoimaisuuden kehittämishanke. Mukana ovat Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Merikarvia, Parkano, Pomarkku ja Siikainen. Hankeaika on 1.1.2024-31.8.2026. Hanke on Euroopan unionin maaseuturahaston osarahoittama. Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
MTvesi-hankkeen yleisötilaisuus Eurajoella: Kuka ratkaisee vesienhallinnan haasteet? + Vierailu Pappilankosken padolla 6.7.2026
Hengähdyshetki luonnossa – hyvinvointipäivä nuorille maatalousyrittäjille ja alasta kiinnostuneille 9.6.2026
Ojitusyhteisöistä lohkokohtaiseen vesienhallintaan – MTvesi-tietoiskusarja 4.6.2026 MTvesi-hanke ja KVVY ry:n OMISTAJA-hanke toteuttivat yhteistyössä toukokuussa 2026 kolmiosainen webinaarisarja. Webinaarien muodossa toteutettu tietoiskusarja tarjoaa katsauksen ojitusyhteisöihin ja maatalouden vesienhallintaan. Sarjassa käsitellään ojitusyhteisöjen toimintaa ja aktivointia, maaperän kuivatuksen nykytilan selvittämistä ja suunnittelua sekä lohkokohtaista vesienhallinan kunnossapitoa. Voit katsoa webinaarisarjan tallenteet tästä blogista tai MTvesi-hankkeen verkkosivuilta. Asiantuntijana tietoiskuissa luennoi vesitalouden erityisasiantuntija ja OMISTAJA-hankkeen asiantuntija Mikko Ortmala KVVY ry:stä. Ortamalan erityisosaamista ovat ojitusyhteisöt ja valtaojakunnostukset sekä maatalouden vesienhallinnan kokonaisuudet perus- ja paikalliskuivatuksesta valumavesien hallintaan. Kolmiosoainen webinaarisarja on osa Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi) -hankkeen työpakettia ”Ojitusyhteisöt ja niiden aktivointi: Olenko minä ojitusyhteisön jäsen?”. Työpaketin tavoitteena on lisätä ymmärrystä ojitusyhteisöistä monitavoitteisen vesienhoidon toimijoina. Webinaarit on toteuttettu yhteistyössä KVVY ry:n OMISTAJA-hankkeen kanssa. MTvesi tietoisku osa 1: Ojitusyhteisöjen aktivointi – mistä lähteä liikkeelle Webinaarin sisältö: Miten maatalouden vesienhallinta on kehittynyt ja miksi ojitusyhteisöillä on yhä keskeinen rooli toimivassa kuivatuksessa? Tässä tietoiskussa pureudutaan ojituksen historiaan ja käytänteisiin sekä ja vastuisiin. Saat vastaukset kysymyksiin: kuulutko ojitusyhteisöön, mikä sen merkitys on ja miten toiminta voidaan saada uudelleen liikkeelle. Lisäksi käsitellään ojien kunnossapitoa ja annetaan konkreettisia vinkkejä ojitusyhteisön aktivointiin. Voit lukea tai ladata itsellesi webinaarissa esitetyn materiaalin tästä. MTvesi tietoisku osa 2: Kuivatuksen nyktilanteen selvitys ja tekninen suunnittelu Webinaarin sisältö: Toimiva kuivatus alkaa nykytilanteen ymmärtämisestä. Tässä webinaarissa käydään läpi, miten kuivatuksen tila selvitetään ja mitä tulee huomioida teknisessä suunnittelussa ja mitoituksessa. Saat kokonaiskuvan siitä, miten laadukas suunnittelu vaikuttaa lopputulokseen ja millaisia ratkaisuja käytännön kohteissa on toteutettu. Mukana esimerkkejä, jotka auttavat hahmottamaan toimivia ratkaisuja omassa ympäristössäsi. Voit lukea tai ladata itsellesi webinaarissa esitetyn materiaalin tästä. MTvesi tietoisku osa 3: Lohkokohtainen vesienhallinta – uomakunnostuksesta seuraaviin askeliin Webinaarin sisältö: Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun uomakunnostus on tehty ja miten vesienhallintaa kannattaa kehittää tästä eteenpäin? Tässä tietoiskussa tarkastellaan lohkokohtaista vesienhallintaa eli salaojitusta ja peltomaan kosteusolosuhteiden optimointia osana laajempaa vesienhallinnan kokonaisuutta. Webinaari avaa peruskuivatuksen ja paikalliskuivatuksen kokonaisuutta ja suhdetta sekä tulevaisuuden näkymiä muuttuvissa olosuhteissa. Saat eväitä siihen, miten vesienhallintaa voidaan tilatasolla kehittää toimivana kokonaisuutena. Voit lukea tai ladata itsellesi webinaarissa esitetyn materiaalin tästä. MTK-Satakunnan Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi) -hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto. OMISTAJA-hanketta rahoittaa Sisä-Suomen Elinvoimakeskus, Janakkalan kunta ja Päijät-Hämeen maaseutusäätiö. Lisätietoja MTvesi-hankkeesta ja yhteystiedot: satakunta.mtk.fi/mtvesi Lisätietoja OMISTAJA-hankkeesta: kvvy.fi/omistaja-hanke/ Hanna Mäkelä, hankeasiantuntija
Inspiraatiomatka Ahvenanmaalta Sisä-Suomeen 27.5.2026 16.–18. huhtikuuta 2026 noin kymmenen ahvenanmaalaista kalastuksesta kiinnostunutta opintomatkalaista nousi minibussiin ja suuntasi kohti Suomea vievää lauttaa. Matkan tavoitteena oli tutustua yrityksiin ja alueisiin, joissa keskitytään pienimuotoiseen kalanjalostukseen, ja hakea Ahvenanmaalle inspiraatiota uusiin tuotteisiin, markkinoihin ja ajatuksiin. Matkan järjesti Mathantverkarna på Åland r.f. Euroopan unionin ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen tuella, Fiskeleader Ålandin avustamana. Lautan saavuttua Helsingin satamaan opintomatka aloitettiin vierailulla kauppahalliin ja Kalaliike Andströmille. Sieltä matka jatkui kohti Jyväskylää ja Järki Särkeä. Korpilahdella Marja Komppa ja Ari Seppälä esittelivät ryhmälle yrityksensä inspiroivaa tarinaa. Esittelyn yhteydessä tarjoiltiin maistiaisina heidän kalatuotteitaan ja raparperiherkkuja suoraan heidän puutarhastaan. Esityksen jälkeen paikalle saapui sopivasti kalastaja toimittamaan haukea ja särkikaloja. Keskustelua syntyi erityisesti hauen hinnasta ja siitä, kuinka paljon parempaa korvausta Ari maksoi kalastajilleen verrattuna Ahvenanmaan tämänhetkiseen markkinahintaan. Mukavan vierailun jälkeen ryhmä jatkoi Jyväskylään illalliselle ja yöpymään. Ravintola Harmoonissa nautimme paikallista kalaa, ja illallisen aikana keskustelimme paljon Ahvenanmaan alihyödynnetyistä kalavaroista. Pienen särjen kalastaminen suurissa määrin ja samanlaisten tuotteiden valmistaminen kuin Suomen sisävesillä ei ehkä ole realistista, mutta Ahvenanmaalla olisi jo nyt paljon paremmat mahdollisuudet hyödyntää esimerkiksi kuoretta ja silakkaa. Erityisesti silakan paikallinen jalostus voisi olla suuri mahdollisuus Ahvenanmaalle ja pienimuotoiselle rannikkokalastukselle, mutta se vaatii rohkeutta, investointeja ja todennäköisesti myös yhteistyötä. Nykyinen jalostus perustuu pitkälti siihen, että yksittäiset kalastajat jalostavat oman saaliinsa itse. Tällöin volyymit jäävät liian pieniksi, jotta kannattaisi investoida esimerkiksi fileointikoneisiin ja muihin laitteisiin. Lauantaiaamun jälkeen matka jatkui Tampereelle tutustumaan kauppahalliin ja Kalaherkut Nygreniin. Yritysesittelyn jälkeen keskustelimme paikallisen kalan tarjonnasta ja saatavuudesta. Oli kiinnostavaa nähdä ja kuulla, että esimerkiksi lahnalle, suutarille ja kuoreelle löytyy markkinoita kokonaisina tiskikaloinakin – erityisesti Aasiasta muuttaneiden asiakkaiden keskuudessa. Kalatiskiin merkityt hinnat saivat myös ahvenanmaalaiset ammattikalastajat hämmästymään. Nygren ilmoitti lisäksi olevansa kiinnostunut ostamaan kalaa myös Ahvenanmaalta. Lounaan jälkeen matka jatkui Ikaalisiin, missä vuorossa oli esittelyjä ja keskusteluja yhdessä Kuha-Suomen Kalaleaderin Johanna Möttösen, ammattikalastaja ja pienjalostaja Matti Helinin sekä Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen Keijo Marjakosken kanssa. Matti oli tuonut mukanaan erilaisia särkikaloista valmistettuja säilykkeitä, jotka oli maustettu muun muassa raparperilla, kuusenkerkillä ja tomaatilla. Hänellä oli mukana myös oma säilyketölkkipuristimensa, ja hän näytti, kuinka pienilläkin resursseilla voidaan valmistaa useita tuhansia säilyketölkkejä vuodessa. Tämä teki vaikutuksen ja herätti paljon keskustelua kotimatkan aikana. Matkan jälkeen seuraava tavoite on saada käyntiin uusi hanke, jonka avulla voimme hyödyntää matkan tarjoamaa inspiraatiota ja yrittäjähenkeä sekä alkaa kehittää tuotteita Ahvenanmaan saatavilla olevista raaka-aineista. Me matkalle osallistuneet kiitämme lämpimästi kaikkia vierailukohteitamme vieraanvaraisuudesta! Viktor Eriksson kehityskoordinaattori, Fiskeleader Åland Viktor Eriksson
Maaseutu kutsuu myös työpäivän ajaksi – alueelle avattu useita etätyötiloja 27.5.2026 Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Yhä useampi työ onnistuu ainakin osittain etänä, eikä työnteko ole enää sidottu yhteen toimistoon tai kaupunkiin. Samalla monipaikkaisuus on lisääntynyt: aikaa halutaan viettää mökillä, maaseudulla tai toisella paikkakunnalla aiempaa pidempiä jaksoja niin, että myös työnteko mahdollistuu. Tähän muutokseen on tartuttu myös Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan maaseutukunnissa, joissa on kehitetty yhteensä 10 erilaista etätyötilaa. Tilat tarjoavat vaihtoehtoja niin satunnaiseen etätyöhön, opiskeluun ja Teams-palavereihin kuin pidempiaikaiseen työskentelyyn ja yritystoimintaankin. Yhteisöllisiä työtiloja kuntien keskustoissa Merikarvialla, Pomarkussa ja Parkanossa etätyötilat sijaitsevat kunnantalojen tai kehittämisyhtiöiden yhteydessä keskeisillä paikoilla palveluiden lähellä. Tilat soveltuvat monenlaiseen käyttöön yksittäisestä työpäivästä etäpalavereihin ja asiakastapaamisiin. Merikarvian etätyötila Katiskasta löytyy viisi erillistä työhuonetta sekä neuvottelutila kunnanviraston yhteydessä. Tilassa on panostettu erityisesti toimivuuteen ja hyvinvointiin: käytössä ovat esimerkiksi sähköpöydät, yhteinen aulatila, kävelymatto, toimistopyörä ja muita taukoliikuntavälineitä. Työhuoneet ja neuvottelutila varataan kätevästi kunnan verkkokaupan kautta. Pomarkun kunnantalon etätyöhuoneet tarjoavat rauhalliset etätyötilat sähköpöytineen ja lisänäyttöineen aivan keskustassa. Maksuttomat työhuoneet on sisustettu viihtyisiksi kunnan brändivärien mukaan, ja ne sopivat hyvin esimerkiksi etäpalavereihin tai työpäivään pois kotitoimistolta. Parkanon Kehitysparkin etätyötilassa työpäivään voi yhdistää myös kokouksia ja yhteistyötä muiden kanssa. Tilassa on erillinen työpiste sekä iso neuvottelupöytä esitystekniikoineen. Maksuton tila on sisustettu kaupungin värejä hyödyntäen ja soveltuu hyvin myös yrittäjien käyttöön. Merikarvian etätyötila Katiskassa on panostettu hyvinvointiin. Tiloista löytyy erilaisia liikuntavälineitä toimistopyörästä kävelymattoon tukemaan etätyöntekijän työpäivää. Kirjastojen työtilat tekevät etätyöstä helppoa ja saavutettavaa Kirjastojen yhteyteen toteutetut työtilat tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden etätyöhön, opiskeluun ja asioiden hoitamiseen. Tilat sijaitsevat keskeisillä paikoilla palveluiden äärellä, ja ne ovat käyttäjälle maksuttomia. Jämijärven ja Kihniön kirjastoissa etätyötä varten on toteutettu omat tutkijanhuoneet, jotka soveltuvat erityisesti rauhalliseen yksilötyöskentelyyn, asiointiin, Teams-kokouksiin tai opiskelutehtävien tekemiseen. Tilat tarjoavat käyttöön tietokoneen, verkkoyhteyden sekä mahdollisuuden tulostamiseen ja skannaukseen. Kihniössä tutkijanhuone on lisäksi sisustettu viihtyisäksi kunnan brändivärejä hyödyntäen, ja käytössä on myös ergonominen pallotyötuoli. Pomarkun kirjaston Työskentelytila Luova toimii helposti saavutettavana neljän työpisteen avoimena työtilana aivan keskustassa kunnantalon yhteydessä. Tila ei vaadi varausta, joten sinne voi poiketa joustavasti esimerkiksi hoitamaan työasioita tai tekemään opiskelutehtäviä vaikka kesken matkan. Kihniön kirjaston etätyötila on sisustettu viihtyisäksi kunnan brändivärien mukaan. Työrauhaa kyläkouluissa ja maaseudun maisemissa Ikaalisten kylissä, Mansoniemessä ja Röyhiössä, etätyö onnistuu tunnelmallisissa vanhoissa koulurakennuksissa, joissa työpäivään yhdistyvät kiireetön tunnelma ja kaunis miljöö. Mansoniemen etätyöhuoneet PäivänValo ja AamunKajo toimivat yli 100-vuotiaassa kyläkoulussa Ikaalisissa, jossa työhuoneiden ikkunoista avautuvat peltomaisemat. Tilat ovat varattavissa joustavasti oman tarpeen mukaan, joten ne sopivat hyvin satunnaiseen etätyöhön, luovaan työskentelyyn tai vaikka mökkiläiselle, joka haluaa jatkaa mökkiviikkoa vielä muutamalla työpäivällä. Röyhiön kylätalon etätyötila Hyttynen toimii niin ikään vanhassa koulurakennuksessa rauhallisessa kylämiljöössä. Työhuoneen ikkunasta näkyvät metsät ja kylämaisema, ja samassa rakennuksessa toimii myös itsepalvelukirjasto sekä tapahtuma- ja neuvottelutiloja. Etätyötila varataan helposti sähköpostitse, ja kulku onnistuu omalla ovikoodilla myös viikonloppuisin. Mansoniemen vanhalle koululle on perustettu kaksi etätyöpistettä, AamunKajo ja PäivänValo. Modernit toimistohotellit tarjoavat tilaa pidempiaikaiseen työskentelyyn Kankaanpäässä ja Ikaalisissa on tarjolla myös pidempiaikaiseen työskentelyyn soveltuvia toimisto- ja työtiloja yrittäjille ja etätyöntekijöille. Kankaanpään ICT-Center toimii toimistohotellina, jossa työskentelee eri alojen asiantuntijoita saman katon alla. Tilat tarjoavat mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteisölliseen työympäristöön keskustan palveluiden läheisyydessä. Työhuoneita vuokrataan vähintään kuukaudeksi kerrallaan. Tehtaankadun toimistohotelli puolestaan tarjoaa todella modernin, tyylikkään ja toimivan työympäristön sähköpöytineen, akustiikkaratkaisuineen ja useine neuvottelutiloineen. Tila soveltuu erityisesti yrittäjille ja pidempiaikaiseen käyttöön, mutta tarjoaa samalla yhteisöllisen vaihtoehdon yksin kotona työskentelylle. Ikaalisten Matkatoimiston etätyötiloista löytyy rauhalliset ja hyvin varustellut työhuoneet aivan Ikaalisten keskustassa. Käytössä ovat muun muassa sähköpöydät, lisänäytöt, kokoustilat ja yhteiset taukotilat. Matkatoimistolta voit vuokrata itsellesi työpisteen pidemmäksikin aikaa, ja saat kaupan päälle työyhteisön toimiston henkilökunnasta. Tehtaankadun toimistohotelli Kankaanpäässä tarjoaa modernit ja viihtyisät etätyötilat pidempiaikaiseenkin käyttöön. Etätyötilat mahdollistavat joustavamman arjen Monipaikkaisuus on nykypäivää, eikä elämä keskity enää välttämättä vain yhden kunnan sisälle. Etätyötilojen tarve voi syntyä hyvin erilaisissa tilanteissa. Vapaa-ajan asukas voi pidentää mökkiviikonloppua muutamalla työpäivällä tai aloittaa mökkikauden aiempaa aikaisemmin, kun työnteko onnistuu myös mökkipaikkakunnalta käsin. Toisinaan taas kotona tarvittaisiin rauhallinen tila tärkeälle Teams-kokoukselle tai keskittymistä vaativalle työtehtävälle, kun koululaiset palaavat kotiin kesken työpäivän. Etätyötila voi tarjota työrauhaa myös yrittäjän toimistotyölle, opiskelijan etäluennolle tai matkailijan työpalaverille kesken lomareissun. Monelle asiantuntijatyötä tekevälle etätyötila tarjoaa vaihtoehdon yksin kotona työskentelylle. Vaikka työnantaja tai päätoimisto sijaitsisi toisella puolella Suomea, voi työpäivän tehdä paikallisesti muiden asiantuntijoiden ympäröimänä ja päästä samalla osaksi yhteisöllisempää työarkea. Lisätietoja hankkeesta Etätyötiloja on kehitetty Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimassa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeessa, joka on yhdeksän kunnan yhteinen maaseutukuntien elinvoimaisuuden kehittämishanke. Mukana ovat Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Merikarvia, Parkano, Pomarkku ja Siikainen. Hanke on Euroopan unionin maaseuturahaston osarahoittama. Lisätietoa hankkeesta https://aktiivinen.fi/tietoa-meista/asiantuntijapalvelut/verkostosta-vetovoimaa/ Yhteyshenkilöt Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi 040 190 9440 Hankekoordinaattori Noora Elonen Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke noora.elonen@kankaanpaa.fi 040 577 1300 Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
