Maaseutu peliteollisuuden startup-ympäristönä

Entinen Folkets Hus Jörnin kylässä on perinteinen työväentalo, jossa voi astua aivan uuteen maailmaan: peliteollisuuden startup-ympäristöön.

Pelikehitys on uudenlaista elinkeinotoimintaa, joka on houkutellut nuoria pienelle paikkakunnalle Norlannin sisämaahan.

 INTERREG Aurora -ohjelman rahoittaman Smart Ruralities -pilottitutkimuksen puitteissa työpajaosallistujat Pohjanmaalta Suomesta sekä Norrbottenin ja Västerbottenin alueilta Ruotsista vierailivat Ruotsin pohjoisosassa, Västerbottenin maakunnassa sijaitsevassa Jörnissä. Jörn on tyypillinen norlantilainen asutuskeskus, joka sijaitsee 54 kilometriä Skellefteåsta pohjoiseen. Jörn syntyi rautatien ympärille vuonna 1893. Paikkakunnan kukoistusaikaan siellä riitti matkustajia, hotelleja, metsiä, puuteollisuutta, malmia sekä valtion työpaikkoja. Vuosien 1960 ja 2020 välillä väkiluku laski 1400:sta runsaaseen 600:an.

– Täällä toimi Statens Järnvägar -valtionrautatiet, Domänverket-metsähallitus sekä Posti. Aiemmin oli tapana sanoa, että ”valtion leipä on pitkä ja kapea”, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa. Kun valtio lähti, jäljelle ei jäänyt mitään. Jörn on kuin tehdaspaikkakunta ilman tehdasta, sanoo Örjan Berglund.

Örjan on moniyrittäjä ja enkelisijoittaja, jonka sydän kuuluu Jörnille. Nyt Jörnin tyhjillään olleista rakennuksista on tullut perusta uudelle kehitysaallolle, jossa Örjan ja muut yrittäjät ovat aloitteentekijöitä ja yhteiskehittäjiä. Örjan toimii aktiivisesti 29 yrityksessä, joiden toimialat vaihtelevat marjanpoiminnasta verkkokauppaan. Hän strategianaan on yhteistyö ja monipuolistaminen, tai kuten hän itse asian ilmaisee, ”täysin uudenlaisen toiminnan siirtäminen Jörniin”.

Folkets Hus -työväentalo, jonka nykyään omistaa Jörns Datacentrum AB – eli Örjan – ei ole mikään tavallinen puhelinpalvelukeskus. Sen voi aavistaa ehkä jo siitä, että sisäänkäyntiä vartioi parimetrinen Totoro, japanilainen metsänhenki. Kyltissä lukee ”Mind Detonator – Game Village Jörn”. Kyse on pelinkehittäjien kylästä. Suurissa kaupungeissa ja nykyään myös Skellefteåssa toimitilat ja asunnot ovat kalliita ja vaikeasti löydettävissä. Skellefteåssa on 500 peliohjelmoinnin ja 3D-grafiikan opiskelijaa. Jörnistä löytyy sekä toimitiloja että vapaita asuntoja, ja se on turvallinen ja viihtyisä paikka.

– Jos käytössä on tietokone ja internet-yhteys, voi työskennellä missä tahansa. Tämä on tulevaisuutta Norlannin sisämaassa. Luova teollisuus kasvaa, Örjan toteaa.

 

Aulassa on musta laatikko, joka ohjaa tietokoneiden hukkalämpöä lämmitysjärjestelmään. Tekniikan nimi on immersed cooling. Kerrosta ylempänä on monitoimitila aikuisille tai rentoutumisalue, kuten Magnus Johansson sanoo. Sohvan edessä valtava näyttö, pizzauuni ja jääkaappi täynnä paikallista toiminnallista juomaa. Mind Detonatorin perustamisen jälkeen paikallinen ruokarekka siirtyi strategisesti lähelle taloa. Muista kerroksista löytyy pimeitä toimistohuoneita varustettuna isoilla tietokonenäytöillä, joiden ääressä digitaalisen sisällön tuottajat luovat pelihahmoja ja seikkailuja. Talosta löytyy seitsemän kehittäjätiimiä, ja tilaa on vielä useammalle. Tavoitteena on löytää parhaat talentit, joilla on parhaat ideat ja vahvin halu menestyä.

– Sekä meidän itsemme että täällä työskentelevien on oltava liekeissä; etsimme intohimoisia yrityksiä. Jouduimme keskeyttämään kansainvälisen yhteistyön palkkavaateen vuoksi, ja se on uskomattoman turhauttavaa, Magnus sanoo. Hän viittaa Ruotsista työlupaa hakevien 27 000 kruunun kuukausittaiseen vähimmäistulovaatimukseen, joka tuli Ruotsin hallituksen päätöksellä voimaan 1.11.2023. Se rajoittaa kansainvälisen osaamisen saatavuutta kehitystyötä tekeville yrityksille. Kehitysvaiheessa rahaa ei tule sisään, vaan sitä vain kuluu. Tuloja saadaan siinä kohtaa, jos ja kun tuote tai palvelu menestyy.

Mind Detonatorin takana on kokeneita yrittäjiä, jotka tarjoavat tiloja, valmennusta ja alkupääomaa vastineeksi osuudesta yrityksessä. He auttavat uusia kehittäjiä pääsemään yli alun vaikeuksista ja saavat sitten vähitellen osan voitoista.

Ideana on myös osoittaa Jörnin nuorille, että heillä voi olla tulevaisuus paikkakunnalla. Magnus jatkaa:

”Teemme yhteistyötä Furuskolan-koulun kanssa. Kaikki Jörnin koululaiset haluavat nykyään pelinkehittäjiksi.”

Kauempana taajamasta, Furuskolanin naapurissa sijaitsee Jörns Bad & Sport, entinen kunnan kylpylä, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Sieltä löytyy ympäri vuorokauden auki oleva kuntosali, vesijumppaa aikuisille ja uimakoulu lapsille. Paikallinen omistajuus on johtanut kuuntelevampaan ja parempaan palveluun.

Toimitiloja on yhä vapaana, ja Örjan on avoin uusille yhteistyöhankkeille. Vaatimuksena on, että muuttaa Jörniin ja toimii paikkakunnalla.

Levittämisen arvoisia ideoita

Smart Ruralities -hankkeessa työpajan vetäjänä toiminut Ann-Sofi Backgren on erittäin tyytyväinen Västerbottenin opintomatkaan.

– Vierailu Jörnin Mind Detonatorissa oli positiivinen yllätys! Entinen Folkets Hus on perinteinen työväentalo, jossa voi astua aivan uuteen maailmaan: peliteollisuuden startup-ympäristöön. Julkisivu ei paljasta, mitä talon sisältä löytyy. Kuinkahan moni paikallisista mahtaa tietää, mitä siellä tapahtuu.

– Tämä on jännittävä idea maaseudun kehittämiseksi. Ota vanha talo hyötykäyttöön – se on halvempaa kuin suuressa kaupungissa toimiminen – ja aloita luova ympäristö, joka houkuttelee ihmisiä sekä Ruotsista että ulkomailta.

– Teknologian kehitys mahdollistaa sen, että koko maailma voi toimia työkenttänä ilman, että tarvitsee muuttaa. Siksi on tärkeää nostaa esiin tällaisia esimerkkejä, jotta nuoret näkevät, kuinka olemassa olevaa ympäristöä voidaan uudistaa. Olisi mielenkiintoista myös seurata, aikooko tämä porukka jäädä Jörniin pidemmäksi aikaa. Aikovatko he integroitua tänne, elää tässä ympäristössä? He ovat uudenlaisia maaseudun rakentajia. Voin kuvitella, että tulokkaaseen kohdistuu odotuksia, että on sopeuduttava henkisesti ja että ei voi odottaa kaiken olevan samanlaista kuin isommassa kaupungissa.

– Jörn on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen esimerkki, joka tarjoaa monia näkökulmia keskusteluun uudesta nykyaikaisesta maaseudusta. Kun julkisia palveluja lakkautetaan, paikallisten asukkaiden on osattava ajatella laajemmin ja paikattava puutteita. Ehkä on paljonkin ihmisiä, jotka haluaisivat uudelleensijoittaa kotiseudulleen, mutta eivät tiedä miten. Paikallisyhteisöt voivat tarjota turvallisuutta, joka on tärkeää silloin, kun maailma tuntuu levottomalta.

Ann-Sofi toivoo INTERREG-yhteistyölle jatkoa, jotta yhteiskunnallisen muutoksen herättämiin kysymyksiin ja vastauksiin voitaisiin syventyä.

– Uusteollistuminen on vahvaa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Olemme kaikki samassa haastavassa tilanteessa: tarvitsemme työvoimaa ja asunnot ovat osoittautuneet pullonkaulaksi. Jotkut kysymykset ovat niin suuria, että niiden kohdalla puhutaan järjestelmän muutoksista. On siis järkevää istua yhdessä alas ja miettiä pohjoismaista näkökulmaa yli rajojen.

Smart Ruralities

Smart Ruralities on INTERREG Auroran rahoittama pilottitutkimus, jossa tekevät yhteistyötä Hela Sverige ska leva -järjestön Norrbottenin ja Västerbottenin osastot sekä Svenska Österbottens Ungdomsförbund -järjestö (SÖU, hankkeesta vastaava). Tavoitteena on ”cross-border capacity building”: opitaan toisten hyvistä kokemuksista keskittyen nuoriin, älykkäisiin kyliin, digitaalisiin mahdollisuuksiin ja yhteistyömalleihin. Lue lisää pilottitutkimuksesta.

Karin Johansson