Neuvoja voi olla EIP-hankkeen salainen ase

Alkutuotannon haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan innovaatioita: uusia tapoja tehdä asioita entistä tehokkaammin ja tuottavammin. EIP-hankkeissa viljelijät, tutkijat, neuvojat ja muut asiantuntijat ratkovat yhdessä alkutuotannon ongelmia. Neuvoja voi toimia innovaatioryhmässä tärkeänä välittäjänä viljelijän ja tutkijoiden ja kehittäjien välillä. Neuvojan ymmärrys viljelijän arjesta auttaa myös EIP-hankkeiden tulosten saamisessa viljelijöiden käyttöön.

Alkutuotannossa riittää haasteita. Ne voivat olla haasteita, joiden lähteitä, esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, ei suoraan voi poistaa, mutta niihin voi löytää sopeutumiskeinoja. Osa haasteista taas voidaan ratkaista esimerkiksi paremmalla toimintatavalla tai uudella teknologialla. Kummassakin tilanteessa on mahdollisuus innovaatioiden syntymiselle.

Viljelijän ei tarvitse jäädä haasteidensa kanssa yksin. Jo neuvojan apu voi tuoda parannusta asiaan. Osa haasteista vaatii kuitenkin monialaista osaamista ja eri toimijoita mukaan, jotta haasteeseen löydetään paras ratkaisu. Silloin ratkaisun voi tarjota innovaatioryhmä, joiden toimintaa rahoitetaan EIP-hankkeina. Ryhmän kokoonpano voi olla moninainen koostuen viljelijöistä, neuvojista, tutkijoista sekä haasteeseen kytkeytyvistä yrityksistä.

EIP-hanke on EU:n maaseuturahoituksen työkalu, jolla alkutuotannon haasteita ratkaistaan parhaimmillaan hyvinkin monialaisessa innovaatioryhmässä. EIP-hankkeen innovaatioryhmään kootaan ratkaistavan haasteen kannalta oleelliset asiantuntijat sekä alkutuotannon edustajat.

Monialaisessa innovaatioryhmässä toimiminen vaatii luottamuksen rakentamista ja yhteisten toimintatapojen opettelua sekä aikaa ja yhteisen kielen löytymistä. Neuvoja voi toimia innovaatioryhmässä tärkeänä välittäjänä viljelijän ja tutkijoiden ja kehittäjien välillä – rakentamassa luottamusta, sanoittamassa tutkimusta selkeälle kielelle sekä tuomassa laajempaa alkutuotannon kontekstia aiheen äärelle.

Neuvojalla on kokemuksen kautta syntynyt osaaminen tiedon ja taitojen soveltamiseen. Jokaiselle asiakkaalle tarjotaan heidän tarpeisiinsa sopivaa tukea ja työkaluja. Myös innovaatioiden käyttöönotossa vaaditaan ymmärrystä viljelijän tarpeista. Neuvoja pystyy tuomaan oman kokemuksensa innovaatioryhmän käyttöön ja antamaan arvokasta näkemystä kehitettävän ratkaisun sovellettavuudesta eri tilojen tarpeisiin.

Neuvojat kohtaavat monia viljelijöitä omassa asiantuntijatyössään, jolloin heillä on luonteva rooli myös EIP-hankkeiden tulosten levittämisessä käytäntöön. EIP-hankkeissa onkin suuri painoarvo hanketulosten tiedottamisessa ja tehokkaassa levittämisessä. Tulokset on julkaistava Suomessa ja EU:ssa.

Suomessa tavoitellaan rahoituskauden 2023–2027 aikana 100 uutta EIP-hanketta, joihin on rahoitusta käytettävissä yhteensä 20 miljoonaa euroa. EIP-hankkeiden haku on parhaillaan käynnissä: areena on auki uusille ideoille niin maatalouteen kuin muuhunkin alkutuotantoon (mm. metsä-, poro- ja biotalous) liittyen. Lisätietoa löydät Ruokaviraston verkkosivuilta tai alueesi ELY-keskuksen asiantuntijoilta.

Ps. Jos haluat tulla kokeilemaan yhteiskehittämistä ohjatusti, järjestämme tiistaina 9. tammikuuta Katse horisonttiin! ideavirtaamon, jossa jatkotyöstetään viljelijöiden esiin nostamia haasteita hankeideoiksi monitoimijajoukossa. Lisätietoa tilaisuudesta löydät täältä.

Tuija Kallio