Uutinen
23.12.2023

Väitös: Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymässä viljelijöiden liikkumavara on vähäinen

Valtaosa ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksista syntyy maatiloilla viljelijöiden valintojen seurauksena. Ruokajärjestelmän kestävyysmurros edellyttää viljelijöiltä muutoskykyä, mutta tämä muutoskyky on jo ennestään koetuksella maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi. YTM Irene Kuhmonen tutki kauppatieteiden väitöskirjassaan maanviljelijöiden roolia kestävyyssiirtymän tekijöinä.

Irene Kuhmonen
Kuva Jyväskylän yliopisto.

– Maanviljelijöiden keskuudesta löytyy muutoshalukkuutta ja -kyvykkyyttä, jonka tukeminen kannattavia ja kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia luomalla on keskeistä kestävyyssiirtymän onnistumiselle, sanoo joulukuun puolivälissä Jyväskylän yliopistossa väitellyt Irene Kuhmonen.

Nykyisen keskittyneen järjestelmän hintapaineissa moni maataloustuloista riippuvainen viljelijä valitsee kasvu-uran, erikoistumisen ja tuotannon tehostamisen. Vaikka näitä kehityskulkuja pidetään maatalouspolitiikassa tavoiteltavina, ne ovat kuitenkin samalla monien maatalouden ympäristöongelmien juurisyitä.

Kaikki viljelijät eivät toki tavoittele kasvua, jolloin viljely jää usein sivutoimiseksi. Viljelyn osa-aikaistuminen ei ole kuitenkaan välttämättä suotuisa kehityssuunta kestävyystavoitteiden kannalta.

Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ei voi tapahtua ilman viljelijöitä, mutta viljelijöiden liikkumavara on vähäinen | Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)

Väitöskirja

Väitös: Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ei voi tapahtua ilman viljelijöitä – Kehittyvä Elintarvike (kehittyvaelintarvike.fi)