Yhteistyö laatujärjestelmien ja tuottajaorganisaatioiden edistämiseksi

Samarbete för att främja kvalitetssystem och producentorganisationer

2024-09-26 00:00:00

Avomaaviljely;Kustannustehokkuus;Liiketoimintaosaaminen;Sosiaalinen pääoma;Vertaisoppiminen;Yrittäjyyden edistäminen

Frilandsodling;Främjande av företagande;Kollegialt lärande;Kostnadseffektivitet;Kunskaper om affärsverksamhet;Socialt kapital

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Sydvästra Finland

1

Hanketuki

Projektstöd

ProAgria Länsi-Suomi ry

Alueiden välinen

Interregional

310248

Päättynyt

Avslutat

https://www.proagria.fi/hankkeet

63922.52

SO3

63922.52

2025-12-31 00:00:00

Sisempi kaupunkialue

Inre stadsområde

PiaWessman

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Yhteistyötoimet tuottajaorganisaatioiden aktivointiin

Samarbetsåtgärder för aktivering av producentorganisationer

PORI

BJÖRNEBORG

100

2024-11-28T14:06:06.650Z

Hankkeen resursseja ovat olleet käytännössä projektikoordinaattori, sekä viljelijöiden puolelta nimetty yhteistyöryhmä (6 hlöä). Hankkeessa käytettiin monipuolisesti erilaisia sähköisiä työkaluja siten, että ne ylipäänsä mahdollistivat hankkeen tehokkaan toteuttamisen ja toisaalta tukivat uuden osuuskunnan ja tuottajaorganisaation perustamista ja liikkeellelähtöä. Samoin työryhmälle otettiin alusta lähtien käyttöön WhatsApp-ryhmä, jossa oli helppoa käydä keskustelua palavereiden välillä, sekä jakaa linkkejä, kuvia ja muita materiaaleja nopeasti koko työryhmälle.
Työryhmän viikoittaiset palaverit hoidettiin lähestulkoon pelkästään etäyhteyksien avulla. Etätyöskentely mahdollisti paikkariippumattoman työn sekä ylipäänsä sen, että viikoittaiset kokoontumiset olivat mahdollisia. Säännölliset palaverit taas olivat ehdoton edellytys hankkeen toimenpiteiden edistämiselle, koska aivan alusta lähtien hankkeessa tunnistettiin tarve tiiviille keskustelulle ja yhteisen linjan rakentamiselle viljelijöiden välillä. Työskentelyn tuli kuitenkin onnistua joustavasti kotikonttorin lisäksi traktorista, työpisteeltä ja navetasta, koska jokaisella oli omat aikataulunsa ja vastuunsa hoidettavana. Palavereja ja työpajoja alustettiin tarvittaessa sähköisillä kyselyillä. Ylipäänsä kyselyjä käytettiin hankkeen aikana paljon, koska niiden avulla oli helppo saada nopeasti ajatuksia ja kollektiivista tietoa hankkeen toteutuksen tueksi.
Ajoittain työskentelyssä jakauduttiin myös pienempiin ryhmiin tai parityöskentelyyn, jotta asioita saatiin edistettyä tiiviiden aikataulujen mukaisesti. Työskentely sisälsi myös paljon päätöksentekoa ja tätä pyrittiin tukemaan monin eri tavoin: tekemällä näkyväksi ja visualisoimalla keskusteltuja vaihtoehtoja, laatimalla vertailuja, antamalla perehtymis- ja pohdinta-aikaa, toteuttamalla sähköisiä äänestyksiä jne..
Kaiken kaikkiaan työskentelymenetelmissä pyrittiin olemaan joustavia ja luovia ja löytämään aina paras ratkaisu kulloinkin käsillä olevan aiheen työstämiseksi.
On kuitenkin huomattava, että kaikille sähköisten työkalujen käytön osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Silloin on arvokasta, jos mukana hankkeessa on vähintään yksi henkilö, joka hallitsee työkalujen käytön hyvin ja tarvittaessa pystyy myös opastamaan ja opettamaan muita. Hanke oli suunniteltu toteutettavaksi työpaketteina, joita kuitenkin voitiin edistää osittain myös päällekkäin. Tämä jakaminen työpaketteihin selkeytti kokonaisuuden hahmottamista ja ohjaamista huomattavasti ja toimi tässä nimenomaisessa hankkeessa erittäin hyvin.
Hankkeen tiedotus ja viestintä
Hankkeessa toteutetulle viestinnälle oli pääasiassa kaksi eri kohderyhmää: tärkkelysperunan tuottajat, joita pyrittiin informoimaan ja pitämään ajan tasalla hankkeen tavoitteista ja etenemisestä, sekä muut tuottajaorganisaatioiden aktivoinnista ja perustamisesta kiinnostuneet tahot, kuten muiden tuotantoalojen tuottajat sekä tuottajaorganisaatioiden perustamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteistyöhankkeet.
Hankkeen viestinnässä pyrittiin käyttämään monipuolisesti viestinnän kanavia ja keinoja.
Sähköiset kanavat:
Hankkeella oli hankkeen ajan oma hankesivu ProAgrian www-sivuilla
Hanke ja siihen saatu rahoitus näkyi sekä uuden osuuskunnan väliaikaisilla nettisivuilla että varsinaisilla lopullisilla nettisivuilla
Hanke on mainittu myös osuuskunnan Facebook-sivuilla
Hanketta pidettiin alusta lähtien esillä kaikessa hankkeen ja osuuskunnan sähköposti-viestinnässä (hankkeen uutiskirjeet ja osuuskunnan jäsenkirjeet, mm. EU-logo jokaisen viestin lopussa)
Tiedotusta varten ylläpidettiin sekä osuuskunnan sisäistä että ulkoista yhteystietolistaa ja tiedotusta suunnattiin molemmille kohderyhmille
Hanke oli esillä myös ProAgrian uutiskirjeessä 8.8.2025
Uutiskirje sisälsi linkin blogikirjoitukseen
Erilaiset tilaisuudet:
Osuuskunnan perustamistilaisuus 13.12.2024: Hankkeen esittely
Osuuskunnan esittelywebinaarit (2 kpl kevään 2025 aikana, tavoitteena osuuskunnan markkinointi)
Peruna Satakunta ry:n järjestämä Perunaristeily 5.-6.2.2025: Osuuskunnan puheenvuoro
Perunantuottajien tupailta Kokemäen Pitkäjärvellä 18.3.2025: Tuottajaorganisaation ja hankkeen esittely
Tuottava ja hiilineutraali peruna sekä Tuottajaorganisaation aktivoiminen tärkkelysperuna-alalle hankkeiden yhteistilaisuus
ProAgria Länsi-Suomen edustajiston kokous 11.4.2025: Tuottajaorganisaatiot neuvotteluvoiman tukena (hankkeen esitys)
Hanke mukana osuuskunnan jäsentilaisuuksissa (Teams-palaverit)
Hankkeen esittely ProAgrian sisäisissä tilaisuuksissa
Media:
Tuottava Peruna (1/2025, Perunantutkimuslaitos): Uusi tuottajaosuuskunta perustettu parantamaan viljelijän asemaa tärkkelysperunaketjussa
Uutta kasvua perunasta (1/2025, Myllymäen Peruna Oy:n asiakaslehti): Suomen tärkkelysperunantuottajat osuuskunta perustettiin – Jo noin kolmasosa viljelijöistä mukana
Maaseudun Tulevaisuus 9.4.2025: Tuottajaorganisaatio nähdään hyppynä tuntemattomaan
Maaseudun Tulevaisuus 9.6.2025: Tärkkelysperunan tuottajaorganisaatio aloittaa
Maatilan Pellervo 15.1.2026: Tärkkelysperunan tuottajille tuottajaorganisaatio Lehtijutun julkaisu vasta hankkeen päättymisen jälkeen, pitkä haastattelu tähän annettiin 26.11.2025

Hankkeen aikana tärkkelysperunan tuottajat on koottu yhteen ja tuottajat ovat yhdessä perustaneet osuuskunnan, joka on hakeutunut tuottajaorganisaatioksi ja saanut Ruokaviraston myöntämän statuksen 28.5.2025. Tuottajaorganisaation jäseneksi on liittynyt reilu kolmannes tärkkelysperunan viljelijöistä, joka on jo sellainen määrä, että voidaan puhua todellisen neuvotteluvoiman ja markkinavaikutuksen syntymisestä.
Tuottajaorganisaatiolle on suunniteltu ja rakennettu toiminnan alkuvaiheen palvelut, prosessit, toiminnot ja käytännön toimintamallit, sekä selvitetty ja toteutettu tarpeelliset digitaaliset työvälineet ja ratkaisut toiminnan käynnistämiseksi. Prosesseista ja toimintamalleista tärkeimpiä ovat tiedotus ja viestintä, taloushallinto sekä jäsenhallinta. Tärkeimpiä alkuvaiheen palveluja jäsenille ovat säännölliset jäsentapaamiset, jäsenedut, sekä osuuskunnan jäsentensä puolesta toteuttamat sopimusneuvottelut. Erityisen tärkeää on ollut myös osuuskunnan eri roolien ja tehtävien tunnistaminen, dokumentointi ja vastuuttaminen.
Edellä mainituista palveluista erityisesti neuvotteluyhteyteen pääseminen teollisuuden kanssa, sopimusneuvotteluihin valmistautuminen sekä varsinaisten sopimusneuvotteluiden käyminen ovat vaatineet alkuvaiheen organisaatiolta valtavasti ponnisteluja. Hanke on pyrkinyt näissä soveltuvin osin auttamaan, vaikka suurin osa työstä on tehty selkeästi osuuskunnan omana työnä. Ehkä merkittävin hankkeen kautta saatu hyöty tähän kokonaisuuteen liittyen on ollut keväällä 2025 sopimusneuvottelutyöryhmälle järjestetty neuvottelu- ja myyntivalmennus. Valmennuksesta saatiin paljon uudenlaista osaamista, luottamusta ja oikeanlaista asennetta neuvottelujen käymiseksi teollisuuden kanssa.
Osuuskunnalle on rakennettu yhtenäinen yritysilme, sekä sen pohjalta verkkosivut, erillinen extranet jäsenille, osuuskunnan jaettava esite ja käyntikortti, sekä diaesitys-, tiedote- ja mainos-pohjat.
Organisaatiolle on myös laadittu ensimmäiset versiot viisivuotissuunnitelmasta, sekä ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelmasta. Lisäksi on rakennettu osuuskunnalle strategiset tavoitteet, joiden pohjalta on laadittu kehittämissuunnitelma tuleville vuosille. Näiden suunnitelmien pohjalta on myös käynnistetty keskustelut toteuttamiseen tarvittavista resursseista, sekä koeponnistettu erilaisia budjettimalleja.
Budjetin vahvistamiseksi osuuskunnan on ollut tarpeellista hankkia tietämystä ja ymmärrystä erilaisista liiketoimintamalleista ja vaihtoehdoista tulorahoitukselle. Näistä on järjestetty valmennusta/sparrausta osuuskunnan hallitukselle ja varajäsenille. Osaaminen näiden osalta onkin kasvanut, yhdessä on keskustelu erilaisista tulorahoitusmalleista ja joitakin vaihtoehtoisia palveluja on jo alustavasti hahmoteltu ja jopa testattu.
Samoin osuuskunnan johtamisesta on järjestetty valmennusta osuuskunnan hallitukselle ja varajäsenille. Valmennuksen tavoitteena oli luoda yhteinen ymmärrys hallituksen perustehtävästä, vastuista ja rooleista, vahvistaa hallituksen käytännön työskentelytapoja ja tiimimäistä toimintaa, tukea hallitusta hahmottamaan rooliaan osuuskunnan perustamisen eri vaiheissa, sekä tarjota käytännön työkaluja ja toimintamalleja hallitustyön tueksi.
Hankkeen aikana viljelijöiden välinen keskustelu, vuorovaikutus ja yhteistyö on lisääntynyt – erityisesti niiden viljelijöiden välillä, jotka ovat olleet mukana hankkeen yhteistyöryhmässä (ja myöhemmin myös osuuskunnan hallituksessa). On huomioitavaa, että viljelijät eivät juurikaan tunteneet toisiaan aiemmin, eivätkä olleet keskenään tekemisissä. Tällä hetkellä yhteydenpito on säännöllistä, tiivistä ja välitöntä. Myös osuuskunnan jäsenyrityksiä on yritetty pitää kartalla parhaalla mahdollisella tavalla asioiden etenemisestä ja tilanteiden kehittymisestä.
Hanke ja osuuskunta ovat myös tehneet paljon yhteistyötä muiden tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatiohankkeiden kanssa. Hanke on pyrkinyt lisäämään osaamista ja ymmärrystä oppimalla muilta, sekä omalta osaltaan jakanut avoimesti hankkeessa kertynyttä osaamista ja tietoa.
Yhteenvetona hankkeessa on siis kasvatettu ymmärrystä tuottajaorganisaation mahdollisuuksista, sekä rakennettu vahva perusta tuottajaorganisaation tulevalle toiminnalle. Hankkeen aikana on ollut nähtävillä myös merkittävä osaamisen kasvu useilla eri osa-alueilla. Tällä hetkellä osuuskunnan perustoiminta pyörii ns. omillaan. Organisaatio toimii yhteistyöalustana kaikille siihen kuuluville tärkkelysperunan viljelijöille. Yhteistyö ja verkostoituminen on erittäin tärkeää, jotta viljelijät voivat yhdessä vahvistaa asemaansa perunatärkkelysketjussa.
Kaikki aktivointihankkeen keskeiset tavoitteet saavutettiin. Osuuskunta on hallinnollisesti perustettu (13.12.2024) ja virallisesti jäsenenä on vuoden 2025 lopussa 88 maatalousyritystä, joiden tärkkelysperunan tuotanto vuonna 2024 on ollut yhteensä n. 2 000 ha. Tämä on yhteensä yli 1/3 kaikista Suomen tärkkelysperunan viljelijöistä. Kiinnostusta liittyä osuuskunnan jäseneksi on edelleen, kaikkia viljelijöitä ei välttämättä ole vielä tavoitettu ja osa haluaa harkita liittymistä pidempään ja seurata tilanteen kehittymistä.
Osuuskunta hakeutui tuottajaorganisaatioksi 14.2.2025 ja sai Ruokaviraston hyväksymänä tuottajaorganisaatiostatuksen 28.5.2025.
Hankkeen aikana tuottajien osaamista osuuskunnan ja tuottajaorganisaation mahdollisuuksista ja toiminnan johtamisesta on kasvatettu. Viljelijöiden välinen yhteistyö on kasvanut merkittävästi. Lisäksi osuuskunnalle on laadittu ensimmäisen vaiheen toimintasuunnitelma, pitkä-jänteisempi kehittämissuunnitelma sekä näitä tukeva realistinen budjetti.
Hankkeen etenemisestä, tuloksista, onnistumisista, haasteista ja opeista on viestitty monipuolisesti eri sidosryhmille ja eri kanavia käyttäen.
Hankkeessa on saavutettu myös sellaisia tuloksia, joita ei hankkeen alkaessa osattu asettaa tavoitteiksi. Lisääntynyt laadukas keskustelu maatalousyrittäjien välillä (ja siitä syntynyt uusi osaaminen), itseluottamuksen kasvu, muutokset viljelijöiden asenteissa, sekä kasvanut ambitiotaso tuottajaorganisaation tavoitteiden suhteen ovat olleet tällaisia odottamattomia muutoksia. Siinä mielessä voidaan ajatella, että hanke on onnistunut jopa ylittämään sille asetetut tavoitteet.
Tämän hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat keinot ovat olleet ehkä ainakin jonkin verran poikkeuksellisia verrattuna tyypillisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja maatalouden yhteistyöhankkeisiin. Hankkeessa aktivoitiin lukuisia pieniä yrityksiä perustamaan yhdessä yhteinen yritys. Hankkeen aktiivinen toteutusaika oli erittäin lyhyt. Hanke sisälsi runsaasti mm. lainsäädännöllistä selvitettävää, virallisten dokumenttien tuottamista, sekä yrityksen käytännön perustamistyötä. Hanke vaati merkittävän paljon tiukoissa aikatauluissa pysymistä, sekä aktiivista osaamisen kasvattamista. Hanke sisälsi myös runsaasti uuden tiedon tuottamista ja jakamista, yhteistyöhön kannustamista, sekä täysin uusien kokonaisuuksien innovoimista ja rakentamista.

Lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat ainakin:
Osuuskunnan perustamisen ja tuottajaorganisaatiostatuksen saamisen luomat mahdollisuudet tulevaisuuteen
Lisääntynyt keskustelu, yhteistyö ja yhteisöllisyys tuottajien välillä
Lisääntynyt ymmärrys tuottajaorganisaation ja yhdessä toimimisen mahdollisuuksista
Lisääntynyt osaaminen erityisesti markkinataloudesta, arvoketjuista, neuvottelu- ja myyntitaidoista, strategisesta suunnittelusta, sekä lähes sadan yrittäjän yhteisyrityksen johtamisesta
Yleisesti voidaan sanoa, että yhteishenki viljelijöiden välillä on kasvanut merkittävästi ja tuottajaorganisaation käytännön mahdollisuudet ovat kirkastuneet. Toki samalla on kirkastunut myös se, että mikään ei tule ilmaiseksi! Jokainen tavoite vaatii määrätietoista ja sinnikästä työtä. Mutta yhdessä tavoitteet ovat realistisempia saavuttaa ja yhdessä asioita on myös mukavampi edistää.
Suurin osa hankkeen todellisista vaikutuksista tuleekin konkretisoitumaan vasta myöhemmin – sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikavälillä. Mikäli tuottajaorganisaatiosta kehittyy sellainen toimija tärkkelysperunasektorille, joka hankkeen aikana on muodostunut tulevaisuuden tavoitteeksi, sen vaikutukset sekä jäsenyritystensä elinkeinoon että alalla ja maataloudessa yleisemminkin saattavat olla merkittävät.
Aktivointihankkeessa myös syntyi sekä sellaisia vaikutuksia, joita hankkeessa lähdettiin hakemaan, että sellaisia, joita ei varsinaisesti pystytty ennakoimaan tai odottamaan.
Yksi tärkeimmistä hankkeen mukanaan tuomista ilmiöistä oli lisääntynyt laadukas keskustelu maatalousyrittäjien välillä. Hanke yhdisti erilaisilla tiedoilla, osaamisilla ja ajatuksilla varustetut yrittäjät eri maakuntien alueilta tuomaan tietämyksensä alan yhteisen kehittämisen hyväksi. Joku tiesi jotain, joku muu jotain muuta, ja kun asioista keskusteltiin, ja ne kirjattiin ja tehtiin tällä tavalla näkyviksi, alkoi syntyä uutta osaamista, tietämystä, ymmärrystä, ideoita ja yhteis-työtä. Aiemmin yrittäjillä ei ole ollut juurikaan mahdollisuuksia tällaiseen pidempikestoiseen yhteistyöskentelyyn ja määrämuotoiseen tietojen vaihtoon.
Hankkeen koordinaattorina olen havainnut myös merkittävää itseluottamuksen kasvua – uskoa niin omaan tekemiseen kuin viljelyn tulevaisuuteen ylipäänsä. On syntynyt enemmän sellaista henkeä, että ”jos tämä [tärkkelysperunan tuotanto] ei tästä muutu kannattavammaksi, niin viljellään sitten jotain muuta”. Ja samalla: ”hullujahan ne [teollisuudessa] olisivat, jos eivät meidän kanssa suostuisi nyt tekemään yhteistyötä”. On myös ollut huomattavissa selkeää asenteiden muuttumista siinä, että viljelijät kokisivat olevansa ammattilaisia siinä missä muutkin ammattiryhmät, ja viljelijän ammatti ansaitsee oman arvostuksensa.
Yksi ajatus, joka selvästi myös on lähtenyt itämään ja kasvamaan on se, että ”viljelijät” ja ”tuottajat” ovat todellakin myös ”yrittäjiä”. Eräs viljelijä kuvasi tätä hankkeen ohjausryhmässä seuraavasti:
”Maatalous kehittyy ja kasvaa, mutta isännillä tietyntyyppinen torppariasenne on ja pysyy. Osuuskunnan perustaminen ja toiminnan alkuun saaminen on lähtenyt muokkaamaan tätä ajatusmallia aika monella ja varsinkin työryhmällä. Porukka on alkanut sisäistää, että tämä on yritystoimintaa. Tuottajaorganisaatio ja osuuskunta vahvistaa edelleen sitä, että pitää pyrkiä täysveriseen yrittäjyyteen. Meidän täytyy tehdä bisnestä. On ollut raadollista huomata, kuinka vahvasti kentällä on ollut tietyn tyyppinen renkinä oleminen joka suuntaan.”
Viljelijät eivät siis saisi ajatella olevansa ”vain tuottajia”, vaan heidän tulisi ymmärtää olevansa maatalousyrittäjiä ja ottaa oma paikkansa arvoketjussa. Viljelijälle kuuluu oma osansa ketjusta ja myös viljelijän on voitava tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja kehittää sitä.
Osaaminen ja ymmärrys koko toimialasta, arvoketjusta, tuottajaorganisaation mahdollisuuksista (sekä miten ne oikeasti voidaan saavuttaa) onkin hankkeen aikana kasvanut valtavasti. Samoin viljelijöiden asenteessa on tapahtumassa muutosta: emme ole arvoketjun “alimpia” ja työmme ei ole pelkkää “hyväntekeväisyyttä”, vaan olemme maatalousyrittäjiä, joiden tavoitteena on tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Usko omaan tekemiseen ja esimerkiksi omiin tuottavuuslaskelmiin on kasvanut, kun asioista on päästy keskustelemaan yhdessä kollegojen kanssa. Myös yhteishenki on kasvanut huomattavasti.
Tuottajaorganisaatio-osaaminen on kasvanut myös hankkeen koordinaattorin näkökulmasta. Hankkeen aikana tehtiin paljon yhteistyötä aiheen ympärillä eri tahojen kanssa ja haastettiin jopa viranomaisia tämän verrattain uuden aiheen osalta. Hankkeessa syntynyttä osaamista on myös pyritty jakamaan monin eri tavoin ja sille on erityisesti hankkeen loppua kohden tuntunutkin olevan kovasti kysyntää. Hankkeella on siis ollut selkeä pioneerin ja tienraivaajan rooli siinä, miten Suomeen saadaan perustettua lisää tämän tyyppisiä tuottajaorganisaatioita eri toimi-aloille. Uskon, että käytännön esimerkit ovat myös antaneet selkeää käsitystä muille tuottajaryhmille varsinkin siitä, mitä toimivan tuottajaorganisaation perustaminen oikeasti vaatii.
Voidaan myös todeta, että hankkeen aikana nälkä on kasvanut syödessä. Kun ymmärrys tuottajaorganisaation mahdollisuuksista – mutta toisaalta myös näiden saavuttamiseksi tarvittavasta työmäärästä – kasvoi, osuuskunnalle laadittiin kehittämissuunnitelman pohjalta (hankkeen ulkopuolisena työnä) suunnitelma erillisestä perustamishankkeesta, jonka tavoitteena on edelleen tukea uuden tuottajaorganisaation perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista, sekä kehittää sen valmiuksia toimia jäsentensä yhteistyöelimenä ja vaikuttavana toimijana tuotantoketjussa. Hanke käynnistyi heinäkuussa 2025 (osittain päällekkäin tämä aktivointihankkeen viimeisten toimenpiteiden kanssa).
Tämän hankkeen päätyttyä osuuskunnan ja tuottajaorganisaation perustoiminta pyörii ns. omillaan. Taloushallinto, jäseniin liittyvät tehtävät, viestintä ja muut perusprosessit on rakennettu ja vastuutettu. Hallitus työskentelee säännöllisesti osuuskunnan ja sen jäsenistön hyväksi. Osuuskunnan tärkein palvelu on tuotteiden markkinointiin tähtäävä sopimusneuvottelutoiminta, jossa mukaan ovat nimetyt resurssit, jotka yhdessä kehittävät toimintaa eteenpäin.
Hankkeen aikana tunnistettiin valtava määrä mahdollisuuksia, mutta myös niihin liittyvän kehittämistyön tarve. Osuuskunnalle laadittiin hankkeen aikana ensimmäisen vaiheen strategia sekä viisivuotissuunnitelma. Näiden pohjalta laadittiin tarkempi kehittämissuunnitelma lähivuosille.
Tätä loppuraporttia kirjoittaessa tuottajaorganisaatio on jo saanut lisää hankerahoitusta toiminnan perustamistoimenpiteisiin. Tuottajaorganisaation aktivointia ja hallinnollista perustamista tehdessä havaittiin, että osuuskunnan perustamisessa ja rakentamisessa ollaan vasta aivan alussa. Työtä on edelleen paljon tehtävänä. Jotta tuottajaorganisaation toiminnasta saataisiin ulosmitattua hyötyjä mahdollisimman nopeasti, laajasti/monipuolisesti ja pitkäjänteisesti, sekä toiminnan että osaamisen kehittämistä on tärkeää määrätietoisesti jatkaa.
Perustamishankkeen tavoitteita ovat:
Osuuskunnan kannattavan liiketoiminnan ja kasvun varmistaminen
Tuottajaorganisaation neuvotteluvoiman kasvattaminen ja aktiivinen toimijuus tuotantoketjussa
Tuotannon kehittäminen ja kannattavuuden parantaminen
Jäsenyritysten kehittäminen ja keskinäisen yhteistyön vahvistaminen

Hankkeen tavoitteena oli edistää yhteistyötä ja verkostoitumista tärkkelysperunan tuottajien keskuudessa sekä tukea heidän organisoitumistaan hyväksytyksi tuottajaorganisaatioksi.
Hankkeen kohderyhmänä olivat suomalaiset tärkkelysperunan tuottajat.
Hankkeen toimenpiteitä/osa-alueita olivat tuottajien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen aktivointi sekä osaamisen kasvattaminen, osuuskunnan hallinnollinen perustaminen, osuuskunnan hakeutuminen tuottajaorganisaatioksi, osuuskunnan operatiivisen toiminnan suunnittelu, sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen suunnittelu.
Hankkeessa saavutettiin kaikki sen keskeiset tulokset. Hankkeen aikana perustettiin Suomen tärkkelysperunantuottajat osuuskunta, joka hakeutui tuottajaorganisaatioksi ja sai Ruokaviraston myöntämän tuottajaorganisaatiostatuksen toukokuussa 2025. Osuuskunnan jäseneksi on liittynyt merkittävä määrä tärkkelysperunan tuottajia. Osuuskunta on saanut paljon näkyvyyttä toimialansa julkaisuissa ja se on myös kyennyt muodostamaan neuvotteluyhteyden ostavan teollisuuden suuntaan. Toimintaa ja tavoitteita on myös pyritty suunnittelemaan pitkälle eteenpäin.
Aktivointihanke on tukenut tuottajien aktivointia ja tuottajaorganisaation perustamista kaikissa työvaiheissa. Tuottajaorganisaation perustaminen on ollut erittäin tiukka rutistus, joka on vaatinut todella ison työpanoksen ja paljon avoimuutta, yhteistyökykyä, sekä uusien asioiden omaksumista koko työryhmän osalta.

27486.68

36435.84