Hanke
Kehittämishanke - 183340

Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?

Suomen Hevostietokeskus ry

31.12.2021 - 30.12.2024

Käynnissä

Julkinen hankekuvaus

Hankkeen avulla haetaan alkutuottajille eli tässä tapauksessa hevostalleille käyttöön suolistosairauksia hoitavaa ja ennaltaehkäisevää tuotetta. Mäskin käytöstä suolisto-ongelmaisten hevosten tukihoitona on saatu positiivisia tuloksia eri hevosklinikoilla. Mukana hankkeessa on mäskiä kuivaava tila sekä alkutuottajia ja heidän edustajiaan (hevosyrittäjät ja viljelijät), eläinlääkäreitä, hevosten hoidon- ja elintarviketieteiden sekä mikrobiologian asiantuntijoita. Hyödynsaajina ovat hevostallit ja niissä olevat hevoset, sekä viljantuottajat.

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (Elpyminen 2021–2022)

Hankenumero

183340

Aloituspäivämäärä

31.12.2021

Loppumispäivämäärä

30.12.2024

Onko kyseessä Leader-hanke?

ei

Toimenpide

Kehittämishanke

Alatoimenpide

16.1 Maaseudun innovaatioryhmät, EIP

Toimenpiteen tyyppi

Yhteistyö

Toimenpiteen tarkenne

Maaseudun innovaatioryhmät, EIP

Hankeluonne

Maaseudun innovaatioryhmä (EIP)

Ajankohtaista hankkeesta

Hankkeessa on selvitetty mäskille sopivaa kuivausmenetelmää yhteistyössä Savonian kehityslaboratorion ja Turun yliopiston kanssa. Lisäksi hankkeeseen kuuluvien ruokintakokeiden valmistelu on aloitettu

Kuvat: Mäskin kuivaaminen mahdollistaisi mäskin säilyttämisen kuivassa rehuvarastossa ja helpottaisi mäskin käyttämistä hevosten rehuna.

Pakastettua tuoremäskiä kuivattiin Savonian kehityslaboratoriossa kolmessa eri lämpötilassa (+30 C°, +40 C° ja +50 C°). Tämän pilottikuivauksen jälkeen näytteet lähetettiin tutkittaviksi Turun yliopistolle Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskukseen. Siellä saatujen tulosten mukaan mäskissä olevien hyvien mikrobien säilymiselle sopivimpana kuivauslämpötilana pidettiin + 35 C. Sopivan kuivauslämpötilan selvittyä aloitettiin mäskin kuivauksen tilatason testaus Iisalmessa sijaitsevalla Tölppäänniemen tilalla. Ensimmäinen mäskierä on nyt tilalla kuivattu, ja seuraavana tehtävänä on varmistaa erän hygieeninen laatu laboratoriossa ennen kuin sillä ryhdytään hevosia käytännössä ruokkimaan. Tarkoituksena on selvittää myös mäskin pelletöinnin mahdollisuuksia.

Mäskiruokinnan vaikutusta terveiden hevosten lannan koostumukseen ja happamuuteen (pH) on tarkoitus selvittää Ylä-Savon ammattiopiston koulutilalla Hingunniemessä. Hevosten perusruokintaan (heinä, kaura, kivennäinen, suola) lisätään joko kuivattua mäskiä tai pakastettua tuoremäskiä. Ruokintaan osallistuu yhteensä 20 hevosta, ja pohjustavat työt on jo aloitettu. Yhteistyössä reippaan talkooporukan kanssa pakastimeen on pussitettu yhteensä 700 puolen kilon pussia mäskiä! Valmisteleviin töihin ovat kuuluneet myös hevosten punnitseminen ja niiden lannan madonmunien määrän ja pH:n analysoiminen laboratoriossa. Hevosilla ei ollut laboratoriosta saatujen tulosten mukaan tarvetta loislääkitykselle. Lannan pH oli yhtä hevosta lukuun ottamatta suositellun mukainen (pH >6,4), ja tälläkin hevosella lannan pH oli 6,4.

Kuvat: Tarkin tieto hevosen painosta saadaan käyttämällä elektronista hevosvaakaa (kuva vasemmalla). Paino määritetiin vertailun vuoksi myös painomittanauhalla (kuva oikealla).

Painomittanauhalla saatu tulos erosi jopa useita kymmeniä kiloja vaa´alla saatuun tarkkaan painoon verrattuna, joten sitä voidaan pitää vain suuntaa antavana. Kuvat: Panimolta saatava tuoremäski vaatii säilyäkseen pakastamista.

Panimoteollisuuden sivutuotteena syntyvä mäski:

  • Suomessa oluenvalmistuksessa käytetään pääsääntöisesti ohramallasta.
  • Panimoteollisuudessa syntyy eläinten rehukäyttöön soveltuvaa sivutuotetta mäskiä, ja se käsittää noin 85 % kaikista oluenvalmistuksessa syntyvistä sivutuotteista.
  • Mäski koostuu jyvien uloimmista rakennekerroksista, mutta se sisältää myös vaihtelevissa määrin jyvän sisempiä rakenneosia. • Mäski sisältää runsaasti ravintoaineita, kuten kuitua (570 g/kg ka) ja sulavaa raakavalkuaista (175 g/kg ka). Oluen valmistusprosessista johtuen mäskin tärkkelyspitoisuus (75 g/kg ka) ja sokeripitoisuus (9 g/kg ka) ovat matalat (Mäski, märkä, Luken rehutaulukot).
  • Alhainen tärkkelyspitoisuus tukee mäskin käyttöä hevosten rehuna, sillä hevosen ruokavalion sisältämä suuri tärkkelysmäärä lisää mm. mahan haavaumien riskiä.
  • Tuoremäski pilaantuu kuitenkin nopeasti johtuen sen korkeasta kosteus- ja ravintoainepitoisuudesta, mikä rajoittaa tuoremäskin käyttöä hevostalleilla.
  • Mäskirehun kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla noin 90 %, jotta sen pidempiaikainen säilyvyys saataisiin varmistettua.

Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi -hankkeen ruokintakoe on nyt saatu onnistuneesti päätökseen Larva-Jussilan kasvatustallilla Ilmajoella. Tarkoituksena on selvittää, kuinka mäskiruokinta vaikuttaa terveiden hevosten lannan mikrobiomiin, sillä mäskistä on havaittu käytännön elämässä olevan apua suolisto-oireisten hevosten ruokinnassa.

Kuvat: Lantanäytteet kerättiin kultakin varsalta huolellisesti tuoreista lantakasoista

Ruokintakokeessa mukana olleet hevoset olivat saman ikäisiä ja samoilla rehuilla ruokittuja suomenhevosvarsoja. Varsoille annettiin 500 g ohramäskiä kaksi kertaa vuorokaudessa yhteensä kahden viikon ajan. Varsoilta otettiin lantanäytteet ennen mäskiruokinnan aloittamista ja sen päätyttyä tuoreista lantakasoista. Mäski maittoi varsoille hyvin.

Tutkimuksia jatketaan syksyllä, ja niistä saadaan arvokasta tietoa suoliston hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Lämmin kiitos jo tässä vaiheessa varsojen omistajille tutkimuksen mahdollistamisesta ja Larva-Jussilan väelle lisäksi erinomaisesta työpanoksesta.

Hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö (Hämeen ELY-keskus/Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto).

Tuoremäski pilaantuu nopeasti johtuen sen korkeasta kosteus- ja ravintoainepitoisuudesta (Lynch ym. 2016), mikä rajoittaa sen käyttömahdollisuuksia hevostalleilla. Tuoremäski on hyvin kosteaa, ja sen kuiva-ainepitoisuus on 20–25 % (Negash 2021). Mäskirehun kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla noin 90 %, jotta sen pidempiaikainen säilyvyys saataisiin varmistettua (Lynchin ym. 2016). Riittävän korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen voitaisiin päästä kuivaamalla.

Kuvat (Turun yliopisto/FFF): Hankkeessa tehdyssä säilyvyyskokeessa sulatettu tuoremäski homehtui silminnähtävästi huoneenlämmössä jo muutamassa vuorokaudessa. Pilaantuneen mäskin syöttäminen hevosille on terveysriki.

 

Tuoremäskin huonon säilyvyyden vuoksi Westendorf & Wotlh (2002) suosittelevat sen käyttöä vain, mikäli hevostila sijaitsee panimon läheisyydessä. Lisäksi he muistuttavat, että mikäli mäski käydään hakemassa suoraan panimolta, tulee hakuaikataulu sopia panimon kanssa siten, että mäski saadaan panimolta mahdollisimman tuoreena. Kun mäski erotetaan olutvierteestä, on se aluksi hyvin kuumaa, jopa +75–80 °C. Pilaantuminen alkaa mäskin lämpötilan laskiessa. Mäskin hakeminen, kuljetus, pakkaaminen ja pakastaminen on siten suositeltavaa toteuttaa mahdollisimman hygieenisesti ja nopeasti hyvän laadun varmistamiseksi.

Lisäksi mäskin käytössä kannattaa huomioida, että panimoilta saatavissa mäskierissä ja mäskin koostumuksessa voi olla eroa aina käytettävästä viljalajista lähtien. Suurin osa panimoiden tuottamasta mäskistä on ohramäskiä, mutta olutta valmistetaan myös esimerkiksi vehnästä ja joissakin tapauksissa myös maissista. Panimoilta saatava tuoremäski ei sisällä panimohiivaa, sillä oluenvalmistusprosessissa hiiva lisätään vasta mäskin erottamisen jälkeen.

Lähteet:

Lynch, K., Steffen, E. & Arendt. Brewers’ spent grain: a review with an emphasis on food and health. J. Inst. Brew. 2016, 122: 553 – 568.

Negash, D. Use of Brewery By-Products as Animal Feeds. Journal of Nutrition & Food Sciences. 2021, 4.

Westendorf, M. & Wolth, J. Brewing by-products: their use as animal feeds. Vet Clin Food Anim. 2002, 18: 233 – 252.

Kesä lähenee loppuaan ja syksyllä 2023 alkavien mäskitutkimusten valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Tutkimusta jatketaan Larva-Jussilan kasvatustallilla Ilmajoella, ja tutkimusyhteistyössä ovat mukana Suomen Hevostietokeskus ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta.

Kuva (Riikka Takaneva): Ruokinnan ajaksi varsat kytketään kiinni riimunnaruilla, jotta jokainen varsa saa syödä rauhassa sille tarkoitetun rehuannoksen. Tutkimuksessa ei siten tule riskiä siitä, että joku varsoista söisi mäskiä liikaa tai tutkimukseen kuulumaton varsa söisi sitä.

Tutkimukseen osallistuvat hevoset ovat syntyneet keväällä 2023, ja emistään vieroittamisen jälkeen ne muuttavat samanikäisien varsojen muodostamaan pihattovarsaporukkaan. Mäskiruokintaan osallistuvat tulevan talven aikana varsat, joille eläinlääkäri on määrännyt antibioottilääkityksen niillä diagnosoidun hengitystiesairauden hoitamiseksi.

Puolet sairastuneista varsoista saa antibioottikuurin ja perusruokintansa lisäksi 2 x 500 g pakastettua tuoremäskiä päivässä yhteensä 14 vuorokauden ajan. Varsat totutetaan mäskiin asteittain. Puolet sairastuneista varsoista saa pelkän antibioottikuurin ja perusruokinnan. Näin tutkimuksessa on mahdollista verrata, eroavatko kahden varsaryhmän tulokset toisistaan (antibioottihoito + mäski vs. antibioottihoito, ei mäskiä). Varsoilta kerätään lantanäytteet suoraan tuoreista ulostekasoista ennen lääkityksen aloittamista, antibioottilääkityksen päätyttyä ja kokeen päättyessä.

 

Tutkimuksen avulla selvitetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kuinka Suomessa käytettävät antibiootit vaikuttavat hevosen suoliston mikrobiomiin
  2. Voidaanko mäskiruokinnalla osoittaa olevan hyödyllisiä vaikutuksia antibioottilääkityksen saaneiden hevosten tukihoidossa suoliston mikrobitasapainon säilyttämisessä?

 

Helsingin yliopiston Eläimiin kohdistuvan tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnassa annetun lausunnon mukaisesti tutkimus noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita ja on eettisesti hyväksyttävä.

Mikro-organismeja eli mikrobeja esiintyy kaikkialla elinympäristössä. Mikrobit ovat yksinkertaisia, silmin havaitsemattomia ja yleensä yksisoluisia eliöitä, joihin lukeutuvat mm. bakteerit, sienet, levät, alkueläimet, arkeonit, hiivat, homeet ja virukset. Mikrobiomi tarkoittaa tietyssä elinympäristössä, kuten hevosen suussa, ruuansulatuskanavassa, sukupuolielimissä tai iholla esiintyviä mikrobeja. Eri elinten ja kudosten mikrobiomit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa. Hevosen suoliston mikrobiomi koostuu miljardeista mikrobeista, ja osalla niistä on elintärkeä merkitys hevosen fysiologian ja hyvinvoinnin kannalta.

Kuva: Useat eri tekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan hevosen suoliston mikrobiomiin. Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi -hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa on huomioitu mm. hevosten ikä, sukupuoli ja rotu sekä hevosille annetut rehut. Kuvan hevonen ei liity tutkimukseen.

 

Hevosen suoliston ”ydinbakteerit”

Jokaisella hevosen ruoansulatusjärjestelmän osalla on oma mikrobiyhteisönsä. Mikrobit ovat välttämättömiä ruoansulatuksessa ja ravintoaineiden imeytymisessä, ja ne mm. fermentoivat umpi- ja paksusuolessa kasvimateriaalia lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi (asetaatti, propionaatti ja butyraatti) hevosen energianlähteeksi. Ruuansulatukseen liittyviä bakteereja on esitelty tarkemmin taulukossa 1.

FirmicutesBacteroidetes ja Verrucomicrobia ovat hevosen umpi- ja paksusuolessa vallitsevia bakteerien pääjaksoja. Bacteroidetes -pääjaksojen esiintyminen suoliston mikrobistossa on tyypillistä kasvipohjaista ravintoa syöville eläimille. Myös Clostridia- ja Bacilli-pääjaksot ovat yleisiä. Clostridiales, kuten aerobiset Lachnospiraceae tuottavat suolistossa paksusuolen soluja suojaavaa butyraattia. Vaikka Ruminocaccaceae- ja Fibrobacteraceae -heimot edustavat vain pientä prosenttiosuutta koko bakteeriyhteisöstä, on niiden silti katsottu kuuluvan hevosen umpi- ja paksusuolessa oleviin ”ydinbakteereihin”. Nämä bakteerit osallistuvat kasvisolujen soluseinämien hajottamiseen, ja näiden sellulolyyttisten bakteerien väheneminen voi heikentää hevosen suoliston mikrobiomin tasapainoa.

Verrucomicrobia -pääjaksoon kuuluvan Akkermansia -suvun tiedetään auttavan suoliston limakalvokerroksen eheyden ylläpidossa ja vähentävän suolistotulehdusta. Proteobacteria esiintyy erityisesti hevosen ohutsuolen ileumissa. Niiden liiallisen runsastumisen on raportoitu liittyvän hevosten suolistosairauksiin ja suoliston mikrobiston häiriötiloihin, kuten ähkyihin.

 

Hevosen suoliston mikrobiomiin vaikuttavia tekijöitä

Suoliston mikrobiomin perusta muodostuu jo hevosen elämän alkutaipaleella, ja eläimen syntymäpaikka vaikuttaa sen suolistoon muotoutuvaan mikrobiomiin. Noin kahden kuukauden iässä varsan suoliston mikrobiomi koostuu jo suhteellisen vakaasta populaatiosta. Yhdeksän kuukauden iässä varsojen mikrobiomi eroaa enää vain vähän aikuisista yksilöistä. Hevosten ikääntyminen (ikä 19–28-vuotta) vähentää mikrobiomissa elävien organismien monimuotoisuuttaIän lisäksi hevosten mikrobiomiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. erot pitopaikoissa, laidunnuksen toteuttamisessa, ruokinnan koostumuksessa, ihmiskontakteissa, terveydenhoidossa ja lääkityksessä.

Suoliston mikrobiston häiriötilaa kutsutaan dysbioosiksi. Häiriötila muuttaa suoliston mikrobistoa, ja yleensä sen monimuotoisuus vähenee. Bakteeriperäisiin tulehduksiin liittyvät yleisesti Salmonella-lajit, Clostridioides difficileClostrium perfringens ja Neorickettsia risticii. Yleensä terveillä eläimillä harvinainen Fusobacteria näyttää rikastuvan merkittävästi hevosten ripulin ja paksusuolentulehduksen yhteydessä.

Antibioottivalmisteet voivat mm. vähentää hevosen ulosteen mikrobiston rikkautta ja monimuotoisuutta. Muutokset ovat olleet yhteydessä käytettyyn lääkevalmisteeseen. Mikrobikoostumuksen palauttamisen takaisin ennen lääkitystä vastaavalle yksilölliselle lähtötasolle voi kestää tutkimuksen mukaan 25 päivää, mutta eroja voi olla havaittavissa vielä tämänkin jälkeen.

Kuva (Adams ym. 2023): Ihmisen vaikutus hevosten mikrobiomiin. Muiden kuin ihmisten hoidossa olevien (ns. villiintyneiden) hevosten mikrobiomi (kuvassa vasemmalla) on monipuolisempi kuin ihmisten hoidossa olevilla (kuvassa oikealla)

 

Mikrobiomin tutkiminen

Hevosen suoliston mikrobiomia voidaan tutkia DNA-sekvensoinnin avulla, joka mahdollistaa eri mikrobiryhmien tunnistamisen ja niiden lukumäärien kartoittamisen. Suolistoterveys -hankkeessa hevosten suoliston mikrobiomia on kartoitettu 16S-rRNA-geeniamplikonisekvensoinnilla hevosilta otetuista lantanäytteistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa Firmicutes ja Bacteroidetes ovat hallinneet hevosten lantanäytteiden mikrobiomia, mutta rehut, vuodenaika ja ympäristön sääolosuhteet ovat olleet yhteydessä ulosteiden mikrobistossa tapahtuneisiin muutoksiin.

 

Taulukko 1. Hevosten maha-suolikanavassa esiintyviä ruuansulatukseen liittyviä bakteereja (mukaellen Adams ym. 2023):

Bakteeriheimo Bakteerisuku Bakteerilaji Oletettu toiminta
Ruminococcaceae Ruminococcus spp.

 

favefaciens

albus

Sellulolyyttiset ja fibrolyyttiset bakteerit

Kasvisolujen seinän hajottaminen

Kasvisolujen seinän hajottaminen

Fibrobacteraceae Fibrobacter succinogenes

 

intestinalis

Monosakkaridien ja glykosidien hajottaminen

Kasvisolujen seinän hajottaminen

Streptococcaceae Streptococcus spp

bovis/equinus

Amylolyyttinen

L-laktaattien tuottaja

Lactobacillaceae Lactobacillus salivarius/

mucosae

 

bulcaricus/delbrueckii

crispatus

johnsonii

reuteri

equigenerosi

hayakitensis

buchneri

vitulinus

L-laktaatin tuottaja, aminohappojen dekarboksylointi, vaskoaktiiviset amiinit

L-laktaatin tuottaja

Maitohappobakteeri

Maitohappobakteeri

Maitohappobakteeri

Maitohappobakteeri

Maitohappobakteeri

Maitohappobakteeri

Maitohappobakteeri

Acidaminococcaceae Mitsuokella

Phascolarctobacterium

jalaludinii

spp.

D-laktaatin tuottaja

Kuidun fermentoijat

Veillonellaceae Veillonella gazogenes/alcalescens Laktaattia hyödyntävät bakteerit
Lachnospiraceae

 

Butyrivibrio

 

Blautia

spp.

fibrosolvens

spp.

Sellulolyyttinen, fibrolyyttinen

Amylolyyttinen

Kuidun fermentoijat

Clostridiaceae Clostridium spp. Sellulolyyttinen, fibrolyyttinen
Eubacteriaceae Eubacterium spp. Sellulolyyttinen, fibrolyyttinen
Prevotellaceae Prevotella spp. Kuidun fermentoijat
Succinivibrionaceae Ruminobacter amylophilus Amylolyyttinen
Enterococcaceae Enterococcus Faecalis Amylolyyttinen

Lähteet:

Adams, V., LeBlanc, N. & Panell, J. Results of a Clinical Trial Showing Changes to the Faecal Microbiome in Racing Thoroughbreds after Feeding a Nutritional Supplement. 2023. Veterinary sciences.

Kauter A., Epping, L., Semmler, T., Antao, E-M., Kannapin, D., Stoeckle, S., Gehlen, H., Lübke-Becker, A., Günther, S., Wieler, L. & Walther, B. The gut microbiome of horses: current research on equine enteral microbiota and future perspectives. 2019. Animal Microbiome 1: 14.

 

16.1.2024/Heli Suomala

Ohramäskin vaikutusta hevosten suoliston mikrobistoon selvitettiin Larva-Jussilan kasvatustallilla tehdyssä ruokintakokeessa toukokuussa 2023. Tutkimukseen osallistui yhteensä 11 kevään ja kesän 2022 aikana syntynyttä suomenhevosvarsaa (7 tammaa ja 4 oria). Varsat olivat samassa pihatossa, mutta tamma- ja orivarsat oli jaettu omiin vierekkäisiin osastoihin.

Varsat saivat niiden perusruokinnan lisäksi pakastettua tuoremäskiä kaksi kertaa vuorokaudessa kahden viikon ajan. Varsojen muu ruokavalio koostui pääsääntöisesti heinästä ja kaurasta sekä rypsi- ja valkuaistiivisteestä. Varsoilta kerättiin lantanäytteet tuoreista lantakasoista ensimmäisen kerran mäskilisän antamista edeltävänä päivänä ja toisen kerran mäskiruokinnan päättymistä seuraavana päivänä. Näytteet säilytettiin typpitankissa ja ne analysoitiin 16S-rRNA-geeniamplikonisekvensointi -menetelmällä.

Alustavien tulosten mukaan mäskilisä muutti hevosten suoliston mikrobiston koostumusta. Mielenkiintoisena havaintona ilmeni, että tamma- ja orivarsojen suoliston mikrobistot erosivat toisistaan. Tätä tulosta tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että varsojen pitäminen pihaton eri osastoissa on voinut vaikuttaa tulokseen. Lisäksi varsojen saaman kauran määrä vaikutti ainakin tammavarsojen suoliston mikrobiston koostumukseen. Mäskiruokinnalla ei ollut merkitystä bakteerien monimuotoisuuteen. Tällaisen tuloksen saaminen voisi kuitenkin edellyttää koko ruokavalion radikaalia muuttamista.

Kaikki varsat pysyivät tutkimuksen aikana terveinä, eikä mäskilisä aiheuttanut muutosta lannan koostumuksessa. Mäskin maittavuuden kanssa ei ollut ongelmia, ja varsat söivät sitä mielellään. Maittavuus voi kuitenkin vaihdella eri yksilöiden sekä eri rotuisten hevosten välillä.

Lopulliset tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisessä julkaisussa ja niistä tullaan tiedottamaan muun muassa hankkeen sivuilla.

Syksyllä 2023 tutkimus suunniteltiin toteutettavaksi siten, että mäskiruokintaan olisivat osallistuneet varsat, joille eläinlääkäri on määrännyt antibioottilääkityksen varsalla diagnosoidun hengitystiesairauden hoitamiseksi. Varsojen terveydentila on ollut talvenaikana erinomainen, joten antibioottikuureja ei juurikaan ole tarvittu. Tämän takia tutkimusasetelmaa päätettiin muuttaa antibioottilääkityksestä loislääkitykseen, jotta tutkimukseen saatiin mahdollisimman monta varsaa.

Kuva: Tutkimukseen osallistuneet varsat asuvat Larva-Jussilan kasvatustallin pihatossa. Muun ruokinnan lisänä annettu pakastettu ohramäski on maittanut varsoille hyvin.

 

Hankkeessa toteutettava mäskitutkimus jatkuu parhaillaan Larva-Jussilan tilalla Ilmajoella. Tutkimukseen osallistuu yhteensä 20 varsaa, joista kymmenen on suomenhevosia ja kymmenen lämminverisiä ravihevosia. Molemmista roduista on mukana viisi tamma- ja viisi orivarsaa. Kaikki varsat ovat syntyneet kevään ja kesän 2023 kuluessa ja ne asuvat Larva-Jussilan kasvatustallin pihatossa.

Varsat on jaettu kahteen yhtä suureen ryhmään. Puolet varoista saivat helmikuussa 2024 annetun loislääkityksen ajankohtaan mäskiä (koeryhmä) ja puolet saivat pelkän loislääkityksen (verrokkiryhmä). Huhtikuussa 2024 annettavan loislääkityksen yhteydessä ryhmät vaihdetaan toisinpäin. Mäskin syöttö aloitetaan koeryhmän varsoille 7 vuorokautta ennen loislääkkeen antamista, ja mäskiä annetaan muun ruokinnan lisänä yhteensä 14 vuorokauden ajan.

Kuva: Tutkimusaikataulu mäskiruokinnan aloittamisesta (pvä -7), lantanäytteiden keräämisestä (pvät -7, 0, +3, +7 ja +14) ja loislääkkeen antamisesta (pvä 0).

Muutoksia hevosten suoliston mikrobistossa tutkitaan lantanäyden avulla. Näytteet kerätään suoraan tuoreista lantakasoista tarkan ohjeistuksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on, että lantanäyte säilötään mahdollisemman nopeasti alle -80°C. Näytteiden säilytys ja kuljetus tapahtuu nestemäisessä typessä (-196°C) ja näin varmistetaan niiden säilyminen analysiointia varten.

Ensimmäinen osa kokeesta on nyt saatu valmiiksi. Tutkimusta jatketaan huhtikuun loislääkityksen yhteydessä. Varsojen omistajat ovat suhtautuneet tutkimukseen hyvin myönteisesti ja heille siitä iso kiitos.

Hankkeen yhteyshenkilöt