Kasviksia kotimaasta – raportti ja politiikkasuositus

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa VegUp-hankkessa tarkasteltiin suomalaisen kasvistuotannon laajentamismahdollisuuksia kysynnän kasvaessa. Työssä hyödynnettiin monipuolisesti tilasto-, asiantuntija- ja tutkimustietoa sekä kerättiin alan toimijoiden näkemyksiä. Tuloksista on julkaistu raportti sekä politiikkasuositus.

Kalastajan alkutuotanto ja rekisteröity elintarvikealan toiminta (Tuula Koimäki)

Ruokaviraston asiantuntija Tuula Koimäki esittelee kalastajien alkutuotannon ja rekisteröidyn elintarvikealan toiminnan keskeiset ohjeet ja vaatimukset. Alkutuotanto tarkoittaa elävien kalastustuotteiden pyyntiä ja keräämistä markkinoille, ja siihen liittyy kalastusaluksilla suoritettava käsittely, kuten teurastus ja jäähdytys. Kalastajien on rekisteröidyttävä elintarvikelain mukaisesti kunnallisille elintarvikevalvontaviranomaisille, erityisesti jos he aikovat myydä saaliinsa suoraan kuluttajille. Rekisteröinti on pakollista, jos kalastaja käsittelee kalojaan maissa.

Kalan myynti suoraan kuluttajalle on sallittua alle 5000 kg vuodessa, mutta myynti toisiin elintarvikehuoneistoihin on rajoitettua. Kalastajien on myös kiinnitettävä huomiota lainsäädännön mukaisiin hygieniakäytäntöihin ja erityisesti lämpötilahallintaan tuotteidensa säilytyksessä ja käsittelyssä. Kalastustuotteiden käsittelyssä on aina varmistettava, ettei niitä altisteta haitta-aineille, ja puhtaan veden käyttö on välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Jäähdytyskäsittelyn ja loistarkastusten merkitys korostuu erityisesti riskituotteiden, kuten graavikalan, käsittelyssä.

Savustustoiminta kalastustuotteille vaatii erityisjärjestelyjä, jotta elintarviketurvallisuus voidaan taata. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tulee noudattaa tiukkoja rakenteellisia ja hygieniavaatimuksia sekä rekisteröidä kaikki asiakkaiden toiminnot viranomaisille. Ruokavirasto tarjoaa kattavan ohjeistuksen sekä resursseja kalastajille, ja heidän on tärkeää pitää yhteyttä omiin elintarvikevalvontaviranomaisiinsa jatkossa.

Elintarviketilojen suunnittelu ja paikallinen neuvonta (Mikaela Sauvala)

Tilojen suunnittelussa kala-alalla on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Kunta vastaa elintarvikevalvonnasta, ja siihen voi kuulua myös kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden hallinta. Elintarvikehuoneistojen suunnittelun tulee mahdollistaa helppo puhtaanapito, mikä sisältää asianmukaiset LVI-ratkaisut ja pintamateriaalit. Kylmäsäilytystilat ja työskentelyhygienia, kuten käsienpesupisteet, ovat elintärkeitä toiminnan sujuvuuden ja hygienian kannalta.

Tilojen koon ja rakenteen osalta on huomioitava, mitä toimintaa tiloissa suoritetaan, olipa kyseessä pelkkä perkuutyö tai jalostus. Elintarvikehuoneiston tulee olla rekisteröity tai hyväksytty, ja puhtaanapito on tärkeää kummassakin tapauksessa. Rakennusvalvonta voi olla hyödyllinen, kun mietitään rakennuksen käyttötarkoitusta ja mahdollisia muutoksia.

Lisäksi tilojen täytyvät tukee toimijoiden omavalvontajärjestelmää, mikä on keskeinen osa elintarviketoimintaa. Ajantasaisen lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä ja siihen voi tutustua Finlexissä ja EU-lainsäädännössä. Ruokavirasto tarjoaa ohjeita kala-alan toimintojen aloittamiseen, mikä on hyvä resurssi uusille yrittäjille. Hyvin suunnitellut tilat helpottavat toimintaa ja parantavat elintarvikehygieniaa.

Monipuoliset turvemaat: Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia maanomistajille -tapahtuman esitysmateriaalit (1.10.2025)

Tapahtuman ohjelma:

 

9.30–10.00: Ilmoittautuminen ja kahvit

9.45: Linjat aukeavat etäosallistujille

 

10.00–10.10: Tervetuloa! Kestäviä ratkaisuja ja mahdollisuuksia turvemaille, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

 

10.10–11.20: Teema 1: Biohiilen monet mahdollisuudet 

10.10–10.30: Turvemaiden käytön mahdollisuudet alue- ja maaperäominaisuuksien mukaan, Matias Virta, ennallistamisasiantuntija, Tapio Oy

10.30–10.50: Biomassan kasvatus entisellä turvetuotantoalueella, Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Risto Lauhanen, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

10.50–11.00: Raaka-aineet biohiilen tuotantoon ja biohiili vedenpuhdistajana, Annika Sormunen, hankekehityspäällikkö, GRK Infra Oy

11.00–11.20: Biohiilen mahdollisuudet hiilimarkkinoilla, Marianne Tikkanen, Co-founder and Head of Standard, Puro.earth Oy

 

11.20–12.20: Omakustanteinen lounas. Esittelypisteisiin tutustumista ja verkostoitumista.

 

12.20–13.20: Teema 2: Energiaa turvemailta 

12.20–12.40: Aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa turvemailla, Tiina Mattila, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu ja Pauliina Mattila, TKI-asiantuntija, Centria ammattikorkeakoulu

12.40–12.55: Biokaasun raaka-aineita turvemailta, Pauli Lämsä, Kirjavalan tila

12.55–13.20: Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien erillisviljelystä systeemitason ratkaisu kestävään turvemaiden viljelyyn karjatiloille, Essi Tahvola, kehityspäällikkö, Atria Oyj

 

13.20–13.30: Tauko

 

13.30–14.35 Teema 3: Turvemaiden vettäminen

13.30–13.45: Mitä EU:n ennallistamisasetus tarkoittaa turvepeltojen käytölle? Tuuli Orasmaa, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

13.45–14.10: Kosteikon elinkaari suunnittelusta toteutukseen ja hoitoon, Juha Siekkinen, suunnittelubiologi, Kosteikkomaailma

14.10–14.30: Kommenttipuheenvuoro ja keskustelua – rahoitusta, liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinattomia hyötyjä, Antti Miettinen, ilmastoasiantuntija, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

14.30–14.35: Kiitokset, Marja-Liisa Järvelä, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu

 

14.35–15.00: Esittelypisteisiin tutustumista, verkostoitumista ja iltapäiväkahvit

 

Tapahtuman järjestivät Oulun ammattikorkeakoulu ja ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö sekä seuraavat EU:n osarahoittamat hankkeet: Kosteikko-osaaminen kasvuun, Biohiilen aika – Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon, EKOENERGIA – Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ekoenergia – toimintamalli maaseudun hybridiin uusiutuvaan energiaan ja OSAAJAVERKKO – Osaamisella ja verkostoilla hiilineutraaliin tulevaisuuteen.