Matkailun uudet rajapinnat: Neljä ilmiötä, jotka voivat muuttaa maaseutumatkailua (artikkeli)

Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittelee LinkedIn-artikkelissaan maaseutumatkailun tulevaisuuteen vaikuttavia rajapintailmiöitä, jotka tunnistettiin hankkeen selvityksessä. Artikkeli sisältää myös käytännön työkalun, jonka avulla matkailualueet voivat arvioida omaa potentiaaliaan ja tunnistaa uusia kehittämismahdollisuuksia näiden ilmiöiden näkökulmasta.

Kuka kehittää maaseutumatkailua? Kehittäjäprofiili paljastaa alan vahvuudet, osaamisen ja tulevaisuuden haasteet (artikkeli)

Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittää Linkedin-artikkelissaan hankkeen selvityksen tulokset liittyen maaseutumatkailun kehittäjän profiiliin, mukaan lukien kehittäjien osaamistarpeet työkalun, jonka avulla arvioidaan, kuinka hyvin kehittämistyössä syntynyt tieto, osaaminen ja yhteistyösuhteet säilyvät organisaatiossa myös henkilövaihdosten ja hankkeiden päättymisen jälkeen.

Utredning: Den finlandssvenska trädgårdsproduktionens framtid

Den finlandssvenska trädgårdsnäringen står inför stora förändringar. Samtidigt som branschen präglas av starkföretagsamhet, hög kompetens och internationellt konkurrenskraftiga produktionsmiljöer, växer utmaningarna kring utbildning, kompetensförsörjning och samordning.

En ny utredning som publicerades i september 2026, Den finlandssvenska trädgårdsproduktionens framtid, beskriver en sektor som har stor betydelse både regionalt och nationellt. De tvåspråkiga regionerna står för en betydande del av Finlands produktion av växthusgrönsaker, frukt och lök, och särskilt Österbotten och Åland lyfts fram som starka produktionskluster där företag, rådgivning och lokala nätverk tillsammans byggt upp konkurrenskraftiga miljöer. 

En av de mest centrala utmaningarna som lyfts fram i utredningen gäller utbildningen. Tillgången till svenskspråkig utbildning inom trädgårdsnäringen är idag begränsad, särskilt på andra stadiet. Bristen på utbildningsvägar riskerar på sikt att försvaga både kompetensförsörjningen och möjligheterna till generationsväxling inom näringen. 

Samtidigt förändras näringen snabbt genom teknologisk utveckling, automatisering och ökade krav på energieffektivitet. Utredningen visar att investeringar i ny teknik och nya energilösningar kommer att spela en avgörande roll för framtidens konkurrenskraft, särskilt inom växthusproduktionen. 

Enligt utredningen handlar framtidens utveckling inte enbart om att stärka enskilda företag, utan om att bygga ett fungerande ekosystem kring hela näringen. 

Rapporten bygger på statistik, omvärldsanalys och intervjuer med odlare, rådgivare, forskare och andra nyckelpersoner inom den finlandssvenska trädgårdssektorn.

Utredningen Den finlandssvenska trädgårdsproduktionens framtid har genomförts av Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF) med finansiering av Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden och Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC).

Ladda ned hela rapporten här.

Uusia käytännön työkaluja hevostallien vastuullisuuden kehittämiseen

Hevosalalla vastuullisuus näkyy arjessa monin tavoin: hevosten ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisena, ympäristövastuullisina valintoina, sujuvana talliarkena sekä vastuullisena ja kannattavana toimintana. Vuosina 2024–2026 toteutetussa Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit –hankkeessa koottiin yhteen alan hyviä käytänteitä, kehitettiin uusia työkaluja tallien käyttöön ja vahvistettiin hevosalan toimijoiden välistä yhteistyötä. 

Käytännön työkaluja tallien arkeen 

Vastuullisuuden teemat tulivat tutuiksi sadoille hevosalan toimijoille työpajoissa ja webinaareissa. Erityisesti webinaarit tavoittivat laajan yleisön ympäri Suomen, ja niiden tallenteita katsottiin ja kuunneltiin aktiivisesti myös tilaisuuksien jälkeen. Tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa hevosten hyvinvointia, vastuullisuusviestintää, yrityksen kannattavuutta, ympäristöasioita ja alan tulevaisuutta, samalla kun osallistujat pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan. Lisäksi aiheita käsiteltiin artikkeleissa, videoissa, podcasteissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisen median kanavissa. Kokonaisuus huipentui Hevoset-messuille 2026, jossa järjestettiin luentosarja ”Ajankohtaista asiaa hevosalalta” ja esiteltiin hankkeessa syntyneitä materiaaleja. 

Hankkeen järjestämät työpajat keräsivät osallistujia paikan päälle. Kuva: Marika Kuutti

 

Vastuullisuuden kehittämisen tueksi tuotettiin Vastuullinen hevosenpito-tietopankki, Vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja, sekä tallinpitäjien kokemuksiin perustuva Hyvät käytänteet -vinkkivihko. Työkalut tarjoavat talleille konkreettisia keinoja arvioida ja kehittää toimintaansa sekä tehdä vastuullisuustyötä näkyväksi omille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. 

Kehittämistyökirja auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sosiaalisen, ympäristö- ja taloudellisen vastuullisuuden näkökulmista. Kansainvälisesti tunnettu ESG-viitekehys on muokattu vastaamaan hevosalan käytännön tarpeita, jotta vastuullisuustyö olisi mahdollisimman helposti lähestyttävää osana tallien jokapäiväistä toimintaa. 

Vastuullisuustyö jatkuu verkoston voimin 

Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä lähes sadan eri tahon kanssa, aina hevosalan järjestöistä ja oppilaitoksista tutkimusorganisaatioihin sekä tallienpitäjiin. Yksi kokonaisuuden pysyvistä tuloksista onkin Vastuullisen hevosenpidon verkosto, joka jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Verkosto kokoaa yhteen hevosalan toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista vastuullisuusteemoista, jakamaan kokemuksia ja kehittämään alaa. 

Tavoitteena on vahvistaa tiedonvaihtoa ja varmistaa, että vastuullisuuden kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Lisäksi erillinen kehittämisryhmä jatkaa Vastuullinen hevosenpito -tietopankin sisällön päivittämistä, jotta materiaalit pysyvät ajan tasalla ja palvelevat alan toimijoita myös tulevina vuosina. 

Hankkeen tulokset saavat kiitosta 

Pohjanmaan elinvoimakeskuksen Sirkku Wacklin arvioi kokonaisuuden onnistuneen erinomaisesti ja saavuttaneen sille asetetut tavoitteet. “Hankkeen tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin monilta osin. Hankkeen toimialueen (Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uusimaan ELY-keskusten alueet) toimijoiden välinen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja avannut uusia näkökulmia alan kehittämiseen. Hankkeen kautta on luotu uusia, aluerajat ylittäviä verkostoja, esimerkkinä vastuullisen hevosenpidon verkosto”, kertoo Sirkku Wacklin. 

Wacklinin mukaan tuotetut materiaalit tarjoavat konkreettisia työkaluja alan toimijoille. “Hankkeessa luodut materiaalit vastuullisen hevosenpidon kehittämisen työkaluiksi ovat selkeitä ja konkreettisia. Hankkeen viestintä on ollut aktiivista, saavuttanut laajasti hankkeen kohderyhmää ja ollut näkyvää myös toimialan ulkopuolelle.” 

Tuire Kaimion vetämä työpaja Kaustisella. Kuva: Marjo Kaivolahti-Koukkari

 

Suomen Ratsastajainliiton tallitoiminta- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Peltonen pitää työn merkittävimpinä saavutuksina käytännön työkalujen kehittämistä ja alan yhteistyön vahvistumista. “Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – hanke on hevosalalle merkittävä kehityshanke. Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus ovat hevosalankin keskeisiä toimintaedellytyksiä niin lyhyellä, kuin pitkälläkin tähtäimellä. Vastuullisuuteen liittyvät hyvät käytänteet ja työkalut auttavat hevosalan yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja sitä kautta hevosalaa kokonaisuutena kehittymään toimintaympäristön jatkuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Hankkeessa toteutettu vastuullisen tallitoiminnan kehittämistyökirja on houkutteleva, selkeä ja helposti lähestyttävä, konkreettinen työkalu kaikille talleille toiminnan luonteesta riippumatta”, kommentoi Minna Peltonen. 

Peltonen nostaa esiin myös syntyneiden verkostojen ja yhteistyön pitkäaikaisen merkityksen hevosalan kehittämiselle. “Hankkeen lopputulemista erityisesti on lisäksi mainittava hankkeen aikana tehty verkostoituminen ja yhteyksien rakentaminen eri toimijoiden välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, jotta innovaatiota ja kaikkia hyödyttäviä uusia ajatuksia pääsee syntymään. Nämä tuotoksen jatkavat matkaa hankkeen päättymisenkin jälkeen, parempaa lopputulosta on vaikea toivoa.” 

Vaikutukset näkyvät myös tulevaisuudessa 

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hankkeen ohjausryhmä piti erityisinä vahvuuksina hankkeen ajankohtaisuutta, käytännönläheisyyttä sekä kykyä vastata hevosalan todellisiin kehittämistarpeisiin. Kehitettyjen materiaalien, toimintamallien ja yhteistyöverkostojen arvioidaan tukevan hevosenpidon vastuullisuuden kehittämistä myös tulevaisuudessa, sillä ne jäävät alan toimijoiden käyttöön Vastuullinen hevosenpito –tietopankkiin. 

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta. Hanke toimi Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan Elinvoimakeskusten alueilla 2024-2026. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu, TTS Työtehoseura ry, Suomen Hevostietokeskus ry, Luonnonvarakeskus LUKE ja Hippolis ry. 

Kirjoittaja: Marika Kuutti 

Turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelu

Kun turvetuotanto päättyy, maanomistajalla herää usein monia kysymyksiä: mitä alueelle kannattaa tehdä, millaiset vaihtoehdot ovat realistisia ja mistä löytyy luotettavaa tietoa päätösten tueksi?

Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen ja tuhansia hehtaareja suonpohjaa vapautuu jälkikäyttöön tulevina vuosina. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta. Tähän tietokorttiin on koottu käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Esimerkkeinä turvetuotantoalueiden alustavia jatkokäyttösuunnitelmia: 

Ennakkosuunnitelma Tausnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

Ennakkosuunnitelma Isonkivennevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

Ennakkosuunnitelma Ähtärissä sijaitsevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta 

 

Esimerkkinä kosteikon rakentamisen suunnitelma: 

Kosteikon toteuttamissuunnitelma entiselle turvetuotantoalueelle Ähtärissä 

 

Asiantuntijatietoa helposti katsottavassa ja kuunneltavassa videomuodossa:

Video: Turve-Arvi-työkalun käyttö 

Video: Ennallistamisasiantuntija Matias Virran (Tapio Oy) haastattelu 

Video: Kosteikkosuunnitteluasiantuntijan Juha Siekkisen (Kosteikkomaailma) haastattelu 

Video: Ari Kosken ja Riku Palon (elinvoimakeskus) haastattelu ennallistamisen rahoituksesta 

Video: Ennallistamisyrittäjä Brian Gormanin haastattelu 

Video: Ennallistaminen elinkeinona; Brian Gorman ja Artful Parks-projekti 

 

Ajankohtaisia artikkeleita käytännön työn tueksi: 

Artikkeli: Rahoitusmahdollisuudet turvemaiden ennallistamisessa   

Artikkeli: Digitaaliset työkalut apuna turvemaiden ennallistamisessa  

Artikkeli: Turvemaiden ennallistaminen sijoituskohteena  

Artikkeli:  Kuusi helposti katseltavaa ja kuunneltavaa videota turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä

 

Materiaalit ovat syntyneet Euroopan unionin osarahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi hankkeessa (SuoPaikka) 1.10.2023-30.6.2026 välisenä aikana. Lisätietoa ja kaikki hankkeen aikana tuotetut julkaisut löytyvät SuoPaikka- hankkeen verkkosivuilta. 

KeKeMa-podcast: Farming and Agricultural research in Germany, and similarities and differences comparing to Finland

Conversation with Fredrik Regler, who is a researcher of agriculture in the Technical University of Munich. Fredrik visited Jamk University of Applied Sciences Institute of Bioeconomy in September 2025.

Keskustelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa vierailleen Münichin teknisen yliopiston tutkijan Fredrik Reglerin kanssa. Keskustelun aiheena saksalaisen ja suomalaisen maatalouden erot ja tuoreimpien tutkimusten ajankohtaiset asiat.

Tekijät: Annemari Sinikorpi (Jamk), Fredrik Regler (Technical University of Munich) ja Heli Turpeinen (Jamk)

Julkaisuaika ja paikka: Julkaistu 20.11.2025  Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kustantaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanke on saanut rahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskukselta Euroopan maaseuturahastosta.

Tilaaja: Kestävä keskisuomalainen maatila -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0 DEED, Attribution-NonCommercial-NoDerivs 4.0 International

Hevostallien hyvät käytänteet-vinkkivihko

Hevostallien hyvät käytänteet -vinkkivihko kokoaa käytännönläheisiä vinkkejä ja toimintamalleja hevostallien arkeen. Vihkosta voi poimia omaan toimintaan sopivia käytänteitä esimerkiksi hevosten hyvinvointiin, turvallisuuteen, talliympäristön toimivuuteen, ympäristövastuuseen sekä tallin päivittäisten toimintojen kehittämiseen.

Vihkossa esiteltävät käytänteet ovat hevostalleilla testattuja, ja niiden käyttäjät ovat arvioineet käytänteiden hyötyjä, toimivuutta ja mahdollisia haasteita käytännön talliarjessa. Materiaali tarjoaa helposti lähestyttäviä kehittämisideoita ja kannustaa tallitoimijoita arvioimaan omia toimintatapojaan sekä löytämään uusia ratkaisuja vastuulliseen ja kestävään toimintaan.

Vinkkivihko on suunnattu hevostalleille, alan yrittäjille ja muille hevostoimijoille. Materiaali on tuotettu osana Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanketta vuosina 2024–2026.