Turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelu 15.6.2026 Kun turvetuotanto päättyy, maanomistajalla herää usein monia kysymyksiä: mitä alueelle kannattaa tehdä, millaiset vaihtoehdot ovat realistisia ja mistä löytyy luotettavaa tietoa päätösten tueksi? Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeaan tahtiin vuoden 2019 jälkeen ja tuhansia hehtaareja suonpohjaa vapautuu jälkikäyttöön tulevina vuosina. Jatkokäyttöön vaikuttaa maanomistajien mieltymysten lisäksi mm. alueen vesitalous, pohjamaan koostumus sekä sijainti. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkokäyttö voi olla taloudellisesti järkevää, edistää hiilivarastojen säilymistä sekä tukea luonnonmonimuotoisuutta. Tähän tietokorttiin on koottu käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Esimerkkeinä turvetuotantoalueiden alustavia jatkokäyttösuunnitelmia: Ennakkosuunnitelma Tausnevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Ennakkosuunnitelma Isonkivennevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Ennakkosuunnitelma Ähtärissä sijaitsevan turvetuotantoalueen ennallistamisesta Esimerkkinä kosteikon rakentamisen suunnitelma: Kosteikon toteuttamissuunnitelma entiselle turvetuotantoalueelle Ähtärissä Asiantuntijatietoa helposti katsottavassa ja kuunneltavassa videomuodossa: Video: Turve-Arvi-työkalun käyttö Video: Ennallistamisasiantuntija Matias Virran (Tapio Oy) haastattelu Video: Kosteikkosuunnitteluasiantuntijan Juha Siekkisen (Kosteikkomaailma) haastattelu Video: Ari Kosken ja Riku Palon (elinvoimakeskus) haastattelu ennallistamisen rahoituksesta Video: Ennallistamisyrittäjä Brian Gormanin haastattelu Video: Ennallistaminen elinkeinona; Brian Gorman ja Artful Parks-projekti Ajankohtaisia artikkeleita käytännön työn tueksi: Artikkeli: Rahoitusmahdollisuudet turvemaiden ennallistamisessa Artikkeli: Digitaaliset työkalut apuna turvemaiden ennallistamisessa Artikkeli: Turvemaiden ennallistaminen sijoituskohteena Artikkeli: Kuusi helposti katseltavaa ja kuunneltavaa videota turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä Materiaalit ovat syntyneet Euroopan unionin osarahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi hankkeessa (SuoPaikka) 1.10.2023-30.6.2026 välisenä aikana. Lisätietoa ja kaikki hankkeen aikana tuotetut julkaisut löytyvät SuoPaikka- hankkeen verkkosivuilta.
Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa? -webinaarin tallenne 9.6.2026 ”Tulevaisuuden viljatila – miten yhteisöllinen data muuttaa viljantuotantoa?” -webinaari on Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu – webinaarisarjan 1. osa. Webinaarissa käsiteltiin ja havainnollistettiin, miten valikoidun tilakohtaisen tiedon jakaminen voi tehostaa tilojen välistä yhteistyötä niin, että voidaan saavuttaa suurempia, tasalaatuisia ja markkinoilla kilpailukykyisiä viljaeriä. Lisäksi webinaarissa avattiin lyhyesti eurooppalaisten yhteistyöverkostojen tulevaisuuden suunnitelmia. Puhujina DataSpace Europe Oy:n toimitusjohtaja Jaana Sinipuro ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Elina Järveläinen. Webinaari järjestettiin 26.3.3026 osana Datapellon uudisraivaajat -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.
Tietävä tila-hankkeen loppuraportti 8.6.2026 Tietävä tila-hankkeen loppuraportti sisältää kattavan koosteen hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.
QuantiFarm Infograph, portrait 23.4.2026 The infographic presents a toolkit that shows what benefits digital agriculture technologies can deliver and how their profitability can be assessed. The toolkit helps farmers and advisors make better decisions based on information tested under real-life production conditions.
QuantiFarm Toolkit: infografik i stående format 23.4.2026 Infografiken presenterar en verktygslåda som visar vilka nyttor digitala jordbruksteknologier kan ge och hur deras lönsamhet kan bedömas. Verktyget hjälper jordbrukare och rådgivare att fatta bättre beslut baserade på information som testats i verkliga produktionsförhållanden.
QuantiFarm Toolkit infograafi, pysty 23.4.2026 Infograafi esittelee työkalupakkia, jolla voit testata, mitä hyötyjä digitaaliset maatalousteknologiat voivat tuoda, ja kuinka niiden kannattavuutta voi arvioida. Työkalu auttaa viljelijöitä ja neuvojia tekemään parempia päätöksiä todellisissa tuotanto-olosuhteissa testatun tiedon pohjalta.
Eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP) yhteisessä maatalouspolitiikassa – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti 10.4.2026 Erityiskertomus 09/2026 käsittelee eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) roolia EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tuotannon kehittämisessä ja kestävyyden edistämisessä. Raportissa tarkasteltiin neljän jäsenmaan (Alankomaat, Espanja, Puola ja Ranska) EIP-hankkeita rahoituskaudella 2014-2022 ja siitä ilmenee, että EIP-hankkeiden potentiaalia innovointivälineenä ei ole käytännössä hyödynnetty täysimääräisesti. Tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että viljelijöiden tarpeita ei ole riittävästi otettu huomioon hankkeiden suunnittelussa. Monet rahoitetuista projekteista eivät suoraan vastanneet maatalouden käytännön haasteisiin, mikä on johtanut heikkoihin innovaatioiden tuloksiin. Vain noin neljännes tarkastetuista hankkeista oli onnistunut täyttämään kaikki neljä innovatiivisen hankkeen kriteeriä. Lisäksi hankkeiden tulosten levittäminen oli puutteellista, mikä rajoitti niiden laajempaa käyttöä ja hyödyntämistä. Hallintovirastojen valintamenettelyissä esiin noussut heikkous ei suosinut innovoivia projekteja, ja kilpailua rahoituksesta oli liian vähän. Komission tulisi parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistaa, että innovaatioita tuottavat hankkeet saavat tarvittavaa tukea, jossa viljelijöiden osallistuminen olisi vahvempaa. Myös hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja julkaisemista olisi kehittävä, jotta niiden vaikutus maatalouteen voisi kasvaa. EIP-toimenpiteen käyttöönotto ja täytäntöönpano vaativat siis kehittämistä, jotta se voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet EU:n kestävän kehityksen tukemiseksi.
EIP-teemahaun ideavirtaamo tulosperusteisista malleista 22.4.2026 klo 12–16 / Idéverkstad för EIP-temautlysningen om resultatbaserade modeller, 22.4.2026 kl. 12–16 11.3.2026
Hidaskasvuiset kuhakannat-hankkeen (2024-2025) loppuraportti 19.2.2026 Pääjärven tulosten mukaan viisivuotiaiden kuhien keskipituus laski 40 senttimetristä (vuosiluokka 2003) 30 senttimetriin (vuosiluokka 2014). Pääjärvellä kuhatiheys kasvoi 2000-luvun aikana. Samaan aikaan ulapan saaliskaloista etenkin kuoreen tiheys laski selvästi. Vedenlaadun tai happitilanteen muutokset eivät selittäneet romahdusta, vaan kuhan runsastuminen ja tehokas saalistus olivat todennäköisesti merkittävimpiä tekijöitä. – Pääjärven aineisto osoittaa, että kuhan kasvunopeudessa voi olla merkittävää vuosienvälistä vaihtelua. Näin suuri vaihtelu voi olla haaste alamittasäätelylle. Pääjärveen vuosina 2007–2010 tehtyjen kuhaistusten vaikutuksia seurattiin alitsariinivärjäykseen perustuvien merkintöjen avulla. Istukkaiden osuus näytteiden istutusvuosiluokissa oli yli 40 %, mutta kasvunopeudessa ei havaittu eroa luonnonkaloihin verrattuna. Istutusten arvioidaan vaikuttaneen kuhakannan tiheyteen ja ravintokilpailuun. Istutukset lopetettiin vuonna 2010, ja vuodesta 2014 alkaen kuhan kasvu on hiljalleen nopeutunut. – Tulokset viittaavat siihen, että kuhaistutuksilla voi nykytilanteessa olla ei-toivottuja vaikutuksia kuhan kasvunopeuteen Pääjärvessä.
