Kalaleader-toiminnan 2021–2027 väliarviointi

Kalaleader-toiminta on kehittämistä paikallisesti alhaalta ylös -periaatteella. Toiminta perustuu yhteisölähtöisyyteen, alueiden omiin tarpeisiin ja vahvuuksiin sekä paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Suomessa kalaleaderit toimivat Leader-ryhmien yhteydessä. Kalaleader-ryhmät rahoittavat alueellisia hankkeita paikallisten strategioidensa mukaisesti ja auttavat paikallisia toimijoita mm. hankkeiden ideoinnissa, rahoituksen hakemisessa, verkostojen rakentamisessa ja kalatalouteen liittyvissä käytännön kysymyksissä.

Työn tavoitteena oli laatia arviointi Manner-Suomen kymmenen kalaleader-ryhmän strategioiden toteutumisesta vuoteen 2025 mennessä.  Selvitys kattaa myös kalaleader-ryhmien rahoittamat hankkeet, sekä ryhmän aktivointi- ja neuvontatoiminnan ja oman hanketoiminnan ohjelmakaudella 2021–2027 vuoden 2025 loppuun saakka. Arviointia tullaan käyttämään tulosten keräämiseksi ohjelmakauden raportointiin ja vaikuttavuusviestintää varten sekä Kalaleader-työn kehittämiseksi.

Varo rikkakananhirssiä!

Yksi pahimmista rikkakasveista

Rikkakananhirssi leviää nopeasti. Yksi kasvi voi tuottaa useita kymmeniä tuhansia siemeniä. Siemenet säilyvät maassa pitkään itämiskykyisinä, jopa 10 vuotta. Rikkakananhirssi vaikeuttaa muiden viljelykasvien kasvua monin eritavoin. Sillä on alleopaattinen vaikutus eli kasvin juuret erittävät kemiallisia yhdisteitä, jotka estävät muiden kasvien kasvua. Rikkakananhirssi on tehokas maaperän typpivarastojen käyttäjä. Rikkakananhirssi kasvusto korkeaa ja tiheää. Se varjostaa viljelykasveja ja tiheänä kasvustona vaikeuttaa paljon nurmikasvien sadonkorjuuta

Monimuotoisuuskasvit

Monimuotoisuuspeltoja voi perustaa peltojen haastaviin nurkkiin tai isojen peltojen reunoille. Suuria lohkoja voi halkoa kukkakaistoilla ja rikkoa kasvuston monokulttuuria. Valitse lohko, joka sopisi monimuotoisuuspelloksi.
Mieti mitä ominaisuuksia haluat monimuotoisuuspelloltasi. Onko tavoite riistanhoito, pölyttäjien lisääminen vai maanparantaminen?

Hiilen sidontaan tähtäävä laidunnus

Hiiltä sitovan laidunnuksen pääperiaatteena on maksimoida laidunkauden aikana pellolla kasvava
yhteyttävä vihreä kasvusto. Tämä saavutetaan tehostamalla laidunnuksen intensiteettiä laidunnettavilla lohkoilla hetkellisesti ja jättämällä tämän jälkeen riittävän pitkä lepojakso kasvuston elpymiseen ja uuden kasvuston muodostumiseen. Aktiivisesti yhteyttävä, hyvin kasvava ja lehtevä laidunnurmi tuottaa tehokkaasti rehua laiduntaville eläimille. Samalla se lisää maaperän hiilisyötteen määrää kasvien juurten ja maanpäällisen kasvuston
kautta. Kasvanut juurimassa juurieritteineen lisää myös maaperän mikrobien ja sienijuurten määrää ja aktiivisuutta, joka on merkittävä asia hiilen sitoutumisen kannalta. Myös laiduntavien eläinten lanta on tärkeä asia maaperän pieneliöstön kannalta

Nurmen täydennyskylvön merkitys hiilensidonnalle

Nurmilla on peltojen hiilensidonnassa tärkeä rooli. Nurmi yhteyttää aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn
ja suojaa maata myös kasvukauden ulkopuolella. Nurmen hiilensidontakapasiteetti laskee, mikäli kasvusto harvenee tai syntyy aukkoja. Täydennyskylvössä kylvö tehdään olemassa olevaan nurmipeltoon. Onnistuneella täydennyskylvöllä saadaan kasvuston satotasoa ja hiilensidontakykyä nostettua.

Jankkuroinnin vaikutus nurmipellon hiilensidontaan

Jankkurointi on maanmuokkausmenetelmä, jossa maaperään tehdään syviä ja kapeita uria, jotka ulottuvat 2-5 cm havaitun jankon alapuolelle. Tämä menetelmä parantaa maan rakennetta, lisää pintavesien imeytymistä ja parantaa kasvien juuriston kasvuedellytyksiä. Jankkurit on suunniteltu rikkomaan tiivistymät ja kyntöanturat pintamaasta. Terät kuohkeuttavat samalla syvempiä maakerroksia antaen lisää vesi- ja ilmatilaa pintaa rikkomatta.

Plastguiden för jordbruk och trädgårdar

Inom jordbruket och i trädgårdar används mycket plast, bland annat för marktäckning och foderhantering. Vid användning av gödselmedel och växtskyddsmedel i sin tur uppkommer avfall i form av till exempel plastsäckar och plastdunkar. En stor del av den plast som används i produktion tas inte till vara, eftersom återvinningen av jordbruksplast inte ännu fungerar effektivt i hela landet. Smutsig plast och skillnader i materialkvalitet gör återvinningen svår.

I den här guiden ger vi information om vilka produkter och plasttyper som är lämpliga för återvinning och vilka som i sin tur klassificeras som energiavfall. Om det i din produktion uppkommer avfall som består av biologiskt nedbrytbar plast ska detta komposteras industriellt.

Maatilojen ja puutarhojen muoviopas

Maataloudessa ja puutarhoissa käytetään paljon muoveja muun muassa viljelykatteissa ja rehun käsittelyssä. Lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista puolestaan kertyy esimerkiksi muovisäkkejä ja -kanistereita. Tuotannosta jää hyödyntämättä paljon käytettyjä muoveja, sillä maatalousmuovien kierrätys ei vielä toimi tehokkaasti koko maassa. Likaiset muovit ja erot materiaalien laadussa hankaloittavat kierrätystä.  Tässä oppaassa kerromme, mitkä tuotteet ja muovilajit voi kierrättää ja sopivat uusiokäyttöön ja mitkä puolestaan luokitellaan energiajätteeksi. Jos tuotannossasi syntyy biohajoavasta muovista koostuvaa jätettä, se kuuluu teolliseen kompostiin.