Kuortin avantopaikan aurinkovoimakokeilu

Kuortin avantopilotin kokeilu, joka toteutettiin aurinkovoimalla, aloitettiin kevät-talvella 2026. Kokeilun taustalla oli avannon pitämisen haaste sähköttömässä paikassa, sillä monet avantopaikat sijaitsevat syrjäisissä luonnonolosuhteissa ilman sähköliittymiä. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoima tarjota riittävän energian avannon sulanapitoon talvikuukausina. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja sisälsi aurinkopaneelin, akun ja pumpun.

Kokeilu alkoi helmikuun lopussa ja avannon käyttö käynnistyi nopeasti käyttäjien suurta kiinnostusta osoittaen. Aurinkosähkön tuotanto vaihteli sääolosuhteiden mukaan, mutta järjestelmä toimitti riittävästi energiaa avannon sulana pitämiseen kevätkaudella. Erityisesti maaliskuussa tuotanto oli hyvällä tasolla. Kokeilu vahvisti, että aurinkovoima voi toimia tehokkaasti kevättalvella, vaikka se ei yksin riitä koko talven tarpeisiin.

Käyttäjäpalautteen perusteella avantopaikan toimivuus koettiin hyvänä, ja pukutila mahdollisti kätevän käytön. Kokeilun aikana saatiin arvokasta tietoa järjestelmän toiminnasta, energiankulutuksesta ja akkun kapasiteetista, erityisesti heikommissa sääolosuhteissa. Jatkokehitysmahdollisuuksia arvioitiin, kuten toimivien energiaratkaisujen mukauttamista eri kausille ja käyttötarkoituksille.

Kokonaisuudessaan Kuortin kokeilu tarjosi uusia näkökulmia aurinkovoiman hyödyntämiseen avantouinnissa, ja aktivoitui kiinnostusta vastaavien ratkaisujen toteuttamiseen muissa samanlaisissa ympäristöissä. Se myös korosti yhteistyön tärkeyttä ja yhteisön sitoutumista projektin onnistumiseen.

Kokeilu oli osa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus (nykyisin Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus) Euroopan maaseuturahastosta. Tavoitteena oli selvittää, voisiko aurinkovoimaan perustuva ratkaisu tuoda uusia palveluita myös sähköttömiin kohteisiin.

Visit Finland STF HUB Train the Trainer verkoston virtuaalisten aamukahvien materiaali

Verkoston aamukahvit ovat suunnattu matkailun opetushenkilöstölle ja kouluttajille. Aamukahveilla läpikäydään STF kuulumiset ja siellä on mahdollista esittää kysymyksiä esim. STF-ohjelmasta, materiaaleista ja STF-demosta. Lisäksi ohjelmassa on muita ajankohtaisia aiheita

Verkoston tavoitteena on vahvistaa Suomen kestävän matkailun verkostoa koulutuspuolella ja kannustaa toinen toisiaan. Verkostoa ylläpitää Visit Finland yhteistyössä Rural Finland Tourism Hub-hankkeen kanssa.

Tässä tietkortissa on tiistaina 5.5.2026 klo 9–10 verkoston aamukahvien materiaali:

-STF-ohjelman ajankohtaiset, Hanna Muoniovaara, Visit Finland

-Vihreän matkailun verkko opetusmateriaaleja, Teija Nuurma, GreenTEA-hanke

-Luontopositiivinen matkailu, Esko Sorakunnas, Visit Finland Akatemia valmentaja

Voit tutustua GreenTEA-hankkeen tuottamiin opetusmateriaaleihin rekisteröitymällä osoitteessa https://greenteaproject.eu/

Verkostolla on LinkedIn:ssä keskustelu ryhmä; liittykää mukaan sinne tästä linkistä (26) Train the Trainer -verkosto / Sustainable Travel Finland | Groups | LinkedIn

Off season osaamisryhmän tapaamisen materiaalit #ruralfinlandtourismhub

Ensimmäisen tapaamisen sisältönä 24.4.2026 oli:

Orientaatio – mitä off season tarkoittaa markkinana ja kehittämisen näkökulmasta? 

Off season nähdään usein hiljaisena aikana – mutta mitä jos kyse onkin erilaisesta kysynnästä, uusista kohderyhmistä ja matkailun rytmeistä, jotka eivät noudata kotimaisia sesonkeja?

Ketkä matkustavat sesongin ulkopuolella ja miksi? Millaisia mahdollisuuksia tämä avaa maaseutumatkailun kehittämiselle – ja miten kehittäjänä voi tunnistaa niistä realistisia suuntia omalle alueelle?

Tilaisuudessa tarkasteltiin matkailun trendejä, erilaisia kohderyhmiä sekä off season -kehittämisen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

Valmentajana toimi Greta Tanskanen, Nordic Marketing Finland Oy

Osaamisryhmä on osa Rural Finland Tourism Hub-hanketta ja sitä rahoittaa  Euroopan maaseuturahasto.

Matkailun data hyötykäyttöön – tilastoista kilpailuetua (webinaari).

Miten matkailun tilastodata voi auttaa tekemään parempia päätöksiä, tunnistamaan kehittämistarpeita ja vahvistamaan kilpailukykyä?

Tästä materiaalista saat selkeän kokonaiskuvan tarjolla olevista matkailun datapalveluista sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten niitä voidaan hyödyntää kuntien ja alueiden matkailun kehittämisessä ja yritystoiminnassa.

Sisältö:

  • Visit Finlandin tilastopalvelut ja matkailudatan hyödyntäminen
  • Salmi Platform Oy: tapahtumien ja matkailun analysointia reaaliajassa

Tilaisuuden järjestivät Rural Finland Tourism Hub ja ÄLYÄ matkassa -hankkeet, jotka ovat saaneet osarahoitusta Euroopan maaseuturahastosta.

Asiakkaiden näkemykset kotimaan maaseutumatkailusta – kyselyaineiston tuloksia vuosilta 2024 ja 2025 (artikkeli)

Tämä artikkeli tarkastelee suomalaisten näkemyksiä kotimaan maaseutumatkailusta vuosina 2024 ja 2025 toteutettujen verkkokyselyiden pohjalta. Aineisto tarjoaa ajankohtaisen kuvan siitä, miten usein maaseudulle matkustetaan, millaiset tekijät vaikuttavat kohdevalintoihin, millaisia palveluja käytetään ja miten ne koetaan. Tarkastelun tavoitteena on tuottaa tietoa maaseutumatkailun nykytilasta sekä tunnistaa keskeisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita alan toimijoiden ja sidosryhmien tueksi.

Maaseudun palvelukokemusten osalta kokonaiskuva on erittäin myönteinen: yli 98 % vastaajista arvioi kokemuksensa jokseenkin tai erittäin positiivisiksi. Positiivisuus rakentuu ennen kaikkea ystävällisestä palvelusta, luonnon rauhasta, aitoudesta ja hyvästä ruoasta. Negatiiviset kokemukset puolestaan liittyvät usein hinta–laatusuhteeseen, erityisruokavalioiden huomioimiseen, majoituksen siisteyteen ja palvelulupausten toteutumiseen. Näitä voidaan pitää niin sanottuina perusodotuksina: kun ne täyttyvät, kokemus on vahva; kun ne pettävät, kokonaisuus kärsii.

Laajemmin tarkasteltuna tutkimus osoittaa, että maaseutumatkailun kilpailuetu ei synny massiivisista investoinneista tai suurista elämyspaketeista, vaan luotettavuudesta, rehellisestä viestinnästä, laadukkaista peruspalveluista ja aidosta kohtaamisesta. Samalla aineisto paljastaa jännitteen: asiakkaat kaipaavat autenttisuutta ja paikallisuutta, mutta odottavat myös ammattimaisuutta, sujuvaa digitaalista asiointia ja yhdenvertaista huomioimista. Tutkimuksen rajoitteena on itsevalikoitunut vastaajajoukko, minkä vuoksi tuloksia ei voida yleistää koko väestöön. Silti aineiston laajuus ja kahden vuoden vertailtavuus antavat vahvan suuntaa antavan kuvan kehitystrendeistä.

Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että kotimainen maaseutumatkailu on vahvassa asemassa, mutta sen tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu saavutettavuuden, ympärivuotisuuden, digitaalisen näkyvyyden ja asiakasymmärryksen kehittämiselle. Maaseutu tarjoaa sen, mitä moni nykykuluttaja etsii – rauhaa, luontoa ja merkityksellisyyttä – mutta menestys edellyttää, että nämä arvot yhdistyvät toimiviin palvelurakenteisiin ja ajanmukaiseen viestintään.

Koko artikkeli Centria, SAMK, SEAMK CSS -tutkimusfoorumi 2026

Opintomatkaraportti – Älykkäät kylät Tanskassa ja Ruotsissa

Tämä opintomatkaraportti kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeen opintomatkan keskeiset havainnot ja opit Tanskasta ja Ruotsista. Matkalla tutustuttiin Veberödin kylän digitaalisiin ratkaisuihin sekä Samsøn saaren energiaomavaraisuuteen ja yhteisölähtöiseen kehittämiseen.

Raportti avaa konkreettisia esimerkkejä älykkäistä kyläratkaisuista, kuten sensoridatan hyödyntämisestä, yhteisöllisestä energiantuotannosta, paikallisesta omistajuudesta ja osallistavista kehittämismalleista. Lisäksi mukana on osallistujien kokemuksia, keskeiset opit sekä näkemyksiä siitä, miten ratkaisuja voidaan soveltaa suomalaisiin kyliin.

Materiaali toimii inspiraationa ja käytännön työkaluna kylätoimijoille, kunnille ja hanketoimijoille, jotka haluavat kehittää omaa aluettaan älykkäämpään ja kestävämpään suuntaan.

Kyläautokokeilu – yhteenveto

Tämä yhteenveto kokoaa Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeessa toteutetun kyläautokokeilun keskeiset tulokset ja opit. Kesällä 2025 Sysmässä ja Padasjoella testattiin sähkö- ja hybridiautojen yhteiskäyttöä maaseutualueilla yhteistyössä kuntien ja Omago Oy:n kanssa.

Raportti avaa kokeilun taustat, toteutusmallin, viestinnän, käyttötilastot sekä käyttäjä- ja kuntapalautteen. Lisäksi se sisältää kehitysehdotuksia ja jatkomalleja, kuten palvelun laajentamista, sijoittelun optimointia ja erilaisia yhteiskäyttömalleja.

Materiaali on vapaasti hyödynnettävissä kunnille, kylille ja hanketoimijoille, jotka suunnittelevat vastaavia liikkumisratkaisuja tai haluavat kehittää maaseudun saavutettavuutta.

Älykäs kyläsuunnitelma – pohja kylien strategiatyöhön

Älykkään kyläsuunnitelman pohja on kehitetty Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hankkeessa kylien käytännön tarpeisiin.

Pohja toimii kylien strategiatyön tukena ja tarjoaa valmiin rungon kylän nykytilan kartoittamiseen (SWOT-analyysi), vision ja tavoitteiden määrittelyyn sekä konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun.

Materiaali on suunniteltu joustavaksi: kylät voivat hyödyntää sitä haluamallaan tavalla, joko kokonaisuutena tai valikoimalla siitä itselleen sopivia osioita. Pohja soveltuu sekä uuden kyläsuunnitelman laatimiseen että olemassa olevan suunnitelman päivittämiseen.

Suunnitelmapohja tukee pitkäjänteistä kehittämistyötä ja toimii samalla hyvänä perustana hankehakemuksille, yhteistyölle ja kylän yhteisen vision kirkastamiselle.

Pohja pohjautuu Smart Villages -ajatteluun, jossa korostuvat paikallislähtöisyys, digitalisaation hyödyntäminen, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys.

Jälkitiedote: Hevostallien teknologiat -webinaari 18.3.2026 /Tallenne saatavilla

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanke ja TTS järjestivät 18.3.2026 maksuttoman webinaarin, joka kokosi yhteen hevosalan toimijoita keskustelemaan teknologisista ratkaisuista, talliympäristöjen kehittämisestä ja alan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko talliyrittäjiä, alan asiantuntijoita ja harrastajia. Webinaarin tavoitteena oli tuoda esiin käytännön esimerkkejä teknologian hyödyntämisestä, jakaa kokemuksia sekä tarjota tietoa ajankohtaisista rahoitusmahdollisuuksista. Hanke on rahoitettu EU:n maaseuturahoituksesta.

 

Puhujien keskeiset nostot

Jenni Naukkarinen (OAMK) – Teknologia osana hevosalan yrittäjyyttä -hankkeen tuloksia

“Hevosalalla teknologiaa pidetään yhä hajanaisena ja vaikeasti saavutettavana, mutta suurin tarve on ratkaisuissa, jotka helpottavat fyysistä työtä, säästävät aikaa ja tukevat sekä ihmisten että hevosten hyvinvointia.”

Tea Elstob (TTS) – Soveltuvaa teknologiaa hevostalleille

“Teknologiat kyllä soveltuvat hevosalalle – haaste ei ole välineiden puute, vaan ajattelutapa ja rohkeus tarkastella työtä uudella tavalla.”

Riikka Takaneva (yrittäjä, Larva‑Jussila) – Talliyrittäjän kokemuksia

“Suurimmat hyödyt teknologiasta syntyvät silloin, kun se aidosti vähentää käsityötä – meillä tarhojen koneellinen siivous ja kestokuivikepohjat ovat vapauttaneet tuntikausia työaikaa.”

Juha‑Pekka Nikkola (Uudenmaan elinvoimakeskus) – Rahoitusmahdollisuudet

“Investointitukien lähtökohtana on liiketoiminnan kehittäminen – teknologiaa voidaan tukea osana kokonaisuutta, kun se parantaa kannattavuutta ja työllistämismahdollisuuksia.”

 

Kiitos osallistujille!

Tilaisuus herätti keskustelua ja osoitti, että kiinnostus tallien teknologisiin ratkaisuihin on vahvassa kasvussa. Yhteinen näkemys oli, että teknologia voi tuoda merkittävää hyötyä sekä hevosten hyvinvointiin että tallien arjen sujuvuuteen – kunhan ratkaisut ovat käytännöllisiä, kustannustehokkaita ja helposti käyttöönotettavia. Pienelle tallille sopii erilaiset ratkaisut, kuin isolle tallille. Investoinnin ei tarvitse aina olla kokoluokaltaan mittava tuottaakseen työn tuottavuutta.

 

Hevostallien teknologiat ‑webinaarin tallenne (YouTube)

 

Lisätietoja:
Tea Elstob, tea.elstob@tts.fi

Sosiaalinen ehdollisuus

Sosiaalinen ehdollisuus koskee maatalousyrittäjiä, jotka toimivat työnantajina. Sosiaalinen ehdollisuus astui voimaan reilu vuosi sitten.

Hanke haastatteli maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiia Liuhalaa, millaisia vaikutuksia sosiaalisen ehdollisuuden tulolla on marjanviljelijöille.