Ruoan ja maiseman kestävää tuotteistusta Unkarissa (webinaarin materiaali)

Toteutimme 27.1.2026 webinaarin: Ruoan ja maiseman kestävää tuotteistusta Unkarissa – käytännön esimerkkejä paikallistalouden ja lyhyiden ruokaketjujen kehittämisestä

Asiantuntijana toimi Attila A. Králl. Hän on ekologi & väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on 20 vuoden kokemus luonnonsuojelun ja kestävien ruokajärjestelmien parista BirdLife Europe:ssa ja Unkarissa.

Webinaarin ohjelmassa:
• Unkarin kansallispuistot luonnonmukaisen maatalouden mallialueina & kansallispuistotuote-verkosto
• Agri Kult -aloitteet: lyhyet ruokaketjut, tuottajatorit, pienimuotoinen jalostus
• Korkean lisäarvon tuotteiden markkinat & ketjun läpinäkyvyys

Tilaisuus oli osa Ilmastotaitaja sekä Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeiden toimintaa.

Hevonen pihatossa -opas

Oppaan keskeisimpänä tarkoituksena on koota yhteen 1.1.2026 voimaan tulevan uuden hevosten hyvinvointiasetuksen vaatimukset keskittyen pihattoihin sekä vinkkejä niiden toteuttamiseen.

Lisäksi opas kokoaa lain minimivaatimusten rinnalle suosituksia hyvinvointia edistävistä pihatto-olosuhteista etenkin vuonna 2025 julkaistusta hevosten hyvinvointimittaristosta. Myös muita asiantuntijalähteitä on hyödynnetty.

Tarkista aina ajantasainen lainsäädäntö Finlexin tai Ruokaviraston sivuilta. Opas on opiskelijan kokoama.

Opas on osa Emmi Hämäläisen agrologiopintojen opinnäytetyötä ”Hevosen hyvinvointi pihatossa –opas pihatonpitäjille” (2025). Opas pohjautuu opinnäytetyön tietoperustaan. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseuksesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637126
Kestävä keskisuomalainen maatila –hanke (KeKeMa) toimi työn toimeksiantajana.

KeKeMa on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinsituutinja ProAgriaKeski-Suomen toteuttama hanke Keski-Suomen alueella 1.5.2025-31.5.2026 välisenä aikana. Hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta.

 

Löytyykö kotipuutarhastasi Hankkijan Herkkua tai Osmolan Kasvattia

Luonnonvarakeskus etsii puutarhamarjojen geenipankkiin vanhoja karviaismarjalajikkeita. Tätä nykyä Kansalliseen geenipankkiin on hyväksytty tai ehdolla lähes viisisataa hedelmä- tai marjakasvikantaa, ja karviaislajikkeita löytyy 17.

Viljelykasvien perinnöllisen monimuotoisuuden ja kestävän käytön turvaaminen on tärkeää. Ensinnäkin Suomen olosuhteisiin sopeutuneet pelto- ja puutarhakasvien geenivarat ovat maatalous- ja puutarhatuotantomme perusta, ja myös osa kriisi- ja huoltovarmuutta.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen puhui aiheesta tänä vuonna 2025 Helmiseminaarissa, jonka järjesti Kehitysyhtiö SavoGrown Monimuotoisuuden lisääminen marjatiloilla -hanke.

Vastuullisuusviestintä (webinaarin materiaali)

Marraskuussa 2025 järjestetty kaksiosainen webinaarisarja tarjosi käytännön vinkkejä ja esimerkkejä, joiden avulla viet vastuullisuusviestintäsi uudelle tasolle. Webinaarien asiantuntijana Visit Finland Akatemian valmentaja Anu Ruusila Cordial Communications Oy:stä.

 

Vaihtoehtoja ja rahoitusmalleja luonnonhoitoon (webinaarin materiaali)

Webinaarin ohjelma ja esitykset:

  • Vastuullisuustyön mahdollisuudet luonnonlaidunten hoidossa, Erika Haakana kehityspäällikkö, Valio Oy
  • Perinneympäristöjen hoidon tuki voimajohtoalueilla, Tiina Seppänen vanhempi asiantuntija, Fingrid Oyj
  • Kehittyvät luonnonarvomarkkinat ja maanomistajan uudet ansaintamahdollisuudet, Anna-Rosa Asikainen juristi, MTK
  • Luonnonhoito arkeologisilla kohteilla ja Museoviraston avustukset, Olli Soininen intendentti, Museovirasto
  • Case Hämeen linnan vallit – maisemanhoitoa lammaslaidunnuksella – yksityiset sopimukset, Sanna Ihatsu arkkitehti, Casaco Studio

 

Aurinkovoima ja maatalousympäristö (webinaarin materiaali)

Tilaisuuden esitykset: 

  • Tervetuloa, Leena Lahdenvesi-Korhonen maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja, MKN Keskus
  • Maakuntakaavoitus ja aurinkovoimarakentaminen Uudellamaalla, Henri Jutila erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto
  • Aurinkovoima ja YVA, Reetta Suni ylitarkastaja, Uudenmaan Ely-keskus
  • Kunnan moninaiset roolit aurinkovoimahankkeissa, Tiitus Kuisma yleiskaavasuunnittelija, Lohjan kaupunki
  • Hankeprosessit pähkinänkuoressa, Anna Eriksson hankekehityspäällikkö, IBV Suomi Oy
  • Aurinkovoiman ilmastovaikutukset, Ilkka Leinonen tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
  • Aurinkovoima-alueiden kannattavuus suhteessa metsätalouden tuottoihin – Aurinkometsä-hankkeen tuloksia, Jussi Leppänen tutkija, Luonnonvarakeskus
  • Viidesosa pelloista aurinkovoimatuotantoon, maatalousyrittäjän kokemuksia aurinkovoimahankkeesta Sebastian Sohlberg maanviljelijä, Malmgård Sjundeå, tila Siuntiossa
  • Lammaslaidunnus aurinkopuistoissa, Tiina Jokela lampuri, Mäkelän lammastila

 

 

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennuksen koontimateriaali

Hankkeita liikkeelle! fasilitointivalmennus on touko-syyskuussa 2025 toteutettu valmennus maaseutuverkoston aktivoijille. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa maaseudun kehittäjien fasilitointitaitoja ja syventää osaamista monitoimijaisen yhteistyön edistämiseen. Oppimista tukeva aineisto on koottu materiaaliksi, johon voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Koulutuksen sisältö

Koulutus sisälsi orientoivan webinaarin, jossa osallistujat perehtyivät fasilitoinnin merkitykseen ja rooliinsa kehittämistyössä. Valmennus jakautui kahteen osioon; ensimmäisessä syvennettiin fasilitaattorin ydintaitoja, kuten havainnointia, kuuntelemista ja kysymistä. Toisessa osiossa keskityttiin oppimisen juurruttamiseen ja fasilitaattorin identiteetin vahvistamiseen. Osallistujat oppivat hyödyntämään Ideavirtaamo-menetelmää, joka on osallistava yhteisinnovoinnin menetelmä maaseudun toimijoille. Valmennuksessa keskeistä oli kokemuksellinen oppiminen, jonka tärkeänä osana oli yhteinen valmistautuminen valtakunnalliseen ideavirtaamoon, sen toteutus ja oppimista tukenut reflektio.

Koulutuksen aikana pyrittiin luomaan luottamuksellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa virheiden kautta oppiminen on sallittua. Reflektio ja yhteinen kokemus olivat keskeisiä elementtejä oppimisprosessissa. Osallistujat saivat myös käytännön työvälineitä etäfasilitointiin. Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen edistää fasilitaattorin toimintaa kehittämistyössä. Valmennuksen päätöksessä osallistujat reflektoivat oppimistaan ja jakoivat saamaansa palautetta yhteisen kehityksen edistämiseksi.

Ideavirtaamon konseptikuvaus

Ideavirtaamo on menetelmä, joka edistää monialaisten hankekumppanuuksien syntymistä ja uusien hankeideoiden kehittämistä. Tavoitteena on lähitilaisuuksissa yhteiskehittämällä luoda timanttisia hankeideoita tärkeistä teemoista, jotka vastaavat esimerkiksi alkutuotannon tarpeisiin tai ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ideavirtaamoon haettaessa osallistujat valitsevat kehitysaiheensa ja työskentelevät pienryhmissä fasilitaattoreiden johdolla. Ideavirtaamon toteuttaminen sisältää useita vaiheita, kuten teeman valinnan, potentiaalisten osallistujien tunnistamisen sekä tapahtuman markkinoinnin.

Tapahtuman alussa käydään läpi yhteisinnovoinnin periaatteet ja työskentelyn pelisäännöt. Pienryhmätyöskentelyssä ideat kypsyvät konkreettisiksi hankeaihioiksi, ja päivän päätteeksi osallistujat esittelevät työnsä tulokset. Menetelmä korostaa eri taustaisten toimijoiden arvostamista ja osallistumista sekä vuorovaikutusta ja kumppanuuksien rakentamista. Osallistujilta odotetaan sitoutumista jatkokehittämiseen tapahtuman jälkeen.

Ideavirtaamo tarjoaa mahdollisuuden oppia yhteiskehittämisen taitoja ja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin, erityisesti maaseudun ja maatalouden teemoissa. Dynaaminen ja osallistava lähestymistapa voi johtaa merkittäviin innovaatioihin ja kehitysaihioiden syntyyn.