Maaseuturahoituksella rannat kuntoon 4.12.2025 Maisemanhoito Kyläyhdistykset ovat hyödyntäneet investointirahoitusta yhteisten rantojen kunnostuksessa. Huhtaan kyläyhdistys kunnosti Entun lavan lammen rannan palvelemaan paremmin uimareita. Samalla poistettiin vesikasvillisuutta sekä ohjattiin ojavesiä lammen vedenlaadun parantamiseksi. Toinen lammen kunnostushanke toteutettiin Tammelassa, jossa Susikkaan kyläyhteisö ry:n kylätalon edustan lampi ruopattiin ja ranta maisemoitiin. Virkistyskäytön mahdollistamiseksi myös uimaranta sai uuden laiturin ja rantahiekan. Kylän yhteisen uimarannan kunnostus voi alkaa myös ihan nollasta. Lehijärven Pelkolan kylän asukkaat halusivat kunnostaa ränsistyneen uimarannan ja ensitöikseen perustivat Pelkolan kyläyhdistyksen. Leader-rahoituksen hakemisen jälkeen he järjestivät rannan raivaus- ja siivoustalkoot yhteistyössä Hattulan nuorten remppaleiriläisten ja VIIVI-hankkeen kanssa, jonka jälkeen hankerahalla rakennettiin laituri, uimakoppi, veneenlaskupaikka, hiekkaranta kiveyksineen sekä grillipaikka. Tällaiset asukkaiden yhteiset projektit vahvistavat kylien yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Vesienhoito Investointirahoitusta voi hakea oman lähijärven kunnostus- ja hoitotoimiin. Tammelan Oksjärvellä tyhjennettiin täyttynyt laskeutusallas lietteestä ja samalla rakennettiin talkoilla rankanippusuodattimia altaaseen. Myös Lopen Särkijärvellä on käynnissä laskeutusaltaan tyhjennys ja biohiilisuodattimen asennus. Hankkeessa myös korjataan vanha pohjapatosarja ja rakennetaan uusi lasketusallas pidättämään valuma-alueelta tulevaa kiintoainesta. Rehevöityneen järven hoito on pitkäjänteistä työtä. Lintumaan- ja Kallijärven kyläyhdistys on jo vuosien ajan tehnyt käsivoimin niittoa hillitäkseen järvien umpeenkasvua. Lisäapua hoitotoimiin saatiin Leader-rahoituksena ja ensi kesänä järvillä toteutetaan koneellista niittoa ja pienimuotoista ruoppausta veden vaihtuvuuden parantamiseksi. Vieraslajit Kanta-Hämeen vesillä mm. vieraslaji isosorsimo vaikeuttaa virkistyskäyttöä ja syrjäyttää alkuperäistä rantakasvillisuutta. Hämeen ELY-keskus rahoitti Katumajärven suojeluyhdistyksen ja Matkolammen suojeluyhdistyksen yhteishanketta, jossa poistettiin koneellisesti isosorsimokasvustoja molemmilta järviltä. Suurimmat poistokohteet sijaitsivat järviin tulevien ojien suissa sekä uimarantojen läheisyydessä. Myös kitkentätalkoot ovat tärkeä osa isosorsimon torjuntaa etenkin sellaisilla järvillä, jonne kasvi on vasta levinnyt. Talkootyö luetaan osaksi hankkeen omarahoitusosuutta. Lisätietoa rahoituksesta Täältä löydät apua ja vinkkejä Maaseuturahaston investointihankkeiden hakemiseen: https://maaseutu.fi/kehittajalle/ymparisto-ja-ilmasto/ Tukea hankkeiden ideointiin ja hakemuksen täyttöön saat myös VIIVI-hankkeelta: https://www.vanajavesi.fi/tietoa-meista/hankkeet/vauhtia-vesistoinvestointeihin/ Pidetään yhdessä huolta vesistämme! VIIVI-hankkeen toteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Vanajavesikeskus. Hanke toteutetaan Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2023-2027 rahoituksen turvin. Mika Soramäki ja Heidi Kontio
Lelyn CowLocator herätti kiinnostusta Vertaistekno-hankkeen pienryhmätapaamisessa 22.9.2025 Vertaistekno-hanke on vuosina 2024–2025 toteutettava valtakunnallinen maatilojen kehittämisen yhteistyöhanke, jossa kerätään ja jaetaan käytännönläheistä tietoa uusien teknologioiden käyttöönotosta maatiloilla. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yrittäjille oppiminen vertaiskokemusten kautta sekä omakohtaisten kokemusten kerryttäminen uusien teknologioiden parissa. Lelyn Cow Locator – paikannusjärjestelmä tuo tilalliselle säästöä työajassa sekä selkeyttää työntekoa. Loukasten tilalla lehmät asuvat neljän robotin pihattonavetassa, joka on valmistunut viisi vuotta sitten. Uutta pihattonavettaa suunnitellessa tilalliset ovat halunneet panostaa eläinten hyvinvointiin sekä järkevöittää työmäärää. Viljelijä Anna Dännback kertookin, että: ”Navetta on lehmien koti. Mikäli lehmillä on navetassa kaikki hyvin, niin silloin on kaikki hyvin myös ihmisillä, jotka työskentelevät siellä lehmien kanssa”. Nhk:n robottimyynnin päällikkö Juuso Kukkola kertoo, että Lely CowLocator- paikannusjärjestelmää myydään Suomessa noin 3 kappaletta vuodessa pääosin navetoihin, jossa on 4 tai useampia lypsyrobotteja. Loukasten tilalla on päädytty ratkaisuun, jossa Lelyn CowLocator-paikannusjärjestelmä on käytössä 96 metrin matkalla pihattonavettaa pois lukien osastot navetan alkupäästä. Nämä osastot ovat varattuina sairaita ja erityistä tarkkailua vaatia eläimiä varten, jolloin karjanhoitajan tulisi myös tuntea sen alueen eläimet huolineen. Loukasten tilan pihattonavetasta löytyy 16 paikannusantennia, jotka roikkuvat katosta ja ovat yhteydessä lehmien kaulapantojen respondereihin. Niiden avulla lehmät ovat helppo löytää. Kaulapannat keräävät monenlaista dataa lehmistä muun muassa terveyteen ja kiimaan liittyvät havainnot. Paikannusjärjestelmän avulla kyseisen lehmän löytäminen navetasta on nopeampaa ja hyöty korostuu erityisesti uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden saapuessa tilalle. Datan määrä – hyötyä ja haasteita CowLocator toimii osana Lely Horizon -tuotannonhallintaohjelmaa, jonka kautta on mahdollista kerätä ja yhdistää eri osa-alueiden tiedot maitotiloilla. Ohjelma tarjoaa tiedon siemennettävistä lehmistä ja paikannuksen avulla nämä kyseiset lehmät on helppo löytää ja hakea siementäjää varten valmiiksi paikalle. Kääntöpuolena omassa puhelimessa olevalle ohjelmalle on suuri datatulva, joka ei tunne työaikoja vaan kuormittaa tilallista ja työntekijöitä viesteillään myös työvuoron ulkopuolella ja loma-aikoina. Dataa onkin tiloilla saatavissa nykyään niin paljon, että yrittäjän itse tulee tarkasti myös osata rajata mitä tietoja heidän tilallansa halutaan seurata ja miten kerättyä tietoa voi hyödyntää. Toisaalta arjessa, jos dataa ei yhtäkkiä olekaan saatavilla totuttuun tapaan työnteko vaikeutuu. Pienryhmäläisten kokemukset – selkeyttä, säästöä ja realismia Tilakäynnin jälkeen järjestetyssä pienryhmähaastattelussa korostuivat näkökulmat, jotka puhuvat järjestelmän toimivuuden puolesta. Puheenvuoroissa tuli esille paikannusjärjestelmän käytön selkeys ja helppous, sekä myös tilakäynnillä saadun tiedon luotettavuus aidon käyttäjäkokemuksen kautta. Kommentit korostivat järjestelmän käytön selkeyttä, helppoutta ja luotettavuutta: ”Uutena työntekijä tai harjoittelijana tilalla töihin tarttuminen olisi varmasti helpompaa ja säästäisi työaikaa.” “Tiedon saanti oli sujuvaa ja järjestelmä toimi hyvin yhteen muun navettateknologian kanssa.” “Paikannusjärjestelmä vaikutti todella toimivalta – lehmät löytyivät nopeasti ja järjestelmä oli helppo ymmärtää.” Huolenaiheena pienryhmässä nousi järjestelmän taloudellinen kannattavuus erilaisilla tiloilla: ” Jos omalle tilalle miettisi niin riippuisi paljon tilakoosta, että jos on tosi paljon lehmiä niin voisi olla järkevää hankkia.” ”Mikäli on paljon ulkopuolista työvoimaa tai robottien määrä nousee yli kolmeen niin voisi olla hankintana järkevä.” Keskustelua käytiin myös sen tiimoilta, että vielä maitotilalta saatava data ei pysty korvaamaan ihmisen osaamista vaan on lähinnä tukena ihmisen tekemässä työssä. Pienryhmäläisten kokemus hankkeen järjestämästä tutustumiskäynnistä Loukasten tilalle oli hyvin positiivinen kaiken kaikkiaan, ja samalla he saivat paikannusjärjestelmän lisäksi muutakin uutta tietoa navetan uusista teknologioista. Katso lyhyt video laitteen toiminnasta YouTube-kanavalta. Videon linkki: https://youtu.be/ANF-mBb1odc Lisätietoja: Isa Vuohelainen Opetusassistentti, Hämeen ammattikorkeakoulu isa.vuohelainen@hamk.fi
