Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle

Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle

ELY-keskus on valinnut rahoitettavaksi 13 uutta hanketta Hämeen maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta suunnataan esimerkiksi laajakaistahankkeisiin, pyörämatkailun kehittämiseen, suureen viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja ympäristötekoihin. Ensi vuonna ELY-keskusten sijaan maaseutua kehittävät elinvoimakeskukset yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.

Hämeen ELY-keskus on valinnut uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia kehittämishankkeita alueellaan Päijät- ja Kanta-Hämeessä syksyllä päättyneellä valintajaksolla.

– Erityispiirteenä viimeiseltä valintajaksolta voi nostaa esiin maaseudun laajakaistainvestoinnit, joita valittiin rahoitettavaksi neljä kappaletta ja haettiin muutama lisää. Toimiva netti sujuvoittaa arkea suoratoistopalveluista sähköiseen asiointiin ja siten omalta osaltaan tukee maaseudulla asumista. Vakaa yhteys on tietysti tärkeää myös työnteon ja yrittämisen kannalta, ELY-keskuksen maaseutuyksikön kehittämispäällikkö Timo Kukkonen sanoo.

Vuoden viimeisellä hakujaksolla ELY-keskukselta haettiin rahoitusta 23 hankkeeseen yhteensä lähes 4,4 miljoonan euron edestä. Rahoitusta puolestaan esitettiin myönnettäväksi 13 hankkeelle yhteensä yli 2,3 miljoonan euron edestä. Maaseuturahoitusta suunnataan esimerkiksi pyörämatkailun kehittämiseen, viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen.

– Rahoitettavaksi valittujen hankkeiden joukossa ovat myös ympäristö- ja ilmastoinvestointien erillismäärärahasta rahoitettavat Heinolaan ja Tammelaan sijoittuvat hankkeet. Tätä tukirahaa on ollut vaikea saada liikkeelle ja nyt saadaan ympäristöä kuntoon, Kukkonen kertoo.

Kilpailu maaseudun hankerahoituksesta äärimmäisen kovaa

Koko vuoden osalta maaseudun hankerahoitusta on haettu ELY-keskuksesta runsaasti ja kilpailu rahoituksesta ollut todella kovaa. Hanketukia on myönnetty tarkastelujaksolla 1.1.2025–30.11.2025 ELY-keskuksen kautta 21 hankkeelle yhteensä noin 2,6 miljoonan euron edestä esimerkiksi yrittäjyyden, ympäristön, ruokasektorin ja matkailun tukemiseen. Koko vuoden osalta summa vielä kasvaa, kun joulukuussa tehtävät päätökset huomioidaan.

Maaseudun yritystukien kysyntä on puolestaan jäänyt ennakoitua vaisummaksi, ja yrityksiä olisi mahdollisuuksia tukea vielä nykyistä enemmän. Maaseudun yritystukia ELY-keskuksen kautta myönnettiin tarkastelujaksolla noin 1,3 miljoonan euron edestä.

Paikalliseen kehittämiseen Leader-ryhmien kautta miljoonia

Hämeen paikalliset maaseudun kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät Päijänne-Leader ry, EMO ry, Linnaseutu ry ja LounaPlussa ry kanavoivat marraskuun lopulle ulottuvalla tarkastelujaksolla yhteensä miltei 2,6 miljoonaa euroa maaseudun yhteisöjen ja yritysten tueksi. Lisäksi tukipotti kasvaa vielä loppuvuoden aikana. Päijänne-Leader ry:n toiminta-alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle ja EMO ry:n Uudellemaalle, joten osa tukisummasta on ohjautunut myös naapurimaakuntien hyväksi.

Leader-ryhmien kautta on tänä vuonna tuettu esimerkiksi varautumista ja turvallisuutta kyläradioiden kautta. Tuella tehdään myös ympäristötekoja vieraslajien tuhoamisen ja vesistöhankkeiden myötä sekä innostetaan lapsia ja nuoria tieteen pariin. Lisäksi Leader-ryhmistä on tuettu liikuntaa kävelyfutiksen ja kulttuuria esimerkiksi Heljä Liukko-Sundströmin teosten luetteloinnin muodossa – paikallisia maaseudun yrityksiä unohtamatta.

– Leader-rahoitus on paitsi todellista lähirahoitusta oman alueen yhteisöjen ja yritysten tueksi myös tarkasti ajan hermolla vastaamassa esimerkiksi ajankohtaisiin varautumisen ja liikkumattomuuden haasteisiin sekä ympäristön ja nuorten tarpeisiin, toteavat Hämeen Leader-ryhmien toiminnanjohtajat Anu Taipale (Päijänne-Leader ry), Jussi Pakari (Linnaseutu ry), Esko Pietari (EMO ry) ja Tuula Kallioinen (LounaPlussa ry).

Kanta- ja Päijät-Häme jakautuvat erilleen vuodenvaihteessa – maaseudun kehittäminen jatkuu elinvoimakeskuksista käsin

Aluehallintouudistuksen seurauksena Hämeen ELY-keskus lakkaa vuoden alusta, kun ELY-aika päättyy ja elinvoimakeskusten aika alkaa. Hämeessä uudistus näkyy konkreettisesti siinä, että ELY-keskuksen nykyinen alue jakautuu uudistuksessa kahtia. Kanta-Häme kuuluu jatkossa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen yhdessä Pirkanmaan kanssa, kun taas Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat uuden Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen.

– Uudistus avaa uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia myös maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta myös jatkossa Hämeen maakuntien yhteiset kehittämishankkeet ovat edelleen mahdollisia ja jopa toivottavia, vaikka maakunnat hallinnollisesti jakautuvatkin eri suuntiin. Hyviä hämäläismaakuntien yhteisiä hankkeita on ollut esimerkiksi ruokasektorin, yrittäjyyden ja maatalouden tukemisen teemojen ympärillä, Kukkonen kertaa.

Vaikka organisaatiot ja aluerajat muuttuvat, EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksella tuetaan jatkossakin Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutua.

– Pyrkimys on, että hakemusten käsittely jatkuu mahdollisimman normaalisti, nopeasti ja sujuvasti. Vuoden loppuun asti tehdään töitä vielä ELY-keskuksesta käsin ja ensi vuonna Hämeen maaseutua sitten kehitetään elinvoimakeskuksista, Kukkonen päättää.

 

Lisätietoja:

ELY-keskus: Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 065, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Leader-ryhmät toiminta-alueineen:

Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa Mäntyharjun kunnassa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462

LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715

Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972

Vastuullinen ja kannattava liiketoiminta vahvistaa Järvi-Suomen elinvoimaa

Vastuullinen ja kannattava liiketoiminta vahvistaa Järvi-Suomen elinvoimaa

Järvi-suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) neljäs päätavoite on lisätä vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä edistää kestävää asumista Järvi-Suomen maaseudulla. Ohjelma tukee ratkaisuja, jotka yhdistävät ympäristövastuun, taloudellisen kannattavuuden ja alueen vetovoiman.

Maaseudun elinvoima rakentuu luonnon ja ilmaston hyvinvoinnin lisäksi kestävistä elinkeinoista ja asumisratkaisuista. JÄSMY-ohjelma vuosille 2020–2027 tukee kehitystä, jossa ympäristövastuullisuus ja taloudellinen kannattavuus kulkevat käsi kädessä.

Vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä kestävää asumista Järvi-Suomessa lisätään kehittämällä kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia, turvaamalla toimivat lähipalvelut sekä esimerkiksi viestintään liittyvien toimien kautta. Lisäksi edistetään hajautetun ja uusiutuvan energian tuotantoa ja hyödyntämistä. Laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut nähdään tärkeinä toimina JÄSMY-ohjelmassa. Lisäksi ohjelma tukee ruokajärjestelmän kestävyyttä, mikä lisää omalta osaltaan huoltovarmuutta.

Vastuullinen vihreä siirtymä luo uusia mahdollisuuksia

JÄSMY-ohjelman kautta EU:n maaseuturahoituksella on tuettu 21 hanketta vastuullisen ja kannattavan liiketoiminnan edistämiseen ja kestävään asumiseen, joiden yhteenlaskettu rahoitus on lähes 5,7 miljoonaa euroa.

Hankkeissa kehitetään muun muassa ruokamatkailua, edistetään energiatehokkuuden parantamista maatiloilla ja lisätään monimuotoisuutta esimerkiksi marjatiloille. Näiden JÄSMY-hankkeiden avulla on luotu ja luodaan edelleen pohjaa kestävälle maaseutuelämälle, jossa asuminen ja elinkeinot tukevat ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta. Hankkeiden toimenpiteillä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja tarjota esimerkkejä siitä, miten kestävät toimintatavat ovat myös taloudellisesti kannattavia.


Tutustu tavoitteessa rahoitettuihin hankkeisiin:

Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa -hanke

Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa -hanke on tiedotus- ja viestintähanke, joka yhdistää Etelä-Savon luomutuottajat, kaupat ja ruokapalvelut yhdessä työstämään viestintämateriaalia ja viestimään kuluttajille paikallisen luomutuotannon esille nostamiseksi. Viestinnässä tuodaan vahvasti esille Etelä-Savon saamaa EU:n paras luomualue 2024-palkinto.

Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi)

Pohjois-Savon kestävät kylät -hanke

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ympäristötekoja Pohjois-Savon kylillä ja paikallisyhteisöissä. Hankkeessa toteutettava ympäristöteko voi olla esimerkiksi maisemanhuolto, energiaremontti, ympäristötaideteos, linnunpöntöt, tai jokin kierrätysratkaisu. Tavoitteena on mahdollistaa vähintään 45 ympäristötekoa Pohjois-Savon kylillä ja paikallisyhteisöissä.

Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi)

 

Lue lisää JÄSMY-ohjelmasta ja sen vaikutuksista Järvi-Suomen alueella:



Ympäristö- ja ilmastotyötä lähes sadan JÄSMY-hankkeen voimalla



Järvi-Suomen vesistöjen tila turvataan yhteistyöllä



Järvi-Suomi kohti hiilineutraaliutta, JÄSMY tukee ilmastotavoitteita

Mikä on JÄSMY?

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma 2020–2027 tukee viiden Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksen (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamista yhteistyön avulla. JÄSMY-ohjelma tukee myös ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamista, eli JÄSMY on osa EU:n maaseuturahoitusta. Ohjelma jatkuu vuodelle 2027.

Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä

Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä

Lounais-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskukset julkaisevat yhteisen eläintukikoulutusvideon tammikuun puolivälissä. Videolinkki julkaistaan osoitteessa maaseutu.fi ja toimitetaan sähköpostilla kaikille alueen kotieläintiloille.

Koulutuksessa käydään läpi muun muassa EU:n eläinpalkkioiden vaatimuksia A-, B- ja C-tukialueilla sekä ja eläinten hyvinvointikorvausten tukiehtoja. Eläinpalkkiot ovat haettavissa 8.–22.1.2026 ja eläinten hyvinvointikorvaus 8.1.–4.2.2026. Pohjoinen kotieläintuki, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki ja alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimus ovat haettavissa 17.2.–12.3.2026.

Mukana koulutuksessa ovat myös Ruokaviraston valtioneläinlääkäri ja kuntien maaseutupalvelut, jotka kertovat eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä.

Lisätiedot:

  • Varsinais-Suomi: Henna Ekman, p. 02 9502 3031
  • Satakunta: Mari Roslund, p. 02 9502 2062
  • Uusimaa: Henrika Taimiaho, p. 02 9502 1192

etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Valtion aluehallinto on uudistumassa. ELY-keskusten toiminta loppuu vuoden vaihteessa ja maaseutuyksiköiden tehtävät siirtyvät uusiin elinvoimakeskuksiin.

Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan

Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan

Perinnemaisemien eli perinnebiotooppien hoidosta maksettavia korvauksia nostetaan vuodesta 2026 lähtien. Myös suojavyöhykkeiden eli muun muassa vesistöjä suojaavien nurmikasvustojen korvaukset nousevat.

Perinnemaisemien hoitosopimukset eli maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukset ovat viisivuotisia maatalouden ympäristösopimuksia. Niiden tuen korotus on osa EU:n maatalouspolitiikan (CAP) kansallisen suunnitelman muutosta, jonka Euroopan komissio hyväksyi lokakuun alussa.

Uudet tukitasot vuoden 2026 alusta lähtien ovat:

  • arvokkaat perinnebiotoopit 650 €/hehtaari ja
  • luonnonlaitumet ja muut sopimuskohteet 550 €/hehtaari.

Korotettua korvausta maksetaan ensi vuodesta lähtien myös vanhoille ympäristösopimuslohkoille, ei ainoastaan uusille sopimuslohkoille.

Satakunnassa on maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksia sekä kosteikkojen hoitosopimuksia tällä hetkellä yhteensä 1 308 hehtaarin alalla. Satakunnan tavoite vuodelle 2025 oli 2 710 hehtaaria.

Satakunnan ELY-keskuksessa ympäristösopimuksia käsittelevä tarkastaja Johannes Perttula uskoo, että tukitason nousu lisää kiinnostusta perinnemaisemien hoitoon.

– Monella satakuntalaisella maatilalla on esimerkiksi vanhoja laidunmaita, jotka sopisivat hyvin EU-rahalla tuetun maiseman hoitosopimuksen piiriin. ELY-keskukseen voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä ja selvittää, saisiko kohteen hoitamiseen tukea.

Myös suojavyöhykkeiden tuet nousevat

Suojavyöhykkeet ovat pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa ja maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Suojavyöhykkeistä maksettava korvaus nousee vuodesta 2026 alkaen 350 eurosta 430 euroon.

– Satakunnassa suojavyöhykkeitä on perustettu 1 110 hehtaarin verran. Viljelijät voivat tarkastaa kätevästi Vipu-palvelun karttaosiosta, onko heidän maillaan suojavyöhykesopimukseen kelpaavia aloja, Perttula sanoo.

Valtion aluehallinto on uudistumassa. ELY-keskusten toiminta lakkaa 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta.  Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten pohjalta perustetaan uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026.

Yhteystiedot:

Johannes Perttula, tarkastaja, Satakunnan ELY-keskus

0295 022 025, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi



Suojavyöhykkeiden sitoumusehdot Ruokaviraston verkkosivuilla



Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukset Ruokaviraston verkkosivuilla


Uutinen

17.12.2025

Lounais-Suomen ja Uudenmaan eläintukikoulutusvideo julkaistaan tammikuun puolivälissä


Uutinen

17.12.2025

Perinnemaisemien hoitosopimusten ja suojavyöhykkeiden korvauksia nostetaan


Uutinen

03.12.2025

Valtion aluehallintouudistus vaikuttaa myös maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Lounais-Suomessa



Ylä-Savon Veturi palkitsi Leader-toimijoita

Ylä-Savon Veturi palkitsi Leader-toimijoita

Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry palkitsi aktiivisia Leader-toimijoita. Tunnustukset jaettiin 11. joulukuuta Iisalmessa. Tänä vuonna palkitsemisperusteissa arvostettiin pitkäjänteisyyttä sekä Leader-periaatteiden toteutumista.

Kiuruveden Mehustamo Oy on Vuoden Leader-Yritys

Kiuruvedellä pitkään toimineen mehustamon toiminta uhkasi loppua, mutta rohkeat yrittäjät Aappo Lind ja Laura Kauranen päättivät jatkaa toimintaa. Kiuruveden Mehustamo Oy ryhtyi luottavaisin mielin osa-aikaisen yritystoiminnan kehittämiseen ja teki merkittävät alkuinvestoinnit uusimalla tehokkaat ja nykyaikaiset laitteet. Uusi mehustuslinjasto mahdollisti mehustusvolyymin tuplaamisen vanhoihin laitteisiin nähden.

”Olemme luonnollisesti kiitollisia saamastamme tunnustuksesta Ylä-Savon Veturilta”, toteaa Aappo Lind ja jatkaa: ”Toivomme että saamamme tuki ja näkyvyys kannustavat muitakin alueen yrityksiä ja yhteisöjä hakemaan avustusta hankkeisiinsa. Meille laiteinvestointi sekä siihen saatu tuki olivat välttämättömiä mehustamotoiminnan nykyaikaistamiseen nopealla aikataululla. Kulunut syksy näytti, että investointi oli järkevä. Jatkossa pystymme palvelemaan asiakkaita entistä tehokkaammin ja välttämään ainakin pahimpien ruuhkien syntymistä.”

Elintarvikkeiden jalostaminen on Leader-rahoituksen merkittävää kehittämisaluetta, mutta Ylä-Savossa on viime vuosina ollut harmittavan vähän toimintaa tällä toimialalla. Ylä-Savon Veturin hallitus arvostikin perusteluissaan yrittäjien panostusta paikalliseen elintarvikejalostukseen. Yrityksellä nähdään olevan myönteinen vaikutus kotipuutarhojen hedelmien ja marjojen entistä parempaan hyödyntämiseen sekä uusiin tuoteideoihin. Yrittäjien ideat yritystoiminnan kehittämiseen vakuuttivat hallituksen valinnassa tunnustuksen saajaksi.

Sonkakosken Nuorisoseura ry on vuoden Leader-Hankkeen toteuttaja

Vuoden Leader-hankkeen tunnustus myönnettiin Sonkakosken Nuorisoseura ry.lle. Seura on toteuttanut kuluvalla ohjelmakaudella isomman investointihankkeen sekä pienhankkeen. Sonkakosken Nuorisoseuran omistama Koskelo-talo on ollut seuran omistuksessa 2000-luvulta lähtien ja sitä on kehitetty määrätietoisesti Leader-rahoituksella. Nykyisin kylätalon varustus mahdollistaa talon käytön myös huoltovarmuuskeskuksena.

Sonkakosken erikoisuutena voidaan pitää pientä tanssilavaa, Huvilavaa, jota kunnostettiin hankkeessa 2024. Tanssilavalla järjestetään tanssien lisäksi juhlia. Lava maalattiin ulkoa ja sen etupuolelle tehtiin koko seinän levyinen katettu terassi.

Nykyaikainen toiminta- ja huoltovarmuuskeskus vakuutti Ylä-Savon Veturin hallituksen

Sonkakosken Nuorisoseura ry tekee laajaa yhteistyötä kunnan eri toimijoiden ja yhdistysten kanssa. Tiloja käyttää vuosittain lähes 70 eri tahoa, mikä kertoo talon olevan toimintakykyinen hyvin monenlaiseen tapahtumaan, tilaisuuteen ja käyttöön.

Viimeisimmässä, kuluvana vuonna toteutuneessa pienhankkeessa parannettiin Koskelan äänentoistoa ja kokousvälineistöä. Aikaisemmassa investointihankkeessa kylätalon energiatehokkuutta parannettiin ilmalämpöpumpulla sekä hankittiin sähkökatkojen varalle aggregaatti. Ennestään ammattikeittiön tasoinen varustus täydentyi yleiskoneella, joka mahdollistaa muun muassa suositun mykyrokkataikinan tekemisen.

Yhdistyksen aktiivinen talkoolainen Päivi Laamanen kertoo, että kun laitetaan useampi asiantuntija miettimään ideoita, syntyy hyviä hanketarpeita. Saamastaan tunnustuksesta Laamanen kertoo seuran jäsenten olevan yllättyneitä ja erittäin otettuja. ”Päivä päivältä tunnustusta arvostaa enemmän. Se, että rahoittaja myöntää tällaisen tunnustuksen, saa tuntemaan, että raha on käytetty oikein ja oikeaan kohteeseen”, iloitsee Laamanen.

Ylä-Savon Veturin hallitus arvostaa Sonkakosken Nuorisoseuran sitoutumista pitkäjänteiseen kehittämiseen. Seura kehittää toimintaa ajanmukaisella tavalla ja innostaa mukaan toimintaan talkoolaisia, jopa kesäasukkaita sekä laajemminkin eri kylien ja kunnan toimijoita. Ylä-Savon Veturin hallitus on vaikuttunut sonkakoskelaisten aktiivisuudesta ja päämäärätietoisesta kehittämisestä. Sonkakosken Nuorisoseura on erinomainen esimerkki yläsavolaisesta kylätoimijasta, joka toteuttaa edellä mainituin tavoin erinomaisesti Leader-periaatteita.

Ari Kärkkäinen on vuoden Leader-Henkilö

Vuoden Leader-henkilönä palkittiin Kiuruveden Yrittäjät ry:n puheenjohtaja, yrittäjä Ari Kärkkäinen. Kärkkäinen edistää toiminnallaan ruohonjuuritason kehittämistä kannustamalla yrittäjäkollegoitaan selvittämään ja hyödyntämään Leader-rahoituksen mahdollisuuksia. Kärkkäinen edistää aktiivisesti Laeder-rahoituksen ja Ylä-Savon Veturin tunnettuutta, ideoi uusia hankeideoita ja madaltaa asukkaiden kynnystä rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen. Viime vuosina Kiuruvedeltä onkin tullut paljon tukikyselyjä ja -hakemuksia.

Ylä-Savon Veturin hallitus arvostaa perusteluissaan Ari Kärkkäisen oma-aloitteisuutta, kehittämisasennetta ja kannustavaa suhtautumista EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Kärkkäinen osallistuu aktiivisesti seudun kehittäjätapaamiseen ja verkostoituu sekä kerää tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Kärkkäinen jakaa auliisti saamaansa tietopankkia yhteisössään. Hänen osallistava, innostava ja uudistava otteensa Kiuruveden Yrittäjissä toteuttaa hyvin Leader-periaatteita.

 

Kuvat: Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry

Lisätietoja antaa:

Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry, toiminnanjohtaja Minna Partanen, 040 760 7173, minna.partanen@ylasavonveturi.fi

 



Lue lisää aiheesta (ylasavonveturi.fi)

Luonnon monimuotoisuus vahvistuu Järvi-Suomessa, JÄSMY tukee kestävää tulevaisuutta 

Luonnon monimuotoisuus vahvistuu Järvi-Suomessa, JÄSMY tukee kestävää tulevaisuutta

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vahvistaminen on yksi Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) neljästä päätavoitteesta. JÄSMY-ohjelmaan liittyviä luonnon monimuotoisuutta edistäviä hankkeita on rahoitettu tähän mennessä 16 ja näiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 4,1 miljoonaa euroa. 

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (JÄSMY) vuosille 2020–2027 tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä. Järvi-Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeää ovat ohjelman mukaan lajiston köyhtymisen ja luontotyyppien uhanalaistumisen pysähtyminen, monimuotoisen luonnon saavutettavuuden parantuminen sekä monimuotoisuuden lisääntyminen. Luonnon monimuotoisuutta tulisi edistää erityisesti laiduntamisen, luonnonmukaisen viljelyn, sekä maisemanhoidon ja perinnebiotooppien kautta. Lisäksi eliöstön tasapainoisuutta voidaan lisätä muun muassa vieraslajien torjunnan ja ekosysteemipalvelujen turvaamisen avulla.

Työvälineitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen

JÄSMY-ohjelman kautta EU:n maaseuturahoituksella on tuettu tähän mennessä 16 hanketta luonnon monimuotoisuutta edistävää hanketta Järvi-Suomen alueella. Näiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 4,1 miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet edistävät luomua, kulttuuriympäristön hoitoa sekä vesienhoitoa, tehostavat vieraslajien torjuntaa ja vahvistavat Järvi-Suomen luonnon monimuotoisuutta muilla tavoin. Luonnon monimuotoisuusteemaa painotettiin erityisesti vuonna 2024, jolloin Järvi-Suomen ELY-keskuksissa oli auki teemahakuja vesistöjen tilan parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Esimerkiksi useita vieraslajihankkeita rahoitettiin JÄSMY-teemahaun kautta. Yksi rahoitetuista hankkeista on Luonnonvarakeskuksen ”Kohti tehokkaampaa vieraslajien hallintaa” -hanke, jonka tavoitteena on selvittää keinoja, joilla vieraslajikasvien leviämistä voidaan hallita entistä tehokkaammin perinnebiotoopeilla, sekä alueilla, joilla vieraslajikasvit uhkaavat paikallista monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin kanssa Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla vuosien 2025–2027 aikana.

Ohjelman puitteissa viestintää on vahvistettu blogeilla, kampanjoilla ja webinaareilla, jotta tieto monimuotoisuuden merkityksestä ja rahoitusmahdollisuuksista asian edistämiseksi leviäisi laajasti. JÄSMY-ohjelman sekä -hankkeiden avulla on vahvistettu käytäntöjä, jotka tukevat sekä luonnon että maatalouden kestävyyttä.


Tutustu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi -teemassa rahoitettuihin hankkeisiin:

Lumoava -hanke

LUMOAVA-hankkeen tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.

Lue lisää hankkeesta (maaseutu.fi)

Vehkataipaleen monimuotoisuushanke

Hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta maaseudulla, Taipalsaaren Vehkataipaleen alueella. Hankkeessa suunnitellaan, ottaen maanomistajat mukaan, toimenpiteet 7 erilaiselle luontokohteelle monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä järjestetään tapahtumia. Hankkeella lisätään alueen toimijoiden yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden parissa.

Katso hankkeesta kertova video Youtubesta. (Youtube)

 

Tutustu myös blogiteksteihin teemasta:

 

Lue lisää JÄSMY-ohjelmasta ja sen vaikutuksista Järvi-Suomen alueella:



Ympäristö- ja ilmastotyötä lähes sadan JÄSMY-hankkeen voimalla



Järvi-Suomen vesistöjen tila turvataan yhteistyöllä



Järvi-Suomi kohti hiilineutraaliutta, JÄSMY tukee ilmastotavoitteita

Mikä on JÄSMY?

Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma 2020–2027 tukee viiden Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksen (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamista yhteistyön avulla. JÄSMY-ohjelma tukee myös ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamista, eli JÄSMY on osa EU:n maaseuturahoitusta. Ohjelma jatkuu vuodelle 2027.

”Muutos alkaa meistä” – Nuoriso Leader -päivillä nuoret rakensivat tulevaisuutta

Lähes sata nuorta ja nuorten parissa työskentelevää Nuoriso Leader -toimijaa kokoontui 14.–16.11.2025 Kuusamon Oivankiin pohtimaan vaikuttamista ja viettämään aikaa yhdessä. Osallistujia Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivankiin saapui 19 Leader-ryhmästä eri puolilta Suomea.

Nuoret ympäri Suomen kohtasivat Oivangissa

Päivien aikana nuoret ja ohjaajat tutustuivat toisiinsa, saivat uusia kokemuksia ja oppivat vaikuttamisesta maaseudun nuorten näkökulmasta. Nuoriso Leader -toimintamalli tarjoaa 13–29-vuotiaille mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen.

Oivangissa kuultiin myös Maaseutuverkoston terveiset sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin videotervehdys. Ministeri rohkaisi maaseudun nuoria tarttumaan kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja hyödyntämään Leader-toiminnan laajoja verkostoja.

Nuorten työpajoissa sukellettiin monipuolisiin teemoihin: kansainväliseen yhteistyöhön, nuorten teemapäivään, videoiden tekemiseen ja maaseudun tulevaisuuden trendeihin erätaukokeskustelun kautta. Suosiota herätti myös Kalaleader-toimintaan ja ammattikalastajan työhön tutustuminen. Päiviin mahtui lisäksi rentoutumista, pelejä ja yhteinen iltaklubi.

Nuoria ilmoittautumistiskillä.

Vaikuttaminen kuuluu kaikille

Päivät huipentuivat YouTubeen striimattuun paneelikeskusteluun ”Nuorten ääni maaseudulla”. Keskustelu toi näkyväksi, kuinka nuoret haluavat toimia ja vaikuttaa arjessa rohkeasti omilla tavoillaan ja yhteiseksi hyväksi.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen muistutti videotervehdyksessään, että jokainen nuorten aloite on pala tulevaisuutta, jota nuoret rakentavat jo nyt:

– Te olette tämän päivän nuoria ja huomisen tekijöitä.

Paneelissa ääntään käyttivät nuoret vaikuttajat Maria Putula (Nouseva Rannikkoseutu ry), Venla Heikkinen (Keskipiste-Leader ry) ja Iida Lohi (Posion ja Laphan nuorisovaltuusto), Taivalkosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Karjalainen sekä somevaikuttaja Andreas Tolonen. Juontajina toimivat Azra Gör ja Miina Jylhänlehto (Oulun Seudun Leader ry).

Yleisö katsoo panelisteja lavalla.

Muutos alkaa pienestä

Paneelissa korostui, kuinka vaikuttaminen on ennen kaikkea arjen tekoja – valintoja ja rohkeutta avata suunsa. Nuoria kannustettiin tuomaan ajatuksiaan esiin ja toimimaan, kun jokin epäkohta osuu silmään.

– Vaikuta, älä valita, Harri Karjalainen tiivisti.

Vaikuttaminen nähtiin myös tiedon jakamisena ja tunteiden herättämisenä. Someen videoita tekevä Andreas Tolonen kertoi kokemuksestaan, kuinka tarinat voivat inspiroida ja saada ihmisen näkemään maailman eri tavalla.

– Some antaa mahdollisuuden tulla kuulluksi, mutta vaatii medialukutaitoa, panelistit totesivat.

Keskustelua herätti myös oman polun löytäminen monien kanavien ja mahdollisuuksien keskellä. Jo omien arvojen ja kiinnostuksen kohteiden pohtiminen vie pitkälle, vaikka tulokset syntyvätkin usein pitkäjänteisen työn kautta. Keskustelussa Nuoriso Leader näyttäytyi matalan kynnyksen väylänä, joka kokoaa yhteen erilaisia nuoria ja tarjoaa heille mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti omaan ympäristöön.

Seuraavat Nuoriso Leader -päivät Pohjois-Savoon

Tämän vuoden tapahtumasta vastasivat Maaseutuverkosto sekä Pohjois-Pohjanmaan Nuoriso Leader -toimijat: Koillismaan Leader ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, Oulun Seudun Leader ry, Rieska-Leader ry ja Keskipiste-Leader ry. Lue lisää Nuoriso Leader -toimijoista.

Päivillä luovutettiin vuoden 2026 Nuoriso Leader -päivien viestikapula Pohjois-Savon Leader-ryhmille: Kehittämisyhdistys Mansikka ry, Kalakukko ry ja Ylä-Savon Veturi ry.

Tulevista päivistä tiedotetaan ensi syksynä, ja tiedotus jatkuu Instagramissa @nuorisoleadersuomi-kanavalla.

Vuoden 2025 Nuoriso Leader -päivien paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa YouTubessa Nuorsio Leader Suomi -kanavalla.

Viisi nuorta seisoo kuvausseinän edessä selin ja osoittaa Nuoriso Leader -tekstejä selässään.

Teksti ja kuvat: Siiri Sitomaniemi ja Pohjois-Pohjanmaan Nuoriso Leader -toimijat

Aluehallintouudistus tapahtuu vuoden vaihteessa – uudistuksen vaikutuksia maaseudun tukiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Aluehallintouudistus tapahtuu vuoden vaihteessa – uudistuksen vaikutuksia maaseudun tukiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Valtion aluehallintouudistuksen seurauksena Hämeen ELY-keskus lakkaa vuoden alusta, kun ELY-aika päättyy ja elinvoimakeskusten aika alkaa. Hämeessä uudistus näkyy konkreettisesti siinä, että Hämeen ELY-keskuksen nykyinen alue jakautuu uudistuksessa kahtia.

Maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin ensi vuoden alusta lukien. Samalla aluejaot muuttuvat, kun nykyisen 15 ELY-keskuksen tilalle perustetaan kymmenen elinvoimakeskusta. Nykyisestä Hämeen ELY-keskuksen alueesta Kanta-Häme kuuluu jatkossa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen yhdessä Pirkanmaan kanssa, kun taas Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat uuden Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen. Hallinnollinen muutos näkyy maaseudun eri tukien asiakkaille eri tavoin.

Tukihakemukset Hyrrä-järjestelmässä

  • Vuoden 2025 puolella ELY-keskuksille jätettyjen rahoitushakemusten käsittely siirtyy elinvoimakeskuksille vuoden 2026 alusta alkaen ja hakemusten käsittely jatkuu mahdollisimman normaalisti. Päätöksiä pyritään tekemään edelleen mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti.
  • Ruokavirasto toteuttaa aluehallintouudistuksen edellyttämät muutokset Hyrrä-tietojärjestelmään, mikä aiheuttaa käyttökatkon maaseudun kehittämistukien asioinnissa 1.‒7.1.2026.
    • Käyttökatkon aikana tuenhakijat eivät voi tehdä tuki- ja maksuhakemuksia eivätkä viranomaiset ja Leader-ryhmät voi käsitellä niitä. Tuenhakijoiden kannattaa huomioida tämä vuodenvaihteen aikatauluja suunnitellessaan.
    • Hyrrä-järjestelmän kautta haetaan ja käsitellään – eli toisin sanoen katko koskee – seuraavia tukimuotoja: maatalouden investointi- ja aloitustuet, maaseudun yritys- ja hanketuet, neuvontakorvaus, ei-tuotannollisten investointien tuki, kyläkauppatuki, porotalouden ja luontaiselinkeinojen investointi- ja aloitustuet sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tuet.
  • Lisäksi vuodenvaihteessa on maksukatko aikavälillä 23.12.2025‒8.1.2026, jonka aikana Ruokavirasto ei maksa tukia.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus toimii Päijät-Hämeen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskus Kanta-Hämeen alueella

Hämeen maakuntien osalta jatkossa Kanta-Häme kuuluu Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen ja Päijät-Häme Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen. Sekä Sisä-Suomen että Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksista rakentuu alueillaan vahvoja toimijoita, joissa maaseutuasioiden painoarvo muodostuu merkittäväksi jo osastojen henkilöstömäärissäkin mitattuna.

Hallintouudistuksesta ja uusista organisaatioista huolimatta EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksella tuetaan jatkossakin Hämeen maaseutua ja rakennetaan Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutualueista entistäkin parempaa paikkaa asua, elää, yrittää ja kokea esimerkiksi matkailijana. ELY-keskuksen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman Hyvää elämää Hämeen maaseudulla (ely-keskus.fi) toteutusta jatketaan. Myöskään tukimuotoihin ei tule muutoksia. Jatkossa maaseudun ja maatalouden tukia (esim. hanke- ja yritystukia sekä maatalouden rakennetukia) voi hakea aluehallinnosta:

  • Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osalta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta
  • Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan osalta Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta

Toisaalta myös jatkossa esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yhteiset kehittämishankkeet ovat mahdollisia ja jopa toivottavia, vaikka Hämeen maakunnat hallinnollisesti jakautuvatkin eri suuntiin.

Myös Hämeen Leader-ryhmät jatkavat toimintaansa ja tukevat edelleen Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutualueiden yhteisöjä ja yrityksiä. Jatkossa Kanta-Hämeen Leader-ryhmien eli Linnaseutu ry:n (Hämeenlinnan seutu), LounaPlussa ry:n (Forssan seutu), EMO ry:n (Riihimäen seutu, lisäksi alue ulottuu Uudenmaan puolelle) hakemukset käsitellään Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa.

Vastaavasti Päijät-Hämeessä Päijänne ry:n (koko Päijät-Häme pois lukien Iitti, Etelä-Savon puolelta lisäksi entisen Pertunmaan kunnan alue) Leader-hakemukset käsitellään Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa. Leader-ryhmiin voi olla normaaliin tapaan yhteydessä myös ensi vuonna ja tiedustella rahoitusmahdollisuuksia yhteisöille ja yrityksille edelleen.

Maatalouden puolella nykyisellään Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivasta viidestä kuntien yhteistoiminta-alueesta jatkossa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen kuuluvat Päijät-Hämeen maaseutuhallinto sekä Orimattilan yhteistoiminta-alue niiden kuntien osalta, jotka nyt kuuluvat Hämeen ELY-alueeseen (Orimattila, Iitti). Vastaavasti Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen kuuluvat Maaseutupalveluyksikkö Häme kokonaisuudessaan sekä Someron yhteistoiminta-alue (Tammela, Forssa) ja Loimaan maaseutupalvelut niiden kuntien osalta (Humppila, Jokioinen, Ypäjä), jotka nykyisellään kuuluvat Hämeen ELY-alueeseen. Alkuvuonna järjestettävät viljelijöiden syysilmoitus- ja eläintukikoulutukset toteutetaan laajassa elinvoimakeskusten välisessä yhteistyössä Teams-toteutuksella.

Elinvoimakeskukset käynnistävät toimintansa 1.1.2026

Elinvoimakeskuksissa hoidetaan 1.1.2026 alkaen maaseudun kehittämistukien, maatalouden ympäristökorvausten ja -sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon korvauksen toimeenpanotehtäviä. Elinvoimakeskukset vastaavat myös maataloustukien ja elintarvikeketjun valvontatehtävistä.

Lisäksi Itä-Suomen elinvoimakeskus vastaa mehiläistalouden tuen toimeenpanosta, Lounais-Suomen ja Pohjanmaan elinvoimakeskukset vastaavat kasvihuonetuen ja puutarhatuotteiden varastointituen toimeenpanosta ja Lapin elinvoimakeskus vastaa porotalouden tukien sekä metsämarjojen ja -sienten varastointituen toimeenpanosta.

Valtakunnallisten maaseudun kehittämishankkeiden ja valtakunnallisten EIP-hankkeiden hallinnointi hoidetaan jatkossa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta. Nykyisellään tehtävää hoitaa Hämeen ELY-keskus.

ELY-keskuksen maaseutuyksikön henkilöstön yhteystiedot ja toimenkuvat

Nykyisen Hämeen ELY-keskuksen henkilöstön puhelinnumerot pysyvät muutoksessa samana. Tämä koskee sekä 0295-alkuisia että 050/040-alkuisia numeroita.

Nykyisen ELY-keskuksen, tulevien elinvoimakeskusten, henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat jo loppuvuoden 2025 aikana muotoon etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi. Vanhat @ely-keskus.fi-päätteiset sähköpostiosoitteet toimivat vielä kuitenkin jonkin aikaa ja näihin osoitteisiin lähetetty posti ohjautuu automaattisesti uuteen osoitteeseen.

Hämeen ELY-keskuksen henkilöstö jakautuu hallintouudistuksessa kahteen suuntaan, Kaakkois-Suomen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskuksiin. Henkilöstön jakautuminen kahden eri elinvoimakeskuksen suuntaan vaikuttaa hallinnon sisäiseen työnjakoon ja tehtävien järjestelyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että aiempi tuttu asiantuntija ei välttämättä hoida enää jatkossa asioita entiseen tapaan tai nykyisellä alueella. Heti alkuvuodesta voi olla yhteydessä esimerkiksi elinvoimakeskuksen vaihteeseen.

 

Lisätietoja:

Aluehallintouudistus ja elinvoimakeskuksiin liittyvät asiat yleisesti: yksikön päällikkö, Kari Kivikko, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 060

Maaseudun kehittämishankkeet ja Leader-ryhmien kanssa tehtävä yhteistyö: kehittämispäällikkö, Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 065

Maatalouden valvonta-asiat, tukikoulutukset ja kuntien maaseutuviranomaisten (yhteistoiminta-alueiden) kanssa tehtävä yhteistyö: valvontapäällikkö, Juha Poutiainen, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 025 088

 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi tai etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi, viestit ohjautuvat molemmista osoitteista samalle henkilölle.

Itä-Suomen viljelijätukikoulutukset alkuvuodelle 2026

Itä-Suomen viljelijätukikoulutukset alkuvuodelle 2026

Itäisen-Suomen kuntien maaseutupalvelut ja Itä-Suomen elinvoimakeskus järjestävät yhteistyössä tilaisuuksia viljelijöille alkuvuodesta 2026. Koulutukset tallennetaan ja materiaalit tulevat saataville tilaisuuksien jälkeen.

Syysilmoitus torstaina 8.1.2026 klo 12.00–14.30

Infotilaisuudessa kuullaan lisää vuoden 2026 syysilmoituksen tekemisestä. Lisätietoa tilaisuudesta, ohjelma ja ilmoittautuminen: Itä-Suomen viljelijätuki-info: Syysilmoitus 8.1.2026 – Maaseutuverkosto‘

Eläinvalvonta

Vuonna 2026 erillistä eläintukikoulutusta ei pidetä Itä-Suomen alueella, tukiehdoissa ei ole tullut muutoksia.  Eläinten hyvinvointilakiin on tulossa täsmennyksiä hevosten ja aasien pitoon, joista voit lukea Ruokaviraston sivuilta lisää. (Ruokavirasto.fi) Ruokaviraston eläintiloille suunnatussa uutiskirjeessä 2.12.2025 on kerrottu tukien hakemisesta ja aikataulusta kootusti. Ruokaviraston viljelijäuutiskirje eläintiloille (uutiskirje.ruokavirasto.fi). Tutustu eläintukien hakuoppaaseen vuodelle 2026 (ruokavirasto.fi). Tutustu myös vuoden 2025 eläintukikoulutuksen materiaaleihin alla löytyvistä linkeistä (maaseutu.fi/Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)

Koulutuksien tallenteet ja koulutusaineistot löydät alueesi koulutusmateriaaleista:

AB-tukialueella sijaitseville toimijoille tarjolla koulutuksia

Mikäli tilasi sijaitsee AB-tukialueella, Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskukset järjestävät eläintukikoulutuksen, joihin voit osallistua mukaan. Lisätietoa tilaisuudesta:

Itä-Suomen viljelijätuki-infot 2026

Itä-Suomen viljelijätuki-infot 2026

Ilmoittaudu mukaan!

Tervetuloa osallistumaan Itä-Suomen viljelijätuki-infoihin 2026

Itäisen-Suomen kuntien maaseutupalvelut ja Itä-Suomen elinvoimakeskus järjestävät yhteistyössä tilaisuuksia viljelijöille erilaisista teemoista. Päivitämme alkuvuoden ja kevään 2026 tulevia tilaisuuksia kootusti tälle sivustolle. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään seuraavasti, kaikista tapahtumista on tulossa lisätietoa keväällä 2026, merkitse päivämäärät kalenteriisi!

  • 17.3. klo 10-12. Teemakoulutus: raiviot ja korvauskelpoisuus (Teams)
  • 1.4. klo 10-12 Teemakoulutus: luomu ja ympäristösopimukset (Teams)
  • 8.4. klo10-12 Teemakoulutus: raulako ja lintupeltotoimenpide (Teams)
  • 9.4. klo 13-15 Teemakoulutus: vipu-mobiili ja satelliittiseurannan selvityspyynnöt (Teams)
  • 17.4. klo 9-15 Peltotukien hakukoulutus 2026 (Teams)
  • 22.4. klo 10-12 Teemakoulutus: kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät vaatimukset (Teams)
  • 7.5. klo 12-15 Tukihakemuksen täyttäminen (Teams)

Yhteisistä tilaisuuksista löydät lisätietoa alla olevasta valikosta.

Päivitämme tulevia tilaisuuksia tälle sivustolle. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia aiheesta kiinnostuneille. Koulutuksissa keskitytään viljelijätukiehtojen muutoksiin vuodelle 2026 sekä käydään läpi asioita, jotka ovat osoittautuneet haastaviksi. Koulutuskierroksen materiaalit julkaistaan Maaseutu.fi/aluesivujen koulutusmateriaaleissa:

Tervetuloa ilmoittautumaan koulutuksiin sekä samalla tapaamaan muita viljelijöitä! Tutustu myös muihin alueemme tilaisuuksiin tapahtumakalenterista! (Maaseutuverkosto.fi)

Itäisen-Suomen kuntien maaseutupalvelut ja Itä-Suomen elinvoimakeskus järjestävät yhteistyössä tilaisuuksia viljelijöille erilaisista teemoista.  Etäwebinaarien lisäksi järjestetään läsnäolotilaisuuksia alueittain. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään seuraavasti:

  • Teemakoulutus: raiviot ja korvauskelpoisuus 17.3.2026 klo 10–12 
  • Teemakoulutus: luomu ja ympäristösopimukset, 1.4. klo 10 –12  
  • Teemakoulutus: raulako ja lintupeltotoimenpide, 8.4.2026 klo 10-12 
    • Tilaisuuden ilmoittautuminen ja lisätietoa tulossa piakkoin!
  • Teemakoulutus: vipu-mobiili ja satelliittiseurannan selvityspyynnöt 9.4.2026 klo 13–15
    • Tilaisuuden ilmoittautuminen ja lisätietoa tulossa piakkoin!
  • Peltotukien hakukoulutus 17.4.2026 klo 9.00–15.00 (Teams + läsnämahdollisuus Joensuussa

    • Tilaisuuden ilmoittautuminen ja lisätietoa tulossa piakkoin!
  • Teemakoulutus: kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät vaatimukset, 22.4.2026 klo 10–12

    • Tilaisuuden ilmoittautuminen ja lisätietoa tulossa piakkoin!
  • Tukihakemuksen täyttäminen 7.5.2026 12–15 


Menneitä yhteisiä tilaisuuksia vuonna 2026

 

  • Eläinvalvonta
    • Vuonna 2026 erillistä eläintukikoulutusta ei pidetä Itä-Suomen alueella, tukiehdoissa ei ole tullut muutoksia.
    • Eläinten hyvinvointilakiin on tulossa täsmennyksiä hevosten ja aasien pitoon, joista voit lukea Ruokaviraston sivuilta lisää. (Ruokavirasto.fi)
    • Ruokaviraston eläintiloille suunnatussa uutiskirjeessä 2.12.2025 on kerrottu tukien hakemisesta ja aikataulusta kootusti. Ruokaviraston viljelijäuutiskirje eläintiloille (uutiskirje.ruokavirasto.fi)
    • Tutustu eläintukien hakuoppaaseen vuodelle 2026 (ruokavirasto.fi)
    • Tutustu myös vuoden 2025 eläintukikoulutuksen materiaaleihin alueemme koulutusmateriaaleista (maaseutu.fi/Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)

Päivitämme tietoa tulevista koulutuksista tälle sivustolle, otathan tämän seurantaan!

Mahdollisista aluetilaisuuksista ilmoitetaan tänne kevään 2026 aikana. 

Itä-Suomen yhteisten tilaisuuksien lisäksi Pohjois-Karjalassa järjestetään sarja viljelijöiden tukihakukoulutuksia, jotka jalkautuvat maakuntaan keväällä 2026 seuraavasti:

14.4. klo 9.00-15.00
Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen auditorio, Koulutie 3, Kitee

15.4. klo 9.00-15.00
Hyvärilän Höljäkkä-Sali (päärakennus), Lomatie 12, Nurmes 

17.4.2026, klo 9.00–15.00
Tiedepuiston Louhela-sali, Länsikatu 15, Joensuu + Teams –yhteys
Joensuun koulutukseen on myös mahdollista osallistua etänä Teamsillä. Etäyhteydellä osallistuvien ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Mahdollisista aluetilaisuuksista ilmoitetaan tänne kevään 2026 aikana.