Niemenkylän pellonpiennartilaisuudessa tarkasteltiin peltomaan rakennetta

Torstai-iltapäivänä 20. heinäkuuta liki 20 asiasta kiinnostunutta kokoontui Vihdin Niemenkylän kartanolle pellonpiennartilaisuuteen. Hiidenveden kunnostushanke mahdollisti keväällä 2023 kartanon peltolohkolle kalkkistabiloidun ravinnekuidun levityksen. Tilaisuudessa tarkasteltiin peltolohkon maan rakennetta ja pohdittiin maan kasvukunnon ylläpitoon liittyviä tekijöitä maanviljelijän, SYKEn erikoistutkija Tuomas Mattilan (STN MULTA-hanke) ja tilanjohtaja Pyry Sammalistonahon johdolla.  Lisäksi  Soilfoodin Mika Malin kertoi levitetyn ravinnekuidun ominaisuuksista.

Tilaisuuden aluksi osallistujille jaettiin MARA-kortit sekä tarkasteltavan lohkon satelliittikartat heikosti kasvaneiden alueiden paikantamiseksi.  Tämän jälkeen suunnattiin pellolle.

Satelliittikuvat ovat oiva keino huonosti kasvaneiden alueiden löytämiseen ja maan kasvukunnon seurantaan

Pellolla osallistujat jaettiin ryhmiin, jotka ottivat lapioilla maanäytteitä sekä huonommin, että paremmin kasvaneilta alueilta. Maanäytteitä verrattiin keskenään ja tarkasteltiin MARA-kortin ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi keskusteltiin siitä, millä keinoilla maan kasvukuntoa voitaisiin parantaa. Keskusteluissa todettiin, että keinot riippuvat maalajista, viljeltävistä kasveista ja pellon senhetkisestä kunnosta. Käytettäviä keinoja ovat muun muassa maanparannusaineet ja –kasvit. 

Illan päätteeksi käytiin vielä lävitse esiin nousseet kysymykset ja tiivistettiin tilaisuudesta saadut opit. 

Tuomas Mattilan kolme keskeisintä neuvoa peltomaan kasvukunnon arviointiin: 

1) Satelliittikuvien ja kasvustokarttojen käyttö eri tavoin kasvavien pellon osien tunnistamiseen 

2) Kuopasta lapiolla otettavien maanäytteiden käyttö pellon rakenteen arviointiin ja viljelytoimien seurantaan (MARA-kortin hyödyntäminen). 

3) Maanparannuskeinojen valinta peltomaan rakenteen arvioinnista saatujen tulosten perusteella. 

Ilmaisia satelliittikuvia peltolohkoista on ladattavissa esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:  
Sentinel ja Cropsat palvelut. Samalta alueelta on saatavissa myös eri vuosien kuvia, joita on mahdollista verrata keskenään.   

Järjestäjät muistuttivat myös seuraavasta aiheeseen liittyvästä tapahtumasta:  

Hiidenveden kosteikkoilta 15.8. klo. 17–19 Vihdin kirkonkylällä, järjestäjänä LUVY.
Teemoina ovat monitavoitteiset kosteikot ja laskeutusaltaat, maanparannusaineet, saneeraus- ja maanparannuskasvit. Maanparannusaineista tutustutaan lähemmin erityisesti kipsin käyttömahdollisuuksiin ja KIPSI-hankkeeseen. Tilaisuudessa kerrotaan myös kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon, sekä maanparannukseen saatavilla olevista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista.    

Lisätietoja:

Annika Söderholm-Emas
aluekoordinaattori
hankekoordinaattori
annika.soderholm-emas@luvy.fi
044 528 5019

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 

Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.

Hiidenveden kunnostus 2023-2025-hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2023–2025.

Työ tehdään osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa. Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.