Kamarimusiikkia kyliin

Kamarimusiikkia kyliin -hankkeen toisen kesän kolme tapahtumaa keräsivät jälleen satamäärin yleisöä nauttimaan kamarimusiikista seudun kylissä. Hakemuksensa jättäneiden joukosta konsertit toteutettiin kesällä 2025 Pyhtään kirkonkylällä, Haminan Kuorsalon saaressa sekä Miehikkälän Joenpolven kylässä.

Pyhtään kirkonkylä – Matkalla Suomessa

Kuin tilauksesta kaunis, aurinkoisen lämmin kesäpäivä keskiviikkona 2.7. viritti jo etukäteen tunnelmaan, jota Pyhtään keskiaikainen, myöhäisgotiikkaa edustava harmaakivikirkko vahvisti.  Tänä vuonna vietetään kirkon ja seurakunnan 565-vuotisjuhlavuotta. Paikallishistorian asiantuntija Pekka Karlsson kertoi aluksi kirkon historiasta, jossa painottuivat mm. hyvin säilyneet ja restauroidut seinämaalaukset.  Alkuperäisiä maalauksia oli vuoden 1907 kunnostustöissä saatu ansiokkaasti esiin. Mukana yhteistyössä oli seurakunnan lisäksi myös Pyhtään kirkonkylän kyläyhdistys Pyttis kk.

Konsertti alkoi, ehkä suorastaan itseoikeutetusti, kansallisen ikonimme Jean Sibeliuksen sävellyksellä ja valituksi oli tullut Jousikvartetto d-molli, Op. 56 ”Voces intimae”.  Tämä säveltäjän myöhäisteos oli nimensä mukaisesti intiimi ja vaihteli eri tunnetasoissa sekä purkauksissa. Mukana oli elämän vivahteita, jo kypsiä sellaisia, säveltäjälle ominaista tummuutta unohtamatta. Sitä jotakin suomalaista, jonka tunnistamme.  Petteri Iivosen viulu lähti parhaimmillaan sellaiseen lentoon, että kirkon erinomainen akustiikka soi lattiasta kattoon.

Sibeliusta seurasi Virolahden oman pojan, säveltäjä Uuno Klamin Teoksia soolopianolle.  Tuomas Turriago sai viidestä eri teoksesta koostuneen ohjelmiston helmeilemään,  Klamin teoksille ominainen merellisyys oli aistittavissa. Vaikkapa Pieni sarja vuodelta 1957, Allegretto – Maisema oli kuin johdanto Kaakon Kamarimusiikin toisen päivän, torstain meriretkelle Kuorsalon saareen.

Työtaistelut eivät jättäneet väliin Kaakon Kamarimusiikkiakaan.  Bassobaritoni Erik Rousin oli määrä esiintyä Pyhtään kirkossa, mutta Ilmailualan Unionin lakko esti saapumisen tähän konserttiin.  Pikavauhtia paikalle oli saapunut Rousin tilalle Suomen kansallisoopperassa työskentelevä baritoni Samuli Takkula.  Mahtavan jykevästi kaikuivat Takkulan tulkitemana Oskar Merikannon Elämälle ja Merrellä sekä tunteikkaasti Käy kirkkomaata vanhat mummot. Toivo Kuulan kaihoisuutta ilmensivät Kesäyö kirkkomaalla, Vanha syyslaulu ja Epilogi.

Kuorsalon saaressa soivat Norjan sävelet

Meriretki m/s Walhallalla Klamilan satamasta oli alku mielenkiintoiselle ja monipuolisen antoisalle päivälle Kuorsalon saarella.  Saari sijaitsee entisen Vehkalahden ja nykyisen Haminan alueella itäisellä Suomenlahdella ja on alueen vanhimpia saarikyliä 1300-luvulta. Sää suosi aivan yllätyksellisesti, meri oli tasainen ja ilma melko aurinkoinen.

Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua vanhalla kansakoululla Galleria Korusalaan ja kaikille avoin kyläkirjastoon, valokuvanäyttelyyn ja koulutauluihin.  Koulu oli perustettu vuonna 1895 ja on nykyään kunnostettu ja yksityisomistuksessa.  Halukkailla oli mahdollisuus käydä opastetulla retkellä Kuorsalon hautausmaalla, joka on yksi harvoista yksityisistä hautausmaista. Tällä hetkellä vakituista asutusta ei ole, mutta sen sijaan vapaa-ajan asutus on vankkaa ja saarella on noin 130 vapaa-ajan asuntoa.

Yhteistoimintaa ylläpitää Kuorsalo-Seura ry ja siihen kuuluu 230 kuorsalolaista tai kuorsalolaismielistä jäsentä.  Puheenjohtaja Julius Rajasalo kertoi aktiivisuuden lisääntyneen 2020-luvun alusta lähtien, mistä osoituksena ovat mm. erilaiset tapahtumat, kesäjuhlat ja talkoot. Tänä vuonna saarella on myös lampaita ympäristöhoitotöissä.

Konserttipaikkana toimi torstaina Kuorsalon Seurantalo.  Taiteellinen johtaja Jukka Merjanen kertoi toimivansa tällä kertaa matkanjohtajana ja vei yleisön Norjaan. Ohjelmiston säveltäjäksi oli valikoitunut pelkästään Edward Grieg, joka Merjasen mukaan sopi hyvin jylhän karuna, jopa sibeliaanisena ja pohjoismaisen melankolisena hyvin saaren merellisiin, kivikkoisen kallioisiin maisemiin.

Nämä perustelut tulivat todeksi jo ensimmäisessä teoksessa Kaksi Elegistä melodiaa: Hjertesår & Våren jousille Op. 34.  Esiintyjinä olivat Jukka Merjanen )viulu), Matti Koponen (viulu), Eriikka Nylund (alttoviulu) ja Samuli Peltonen (sello).  Teoksessa oli mukana lyyrisiä  kansanmusiikin piirteitä ja tunnelma oli suomalaisittainkin tuttua. Erityisesti voi mainita Peltosen sellon, joka tuli esiin soitinten vuoropuhelussa.

Erik Rousi lauloi Tuomas Turriagon pianosäestyksellä Griegin teokset 6 runoa, joista ensimmäinen oli Heinrich Heinen Der Alte Köning ja kolme Henrik Ibsenin runoa (En svan, Stam bokskrin ja Med en bandlilje) ja Ave Mari Stella. Rousin jykävä bassobaritoni ja rauhallinen tyyli oli nautittavaa kuunneltavaa lisättynä erinomaisella artikulaatiolla. Lauletut kielet olivat saksa, norja ja latina.

Päiväkonsertin päätti Jousikvartetto g-molli, po 27,  Griegin ainoa jousikvartetto. Se sisälsi vahvoja tunnelmia ja tuntui, että soittajille se oli suorastaan fyysinen suoritus.  Teos tuntui lähellä luontoa olevalta ja sopi erinomaisesti Kuorsalon kivisiin ja kallioisiin maisemiin.

Festivaalin päätöstahdit Italian malliin Joenpolvessa

Joenpolven tila Miehikkälän pohjoisosassa tarjosi mielenkiintoisen miljöön Kaakon Kamarimusiikin päättäjäisille. Tilan tarina alkaa 1800-luvulta ja päärakennus oli alunperin savupirtti ja rakennukseen liitettiin myöhemmin muita huoneita sekä tiloja kotoisaksi pihapiiriksi. Tilan rakennuksia on kunnostettu ja nyt on juuri aloitettu majoitus- ja ravintolatoiminta.

Suojaisa pihapiiri tarjosi erinomaiset puitteet yllätysten illan Italia-teemaiselle päätöskonsertille. Sen aloitti Petteri Iivonen (viulu) Niccoló Paganinin, paholaisen viuluniekaksikin kutsun säveltäjän kolmella kapriisilla. Kappaleet vaativat todellista taituruutta, jota Iivoselta löytyy täydellisellä varmuudella.

Italialaisista säveltäjistä ei voi väistää Giuseppe Verdiä tunneuttuine dramaatisine oopperoineen. Erik Rousi valotti Verdin Don Carlos-oopperan kuningas Filipin monologin taustaa, jonka jälkeen hän ilmaisi laulullaan kuninkaan alakuloista tunnetta.  Verdiltä kuultiin myösRigoletton aaria La donna é mobile.

Bassobaritoni Erik Rousin salaisena haaveena on ollut olla tenori ja oli saanut kerran palautetta olevansa basso, jolla on tenorin sielu.  Giacomo Puccinin takille omistettu hyvästijättölaulu oopperasta La Bohéme on sävelletty tenorille, mutta nyt se oli sovitettu nyt Rousia varten bassoäänelle.  Puccinilta kuultiin myös viehättävä jousikvartetto Krysanteemi.

Italaiset säveltäjät ovat tunnettuja oopperoistaan, mutta myös elokuvamusiikista ja lauluistaan. Herkistelyä löytyi Rousin tulkintoina Nino Rotan Kummisedän tunnusmusiikista laulussa Puhu hiljaa rakkaudesta. Pianoimprovisaatiosta vastasi Tuomas Turriago. Tunnetut laulut Palaja Sorrentoon ja O sole mio,  ovat jääneet elämään laulajien ohjelmistoissa1800-1900 -lukujen taitteesta lähtien. Nämä laulut saattelivat Rousin sekä Turriagon musiikin voimalla Kaakon Kamarimusiikin päätökseen aurinkoisessa kesäillassa.

Hankkeen konsertteihin osallistui yhteensä noin 500 kuulijaa, jotka täten altistettiin onnistuneesti klassiselle kamarimusiikille sekä kylien hienoille paikoille ja palveluille.

Kamarimusiikkia kyliin -hankkeen ensimmäisen kesän kolme kylätapahtumaa keräsivät satamäärin yleisöä nauttimaan kamarimusiikista ja hyvistä palveluista seudun kauneimmissa kylissä ja kohteissa.

Kaakon Kamarimusiikki -festivaalin etkoja vietettiin tiistaina 2.7.2024 Villa Jaakkolassa Haminan Reitkallissa. Maalaisromantiikkaa -tapahtuman musiikki keskittyi Clara ja Robert Schumannin musiikin ja elämäntarinoiden ympärille. Villa Jaakkolan Riihikahvilassa kuultiin luentoja ja musiikkia, joiden lomassa nautitiin kahvilan herkkuja. Ilta päättyi Juhlatila Antonissa kuultuun konserttiin, jossa taituroivat Liisa Malmivaara, Petteri Iivonen, Eriika Nylund ja Tuomas Ylinen. Yleisöä kokoontui aurinkoisen kesäillan tapahtumaan parisen sataa. Kylän toimijat olivat aktiivisesti mukana toteuttamassa tapahtumaa. Kylän historiaa ja palveluita tuotiin esiin erillisessä tapahtumaesitteessä. Talkoolaiset huolehtivat käytännön järjestelyistä, liikenteenohjauksesta ja järjestyksenvalvonnasta sekä oheisohjelman kokoamisesta. Kylän liikennöitsijältä tilattiin bussikuljetus tapahtumaan, mikä oli suosittu ja keräsi täyden auton väkeä Virolahdelta ja Haminasta. Villa Jaakkola piti kahvilaa.

Hauhian Mylly antoi upeat aidot puitteet bassobaritoni Erik Rousin ja pianisti Liisa Malmivaaran vivahteikkaalle esitykselle Schubertin laulusarjasta Kaunis myllärintytär Kaakon Kamarimusiikin ilmaiskonsertissa perjantaina 5. heinäkuuta. Hauhian Myllylle löysi tiensä noin 150 henkeä nauttimaan musiikista, miljööstä, taidetarjonnasta sekä Säkkijärvi-valokuvanäyttelystä. Hauhian Mylly järjesti kahvilapalvelut ja huolehti konserttijärjestelyistä. Oheisohjelmana oli ITE-taiteilija Sylvi Hauhian taidenäyttely ja Säkkijärvi-seuran näyttelyn avajaiset. Erillisessä esitteessä tuotiin esiin kylän historiaa ja palveluja.

Koko festivaalin päätös ja huipennus koettiin Harjun oppimiskeskuksessa Kavioiden kopsetta ja kamarimusiikkia -tapahtumassa, kun Harjun ainutlaatuinen miljöö täyttyi hevosvaunuista, kavioiden kopseesta ja kamarimusiikista perjantaina 6.7. Tapahtuma toi yhteen 135 vuotta täyttävän oppimiskeskuksen, 10-vuotiaan Kaakon Kamarimusiikin ja 15-vuotista taivaltaan juhlistavan Vaunuhistoriallisen Seuran. Päivä oli täynnä ohjelmaa ja mukavaa tunnelmaa.Yleisö sai täyden kattauksen elämyksiä, piknikherkkuja ja aikahypyn historiaan. Ilta päättyi Suomipopin ja iskelmän kaikuessa puistolavalta lehmusten katveessa viihtyvän yleisön iloksi. Suomen Vaunuhistoriallisen seuran jäsenet järjestivät kulkueen ja oheisohjelmana ajelutuksia yleisölle. Talkoissa oli mukana runsaslukuinen määrä väkeä. Harjun oppimiskeskuksen palvelut olivat yleisön käytettävissä.

Kaikissa tapahtumissa yhteistyökumppanimme Kymenlaakson Kylät pitivät infopistettä, jossa oli tarjolla tietoa kylien kehittämisestä ja käynnissä olevista hankkeista.