Suupohjan rata investointisuunnitelmien ja aluetalouden näkökulmasta

Hankkeen nimi: Suupohjan rata investointisuunnitelmien ja aluetalouden näkökulmasta
Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Into Seinäjoki toteuttivat hankkeen. Rautatieyhdistys oli hankkeen hallinnoija. Ruralian kanssa tehtiin tuensiirtosopimus. Yhteistyösopimus tehtiin Ruralian ja Into Seinäjoen kanssa. Inton toteuttama työ oli hankkeen näkökulmasta vastikkeetonta eikä sitä sisällytetty hankkeen kustannuksiin.
Hankkeen tavoitteet:
1. Pohtia Suupohjan radan merkitystä alueen investointisuunnitelmien näkökulmasta sekä
2. arvioida Suupohjan radan liikennemäärien muutoksen aluetaloudelliset vaikutukset.
Investointisuunnitelmien pohdinta keskittyi metsätalouden, metsäteollisuuden ja henkilöliikenteen kehitysmahdollisuuksiin.

1. Hankkeessa tarkasteltiin Suupohjan metsien hakkuupotentiaalia ja erityisesti sitä, mitkä ovat potentiaaliset raakapuun kuljetusmäärät Suupohjan radalla tilanteessa, jossa rata on peruskorjattu. Tarkastelu kohdistettiin erityisesti Isojoen, Karijoen, Teuvan, Kristiinankaupungin, Närpiön, Korsnäsin ja Maalahden alueelle.
2. Hankkeessa käytiin läpi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suunnitteilla olevat teollisuusinvestoinnit. Erityisesti tarkasteltiin vihreän siirtymän investointeja ja niitä hankkeita, jotka voivat toteutuessaan tuota volyymituotteita Suupohjan radalle,
3. Hankkeessa selvitettiin yhteysvälillä Seinäjoki-Ilmajoki-Kurikka Suupohjan radan kysyntäpotentiaalia henkilöliikenteessä hyödyntämällä neljää eri selvitystä, jotka olivat v 2023 toteutettu asukaskysely, Etelä-Pohjanmaan liikennemalliselvitys, , vuoden 2020 työssäkäyntitilasto ja v 2020 Duoraitioselvitys.
4. Suupohjan radan aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä RegFin-mallilla, joka on monialueellinen ja -toimialainen yleisen tasapainon simulointimalli.

Hankkeen keskeisimmät tulokset julkaistiin Helsingin yliopiston Raportteja -sarjan raportissa: http://hdl.handle.net/10138/574244
Tässä luvussa tuodaan esiin keskeisimmät nostot tuloksista.
1. Teuvan liikennepaikalta lastatun raakapuun rautatiekuljetuksia voidaan lisätä 250 000 tonnnia vuodessa. Nykyinen lastausmäärä huomioon ottaen Teuvalta voidaan lastata raakapuuta yhteensä 450 000 tonnia vuodessa.
2. Suupohjan radan henkilöliikenteen maksimipotentiaaliksi yhteysvälillä Seinäjoki-Ilmajoki-Kurikka muodostui 970 matkaa vuorokaudessa tiheällä vuorovälillä. Suppealla vuorovälillä päästään 370 matkaan vuorokaudessa. Viiden euron lipunhinnalla julkisen tuen tarve liikennöintikustannuksiin on tiheällä vuorovälillä yksi euro/lippu ja suppealla vuorovälillä 4,5 euroa/lippu
3. Suupohjan radan aluetaloudellinen vaikutus vaihtelee hieman sen mukaan, miten ja kuinka paljon liikennemäärät radalla muuttuvat. Kaikissa kolmessa skenaariossa alueen BKT kasvaa 0,20 ja 0,23 prosentin välillä eli 10 ja 12 miljoonan euron välillä.

Hankkeessa arvioitiin eri skenaarioiden toteutumisen vaikutus rataa ympäröivälle alueelle. Tarkasteltavat skenaariot olivat:
Ske 1 Raakapuuta ja sellua raiteille
Ske 2 Raiteille myös muita tuote-eriä
Ske 3 Tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikennettä radalle
Alueen BKT-vaikutusten lisäksi arvioitiin, että erityisesti skenaariossa, jossa henkilöliikenne on mukana, vaikutukset kiinteistöjen arvoon, alueen houkuttelevuus asukkaille, yrityksille ja yritysten investointihalukkuudelle ovat hyvin positiiviset. Raskaan liikenteen määrä kantatie 67:lla vähenee ja henkilöliikenneskenaariossa myös henkilöliikenne kantatie 67:lla vähenee. Liikenneturvallisuus kaikissa skenaarioissa paranee. Liikenteen päästöt vähenevät kaikissa skenaarioissa ja huoltovarmuus paranee.