Toiminnallinen tori keskellä kylää

Hankkeessa aktivoitu Ähtärin keskusta-aluetta ja ensisijaisesti torin käyttöä.
Keskustan kehittämistä kartoitettu aiempien hankkeiden ja tehtyjen keskustankehittämissuunnitelmien pohjalta. Tarkastettu ja päivitetty nykyinen tilanne niiden osalta ja tutkittu onko suunnitelmiin jäänyt toteuttamiskelpoisia kohteita ja annettu Ähtärin kaupungille kertynyt palaute.
Hanke aktivoi yhdistyksiä ja yhteisöjä järjestämään ja osallistumaan tapahtumiin torialueella ja Ähtärin keskustassa. Yhteistyömuotoja toimijoiden välille syntyi ja kehitysideoita kertyi. Ähtärin kaupungin roolia tapahtumien järjestämisessä torilla terävöitetty ja ohjeistettu. Tapahtumamarkkinointiin annettu vinkkejä. Järjestetty tutustumismatka toritapahtumaan Kristiinankaupunkiin.
Ideoitu uusia tapahtumia torille ja laajennettu yhteistyötä toimijoiden kesken jo olemassa olevien tapahtumien osalta. Tiedotustilaisuus, työpajat ja järjestetyt kokoontumiset osallisti aktiivisia toimijoita hankkeen pariin ja niiden pohjalta toteutui uusia tapahtumia.
Torin sääntöjä ajantasaistettu ja muovattu käyttäjäystävällisemmäksi. Keskusteltu torin käyttäjien kanssa ilmenneistä epäkohdista ja haettu niihin ratkaisuja.
Laadittu lyhyet ja selkeät ohjeet markkinointitapahtuman järjestämisestä torilla luetellen torille saatavat palvelut sekä yhteyshenkilöt yhteystietoineen.

4.1 Hankkeen tavoitteet ja toteutustapa
Hankkeen tavoitteena oli elävöittää Ähtärin keskustaa ja varsinkin torialueen toimintaa ja samalla vastata kuntalaisten toiveeseen yhteisestä kokoontumispaikasta. Hanke tavoitteli uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin ja yrittäjien välillä. Kolmatta sektoria aktivoitiin tuottamaan torialueelle erilaisia kaiken kansan aktiviteetteja kaikkina vuodenaikoina
Hankkeessa suunnitelman mukaan toteutettiin toimenpiteitä kohdat a)-h):

4.2. Toteutus
4.2.1. Toimenpiteeet
a) Syvällisempi tutustuminen aiempiin keskustan kehittämishankkeisiin ja suunnitelmiin
Ähtärin kaupungin arkistoista saatujen materiaalien pohjalta tutustuttu aiempiin torialueen ja keskustan kehittämissuunnitelmiin. Aluetaito on tehnyt v 2017 havainnekuviin torialueesta, sekä Hortonomi AMK Riikka Asunmaan suunnitelmiin Ouluveden ranta-alueelle .
Ostolantien osalta muutostoiveet kirjattiin ylös. Tarkempi selvitys lähetetty Ähtärin Kaupungille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

b) Kolmannen sektorin toimijoiden kartoitus ja yhteydenotot
Yhdistysten puheenjohtajia kontaktoitu puhelimitse ja sähköpostilla. Sovittu tapaamisia kokouksiin ja kutsuttu toimijat työpajoihin ja tilaisuuksiin. Yhdistysten yhteystiedot samalla päivitetty Ähtärin kaupungin sivuille.
c) Kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteiset tapaamiset
Tapaamiset toteutui pääosin hankekoordinaattorin ja yhdistysten välillä. Hankekoordinaattori osallistui kokouksiin ja otti yhteyttä toimijoihin puhelimitse. Yhteistyötä yhdistysten ja yritysten välille rakennettiin. Työpajoihin osallistui sekä yrittäjiä että yhdistysten edustajia.
d) Tiedotustilaisuus kuntalaisille
Tiedotustilaisuutta ei järjestetty koko kansalle, koska hankkeesta saatiin lopullinen päätös ELY-keskukselta vasta 18.4.24. Tiedotusta tehtiin paikallislehden palstoilla, somessa ja hankekoordinaattori osallistui yhdistysten ja kaupungin tilaisuuksiin tiedottaen hakkeesta.
Pohjatyönä oli kartoitettu asukkailta kehitysideoita keskusta-alueen elävöittämiseen ja sen avulla hankkeessa päästiin heti liikkeelle kehittämään torialueen toimintaa.
e) Kaikille avoimet työpajat
Kaikille avoin tiedotustilaisuus ja työpaja järjestettiin Ähtärin kaupungintalolla 28.5.2024. Tilaisuudessa keskityttiin kesän toritoimintaan ja haettiin toimijoille yhteistyökumppaneita, mutta keskusteltiin myös yleisesti keskusta-alueen kehittämisestä ja haettiin palautetta tapahtumien järjestämisen ongelmista. Tavoitteena oli saada kullekin perjantaille ohjelmaa Kultaiselle korille ja samalla houkuteltua myyjiä eri teemojen alle. Tilaisuuteen osallistui 18 osallistujaa.
Hankekoordinaattori esitteli tilaisuudessa myös Kestopuu-hankkeen tekemän suunnitelman torin myyntikojuista.
f) Toimintasuunnitelman ja tapahtumavuosikellon tuottaminen
Hanke aktivoi yhdistyksiä ja toimijoita osallistumaan ja tuottamaan tapahtumia torilla ja keskusta-alueella. Osallistuttu yhdistysten kokouksiin, seuraparlamentteihin, kokoustettu koulun toimijoiden, seurakunnan ja kaupungin eri yksiköiden kanssa ja mietitty keinoja saada torille toimintaa.
Hankkeessa varmennettiin käytänteet lupa-asioissa ja sovittiin yhteyshenkilö Ähtärin kaupungissa, joka tarvittaessa avustaa lupa-asioissa. Oheistus toritapahtuman järjestämisestä pyritään saamaan näkyville Ähtärin kaupungin nettisivuille.
Kaupungin laatimat toriohjeet oli vanhentuneet. Hankeessa laadittiin ehdotus uusista toriohjeista torin käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Toriohje uudistui ja vahvistettiin Ähtärin kaupungin tila- ja infrapalveluiden lautakunnassa 3.12.2024.

Yrityksiä kannustettu käyttämään toria omana markkina- ja esittelyalueena tekemällä esite torin käyttöönotosta ja yhteyshenkilöistä tapahtuman järjestämiseksi. Esitettä jakaa yrityksille Ähtärin kaupungin elinvoimakoordinaattori. Vuoden 24 aikana yksi yritystapahtuma toteutui, jossa hanke oli apuna järjestelyissä.

g) Hankkeen päätöstilaisuuden ja vuosikellon julkaiseminen
Vuosikello laadittu vuoden 2024 toteutuneiden tapahtumien pohjalta ja se julkistettiin hankkeen työpajassa 23.1.25. Tapahtumassa ideoitiin uusia myös toritapahtumia, jotka toteutettujen osalta on esitelty edellisessä luvussa. Vuosikello on toimitettu myös toimivien yhdistysten puheenjohtajille sähköpostilla yhdistysten toiminnan suunnittelun pohjaksi. Työpajaan osallistui 21 henkeä yhdistyksistä, yrityksistä ja Ähtärin kaupungin virkakunnasta.
h) Tutustumismatka hanketta edistäviin kohteisiin
Tutustumismatka Kristiinankaupungin perinteisille kesämarkkinoille tehtiin la 13.7.24. Matkaan osallistui 30 henkeä. Tutustuimme markkinajärjestelyihin ja erilaisiin markkinakojuvaihtoehtoihin. Hankekoordinaattori sai ohjeita ja vinkkejä Kristiinankaupungin matkailun yhteyshenkilön avustuksella.
4.2.2. Aikataulu
Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli 15.11.2023-15.2.2025. Lopullinen päätös Elyltä tuli hankkeelle vasta 18.4.2024, jonka jälkeen hanke pääsi täysipainoisesti vauhtiin. Ähtärin Yrittäjät ry valitsi hankekoordinaattorin Leena Mäenpään suorittamaan 40%:n työpanoksella työtä jo 25.1.2025. Hankekoordinaattorin työ ei toteutunut koko suunnitelman mukaisessa laajuudessaan, koska sitoumukset Ähtärin kaupungin luottamustehtäviin ja oma työ veivät ennakoitua enemmän resursseja. Sopimuksen mukaan 17.1.25 haettiin hankkeelle jatkoaikaa 15.6.2025 saakka, jotta saadaan suunnitellut toimenpiteen valmiiksi ja hankkeelle vaikuttavuutta tulevaisuutta ajatellen. Jatkoaika myönnettiin 7.3. lopullisen toteutusajan ollessa 15.11.2023-15.6.2025.
4.2.3. Resurssit, toteutuksen organisaatio
Hankekoordinaattorina toimi yrittäjä Leena Mäenpää koko hankeajan. Hän osallistui Ähtärin Yrittäjät ry:n hallituksen kokouksiin kuukausittain ja raportoi hallinnoivalle yhdistykselle hankkeen tapahtumista ja suunnitelmista.

Hankkeen taloutta hoiti Ähtärin Yrittäjät ry:n sihteeri Mari Tammivirta ja palkat laski tilitoimisto Tilitaitajat.
Hankekoordinaattorilla oli käytössä työtiloina Ähtärin Yrittäjät ry:n tilat sekä myöhemmin myös oman yrityksen tilat. Hankkeen aikana käytetyt tietokone tietoliikenneyhteyksineen sekä puhelin olivat hankekoordinaattorin omat.
Ähtärin kaupungin elinvoimakoordinaattori Pertti Nurmi, vapaa-aika ja hyvinvointipäällikkö Anu Paalasmaa sekä kulttuuri- ja kirjastopalveluiden-suunnittelijana toimineet Minna Polus ja Elina Pusaa ovat olleet korvaamaton apu hanketyössä.
Ähtärin kaupunki myönsi Ähtärin Yrittäjät ry:lle hankeaikaisen lainan, jonka avulla yhdistys on selvinnyt hankeaikaisista kuluista. Maksatusta haetaan vasta hankkeen päätyttyä.
4.2.4. Kustannukset ja rahoitus
Hankkeen kustannukset jakautuvat hakemusvaiheessa seuraavasti:
Palkat 15640,00
palkkojen laskennallinen osuus 6099,60
Toimitilakulut 3600,00
Pankki ja rahoituskulut 350,0
Kirjanpito ja palkanmaksu 500,00
Netti ja puhelinkulut 500,00
Retki ja matkakulut 2500,00
Ilmoittelu 600,00
Työpajojen järjestelykulut 645,84

Yhteensä 30435,44


Hankkeeseen hyväksyttiin rahoitus kustannusarvion mukaan maksettujen palkkojen mukaan 15640,00€ sekä palkkojen laskennallinen osuus 6099,60€. Lisäksi laskennalliset yleiskustannukset 40% 8695,84€ : Yhteensä 30435,44€
Hankeaikainen laina saatiin Ähtärin Kaupungilta ja omarahoitukseen osallistui Töysän Säästöpankkisäätiö 3000,00€ :lla. Muu rahoitus tulee Ähtärin Yrittäjät ry:n varoista.
Hankekoordinaattorin luottamustehtävien aiheuttamien aikatauluhaasteiden vuoksi kaikkia työtunteja ei hankkeen eteen ehditty toteuttaa. Palkkasumma jäi alkuperäistä suunnitelmaa pienemmäksi, jolloin hankeen muutkin osuudet maksettaneen pienempinä.
Toimitilakulujen osalta toteutui vain osa, koska hankkeen käytössä ollut Ähtärin Yrittäjät ry:n tila vuokrattiin toisaalle alkaen 12.7.2024, jonka jälkeen hankekoordinaattori työskenteli oman yrityksensä tiloissa. Ähtärin Yrittäjät ry:n hallitus ei nähnyt tarpeelliseksi maksaa omien tilojen käytöstä korvausta.
Retkikulut jäivät arvioitua pienemmäksi ja työpajojen järjestelykuluihin sisältyi myös toritapahtumien järjestämiseen liittyviä kuluja.
Hanke toteutui alle arvioidun budjetin.
4.2.5 Raportointi ja seuranta
Raportointi ja seuranta rahoittajalle tapahtuu hankkeen päätyttyä loppumaksatuksen yhteydessä. Hankekoordinaattori on raportoinut hankkeen edistymisestä Ähtärin kaupungin toimielimissä, sekä säännöllisesti Ähtärin Yrittäjät ry:n hallituksen kokouksissa. Eri tapahtumista on tiedotettu laajasti paikallislehden palstoilla ja etukäteen tapahtumista on kerrottu Ähtärin Yrittäjät ry:n somessa sekä Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri- nettisivuilla. Hankekuvaus on näkyvissä Ähtärin Yrittäjät ry.n kotisivuilla ja loppuraportti julkisine liitteineen tulee myös sivuille näkyviin.
4.2.6 Toteutusoletukset ja riskit
Hankehakemuksessa riskeinä nähtiin yhteystietojen oikeellisuus ja aktiivisten yhdistystoimijoiden löytyminen. Aktiiviset toimijat löytyivät kuitenkin hankekoordinaattorin paikallistuntemuksen ja Ähtärin kaupungin ylläpitämän yhteystietosivuston avulla. Tiedot päivitettiin ja aktiiviset toimijat tavoitettiin. Riskeinä mainittiin tiedonsaantiongelmat jäivät vähäisiksi ja tarvittava tieto saatiin hankkeeseen sopivalla aikataululla. Riskinä mainittu ikärakenne toteutui osittain, sillä vanhempi väki ei juurikaan innostunut toritapahtumien järjestämisestä – sen sijaan lapsille ja nuorille ohjelmanjärjestäjiä löytyi. Iäkkäät toimivat mielummin sisätiloissa ja osallistuvat mielellään järjestettäviin tapahtumiin, mutta eivät ole aktiivisimpia järjestäjiä. Talviaika koettiin riskinä tapahtumien järjestämiselle, mutta lyhyitä tapahtumia pystyy järjestämään myös talvella – sääolosuhteet ovat aina riski, kaikkina vuodenaikoina
4.3. Yhteistyökumppanit
Hanke teki yhteistyötä työpajojen suhteen Ähtärin Kaupungin kanssa. Tapahtumissa lukuisat yhdistykset ja yhteisöt olivat mukana. Torialueen päivityksen suunnittelussa yhteistyötä Tampereen yliopiston hallinnoiman

Kestopuu-hankkeen kanssa teemana Puutuoteteollisuuden sivuvirtamateriaalin käyttö torikatoksen suunnittelussa, arkkitehti Anssi Kärki suunnittelijana.

Torialue aktivoitui hankkeen vaikutuksesta uusien tapahtumien muodossa. Tapahtumat saavat jatkoa tulevinakin vuosina eri yhdistysten ja yhteisöjen toteuttamina, mutta aktivoijan rooli on hyvä jatkossakin löytyä. Ajantasaiset ohjeistukset ja yhteystiedot madaltavat kynnystä ryhtyä järjestämään tapahtumia.
Kolmisenkymmentä toimijaa aktivoitui vuoden aikana suunnittelemaan tapahtumia torilla. Osa tapahtumista peruuntui eri syistä: tapahtuma siirtyi toiselle paikkakunnalle tai pois keskustasta/torilta, säätila oli haasteellinen tai talkooväkeä ei saatu ja suunnitelma kariutui.
Koulun toimijoiden kanssa ideoitu ja toteutettu 23.5.24 toritapahtuma, jossa luokat keräsivät varoja luokkaretkirahastoon. Tapahtumassa yhdistyi moni opetuksellinen seikka: markkinoinnin opettelu, yhteistyökumppaneiden haku yrityksistä, tuotteiden leipominen, myyntityö. Yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan. Koulut käyttävät toria myös mm. juoksutapahtumien lähtöpaikkoina ja keväällä koululaiset tanssivat torilla.


Kesäperjantaisin järjestetyistä kahdeksasta tori-illasta ohjelmallisia oli viisi ja myyjiä torilla oli kuudessa kahdeksasta. Osa keskeytyi sadekuuron yllättäessä. Ohjelman kustannuksiin haettiin yrityssponsoreita ja tarjottiin yritykselle mahdollisuutta olla esillä toritapahtumassa mainostaen omia palveluitaan. Yhteistyösopimuksia sovittiin kaksi josta vain yksi toteutui.
Nuorten toritapahtuma järjestyi 9.10.24 yhteistyössä Ähtärin nuoristo-valtuuston, Ähtärin MLL:n, Ähtärin SPR:n osaston, Ähtärin Varpaat ry:n ja Ähtärin seurakunnan toimijoiden kanssa. Alun perin torille suunniteltu tapahtuma siirtyi Pirkanlinnan nuorisotiloihin haastavien sääolosuhteiden vuoksi. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä henkeä.
Joulutori järjestettiin Ähtärin Yrittäjät ry:n järjestämän joulunavauksen yhteyteen. Hanke aktivoi toimijoita torille myymään joulutuotteita. Torille tuotiin joulukuusia torin ympärille ja ne valistiin jouluvaloin. Toritapahtuma ja valot saivat paljon hyvää palautetta koko joulukuun.
Kalastustapahtuma Ähtärin keskustassa 16.2.25 ideoitiin hankkeen työpajassa: Ähtärin Urheilukalastajat yhteistyössä Ähtärin Sydänyhdistyksen kanssa järjestivät Ouluveden jäillä kalastustapahtuman nuorille ja Kultaisella korilla tarjoilitiin kalaruokaa osallistujille Sydänyhdistyksen toimesta.
Isot koneet tapahtuma 13.4.25 idea syntyi myös hankkeen työpajassa. MLL Ähtärin yhdistys tuotti torille useita maatalouskoneita tutustuttavaksi. Torilla oli pomppulinna ja kahvimyyntiä. Tapahtuma houkutteli paikalle kymmeniä lapsiperheitä ja toiveita järjestää tapahtuma uudestaan.
Toriohjetta on ajantasaistettu ja mm Reko-jakelua varten ohjeisiin jätettiin mahdollisuus toriajan ulkopuolella käyttää toria lyhyisiin myyntitapahtumiin veloituksetta, mutta Reko-jalkeiluihin osallistuvat kauppiaat eivät siitä huolimatta halunneet siirtää jakelua torille.
Tiedon saaminen helposti saavutettavaksi esim Ähtärin kaupungin nettisivuille on erittäin tärkeää torin käytön kannalta. Lisäksi oheistus torialueelle on vielä työn alla kaupungin toimesta. Asioiden etenemistä haastaa henkilövaihdokset ja vähäiset taloudelliset ja aikataululliset resurssit.

Hanke aktivoi kuntalaisia toimimaan torilla ja mm Ähtärin seurakunta oli halukas tuomaan osan tapahtumistaan torille. Tapahtumia suunniteltiin ja toteutuksen este oli yleensä huono sää tapahtumapäivänä.

Tietoisuus torin käyttömahdollisuuksista lisääntyi valtavasti ja torin arvostus kasvoi. Tapahtumiin osallistui kohtuullisesti väkeä, kesäperjantaisin järjestettyihin toreihin ei niinkään. Kesätoreillakin myyjiä alkoi ilmaantua paikalle ilman ennakkoilmoittautumista loppukesästä, kun asiasta oli kuultu.

Tavoitteena on jatkossakin yhdistää voimavaroja: kun yksi toimija päättää järjestää tapahtuman, voidaan siihen linkittää muita toimijoita omille osa-alueilleen. Yhdessä toimien tapahtumista kasvaa suurempia ja vetovoimaisempia ja se hyödyttää kaikkia. Aikainen tiedotus asioista on ensisijaisen tärkeää.

Hankkeen aikana tuli selväksi että satunnaiset torinkäyttäjät eivät omista myyntitoimintaan tarvittavia katoksia ja myyntipöytiä. Todennäköisesti toiminta aktivoituisi entisestään, mikäli tarjolla olisi muutama kiinteä myyntikatos ja jatkosuunnitelmana esitänkin investointihankkeen hakemista kojujen rakentamista varten.

Suurempia toritapahtumia varten tarkat tiedot torin teknisistä asioista tulisi olla saatavilla. WC-tilojen puuttuminen koetaan haasteeksi ja sen puutteen korjaaminen toisi mahdollisesti uusia toimijoita torille.

Yhdistykset tarvitsevat tukea toimintaansa ja tilaisuuksia, jossa voivat miettiä yhdessä yhteistoimintaa. Olisi hyvä koota pari kertaa vuodessa yhdistystoimijat keskustelemaan tulevasta ja suunnittelemaan ja hakemaan muotoja yhteistyölle. Koordinoijana tässä näkisin Ähtärin kaupungin roolin elintärkeänä.

Ähtärin Yrittäjät ry:llä on sopimus Ähtäirin kaupungin kanssa torialueen hoitamisesta ja torimaksujen keräämisestä. Toivon, että yhteistyö jatkuu ja vastuuhenkilöitä toritoiminnan ylläpitoon löytyy tulevinakin vuosina.