Miten kasvava kysyntä ja muuttuva majoitusrakenne muokkaavat maaseutumatkailua?

Maaseutumatkailu perustuu luonnon, kulttuuriperinnön, mökkeilyn ja paikallisten palvelujen vetovoimaan, ja siihen kuuluu maatilamatkailun lisäksi laaja joukko majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyrityksiä. Ala on kasvanut viime vuosina muuta matkailusektoria nopeammin: maaseutumaisten kuntien matkailuliikevaihto, yritysmäärä ja työllisyys ovat vahvistuneet, ja maaseudun osuus Suomen matkailutaloudesta on merkittävä.  Esitykset nostavat esiin myös vapaa-ajan asumisen ja mökkien keskeisen roolin maaseudun matkailukapasiteetissa sekä niiden tarjoaman huomattavan kasvupotentiaalin matkailun tulevaisuudelle.
Esitysten lähteenä on Bilendi Oy:n (2026) kokoama selvitys Tilastokeskuksen tilastoista, jonka perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella
varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sisältävät majoitusliikkeet (yritysten toimipaikat), jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta.
Esitykset ovat koottu osana Rural Finland Tourism Hub-hankkeen toimenpiteitä.

Matkailun uudet rajapinnat: Neljä ilmiötä, jotka voivat muuttaa maaseutumatkailua (artikkeli)

Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittelee LinkedIn-artikkelissaan maaseutumatkailun tulevaisuuteen vaikuttavia rajapintailmiöitä, jotka tunnistettiin hankkeen selvityksessä. Artikkeli sisältää myös käytännön työkalun, jonka avulla matkailualueet voivat arvioida omaa potentiaaliaan ja tunnistaa uusia kehittämismahdollisuuksia näiden ilmiöiden näkökulmasta.

Kuka kehittää maaseutumatkailua? Kehittäjäprofiili paljastaa alan vahvuudet, osaamisen ja tulevaisuuden haasteet (artikkeli)

Rural Finland Tourism Hub -hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen esittää Linkedin-artikkelissaan hankkeen selvityksen tulokset liittyen maaseutumatkailun kehittäjän profiiliin, mukaan lukien kehittäjien osaamistarpeet työkalun, jonka avulla arvioidaan, kuinka hyvin kehittämistyössä syntynyt tieto, osaaminen ja yhteistyösuhteet säilyvät organisaatiossa myös henkilövaihdosten ja hankkeiden päättymisen jälkeen.

Artikkeli: Mansikan kasvua tutkitaan eri kasvualustoilla ja kastelulla. Videolinkki mansikan ilmastotutkimukseen (2026)

Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen tutkimusasemalla selvitetään, miten eri kasvualustat vaikuttavat mansikan kasvuun. Lisäksi selvitetään kastelumäärän vaikutusta.

Luken kasvutunnelikokeessa kasvaa jatkuvasatoisia Favori- ja Finette-lajikkeita. Myös sato ja maku ovat seurannassa.

Luken MASMI (Mansikkasadon optimointi muuttuvassa ilmastossa) -projektin toisessa työpaketissa tutkitaan avomaan mansikkamaalla, miten ilmastonmuutos vaikuttaa mansikan kukkien kehitykseen. Tämän haastattelun voi katsoa tästä.

 

Yhdessä markkinoille – käytännön askeleita tasalaatuisen viljaerän kokoamiseen -webinaarin tallenne

”Yhdessä markkinoille – käytännön askeleita tasalaatuisen viljaerän kokoamiseen” -webinaari järjestettiin 6.8.2026 osana ”Datasta tulevaisuuden viljatilan kilpailuetu” – webinaarisarjaa.

Webinaarissa pureuduttiin konkreettisiin käytännön yhteistyötapoihin ja käytiin jyväskyläläisellä viljatilalla katsomassa, millaisia käytännön toimia jyväskyläläiset viljelijät ovat tehneet yhteistyön käynnistämiseksi: miten laatuanalyyseja hyödynnetään jo ennen puintia ja sen aikana, millä tavoin analyysitietoa jaetaan tilojen kesken ja miten tieto ohjaa päätöksentekoa yhteisen tasalaatuisen viljaerän kokoamisessa.

Ennakointi ja riskienhallinta on keskeisessä asemassa sadon määrän ja laadun varmistamisessa, ja viljelijäyhteisössä tämä edellyttää sujuvaa, luottamukseen perustuvaa datan jakamista ja sen tavoitteellista hyödyntämistä.

Tilaisuuden sisältö:

  • Tilaisuuden avaus / Jaana Sinipuro, DataSpace Europe
  • Tikkakosken kuulumiset ja kokemuksia tilojen yhteistyöstä / Heli Turpeinen, Jamk + viljelijät
  • Uudisraivaajan suorat sanat: Mitä tarvitaan, jotta tutkimuksesta päästään käytäntöön / Markus Eerola, Knehtilän luomutila
  • Kysymyksiä ja keskustelua

Webinaarisarjan ensimmäisen osan tallenteen löydät täältä .

Webinaari järjestettiin osana Datapellon uudisraivaajat-hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.

Luontotekoja yhdessä – 10 vinkkiä luonnon monimuotoisuustekoihin -julkaisu

Luontotekoja yhdessä -julkaisu on tarkoitettu asukkaille, kylille, yhdistyksille ja kunnille vinkkivihkoksi kohti omia luonnon monimuotoisuustekoja. Oman lähiluonnon tilaa voi kohentaa monin konkreettisin keinoin. Niityn perustaminen, vieraslajitorjunta, lehtipuiden istutus tai asuinpaikkojen teko eri lajeille ovat oivia esimerkkejä näistä.

Julkaisussa oman lähiluonnon monimuotoistamiseen on esiteltynä niin pienempiä kuin isompia toimenpiteitä. Teot voi aloittaa omalta pihalta, mutta toimiin on aina hyvä ryhtyä isommallakin väellä. Luontotalkoot yhdistävät – niistä hyötyy niin ympäristö kuin yhteisö. Julkaisun sivuilta löytyy lisäksi linkit tarkempiin tietoihin teemoista.

Tiedolla johtaminen matkailun kehittämisessä – dataa, tietoa ja yhteistyötä

Tietokortin materiaali ajankohtaisia näkökulmia tiedolla johtamiseen, datan hyödyntämiseen ja yhteistyön merkitykseen matkailun kehittämisessä.

 

Tietokorttien sisältö on webinaarien puhujien materiaali sekä maaseutumatkailun tiedolla johtamisen malli:
Tiedolla johtaminen valtakunnallisen matkailun kehittämisessä, Katariina Wakonen, Head of Business Intelligence, Visit Finland
Kehittämishankkeiden tieto yhteiseksi voimavaraksi, Juha Sorjonen, asiakkuusjohtaja, Avidly Agency, Visit Finland Akatemia valmentaja.
Materiaali on suunnattu erityisesti matkailun kehittäjille, hanketoimijoille, alueorganisaatioille ja kaikille, jotka haluavat vahvistaa tiedon hyödyntämistä matkailun kehittämisessä.
Materiaali on tuotettu Rural Finland Tourism-hub hankkeessa.

Data maatalousyrittäjien apuna

Datatalouskasvattamo-hankkeessa toteutettiin alkuvuodesta 2026 kysely tuottajaorganisaatioiden jäsenille, jossa kartoitettiin mahdollisia pullonkauloja ja mahdollisuuksia datan tehokkaammalle hyödyntämiselle maataloudessa.

Tulosten mukaan dataa käytetään tiloilla aktiivisesti erityisesti viljely- ja taloustietoon perustuvan päätöksenteon tukena, mutta kehittyneempien datalähteiden, kuten sensorien ja telematiikan, hyödyntäminen on vielä melko vähäistä. Datan jakaminen tuottajaorganisaatioiden sisällä on toistaiseksi rajallista, vaikka kiinnostusta ja valmiuksia siihen löytyy. Kysely osoittaa, että datan yhteiskäytöllä nähdään merkittäviä hyötyjä muun muassa markkinatiedon parantamisessa, neuvotteluvoiman vahvistamisessa ja tuotannon yhteissuunnittelussa, mutta kehittämisen edellytyksinä ovat selkeät pelisäännöt, luottamus, sopimusmallit ja tekninen tuki.

Tarkemmat tulokset kyselyn tuloksista löytyvät Centria Bulletin-verkkolehdessä julkaistusta artikkelista Data maatalousyrittäjien apuna – tuottajaorganisaatiojäsenille suunnatun kyselyn tuloksia. Artikkeli on luettavavissa osoitteessa https://centriabulletin.fi/data-maatalousyrittajien-apuna/.

Datatalouskasvattamo-hankkeen tavoitteena on luoda TKI-toimijoiden yhteistyöllä maataloussektorin datataloutta edistävä kansallinen Datatalouskasvattamo osaamiskeskittymä, joka uudistaa maaseudun taloutta ja nopeuttaa siinä tarvittavien digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöön ottamista. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Kpedu sekä Luonnonvarakeskus LUKE.

Datatalouskasvattamo-hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 ja se on käynnissä 19.6.2024–30.6.2026 välisenä aikana.