Sydänturvallisuutta Kyrönmaalle

Kyrönmaan Sydänyhdistyksessä hankimme yhdeksän sydäniskuria ja lämpökaapit sijoittaen niistä kolme Laihialle, kolme Vaasan Vähänkyrön alueelle ja kolme Isoonkyröön. Sijoitimme ne taajama-alueen ulkopuolelle kylien kokoontumispaikkoihin. Luovutimme laitteet saajatahoille yhteisessä luovutustilaisuudessa 23.10.2024.
Investointirahoituksen kokonaiskustannus oli 21604,68 €, josta 90 % osuus saatiin Leader Yhyres kehittämisyhdistyksen ja Pohjanmaan Ely:n kautta EU Maaseuturahoituksesta. Yksityisrahoitusosuus 10 % katettiin kolmen kunnan alueelta mukaan lähteneiden yhdeksän sponsorirahoittajan toimesta yhteensä 2160,47 €.
Sydäniskurien ja lämpökaappien sijoituskohteissa järjestimme sydänturvallisuustilaisuudet. Yhdeksään tilaisuuteen osallistui 12.11.2024-21.1.2025 välisellä ajalla yhteensä 156 sydäniskurien ympärillä asuvaa maaseudun asukasta (ka 17 henkilöä / tilaisuus). Matalankynnyksen elvytystiedon, osaamisen ja rohkeuden lisäämiseen ja yhteisöllisyyden parantamiseen tarkoitetuissa tilaisuuksissa keräsimme osallistujilta kyselylomakkeen avulla palautteita elvytystiedon, osaamisen ja rohkeuden kokemuksista. Vastauksia antoivat 63 % osallistujista (n=98). Vastaajista naisia oli 53,8 % (n=50) ja miehiä 45,1 % (n=42). Alle 65vuotiaita oli 47,8 % (n=44) ja yli 65vuotiaita 52,2 % (n=48). Sydänturvallisuustilaisuus edisti asuinympäristön sydänturvallisuutta lähes kaikkien vastaajien (n=97) kokemana (99 %).

Järjestimme yhteistyössä sydäniskurin ja lämpökaapin saajatahojen kanssa sydänturvallisuustilaisuudet ajanjaksolla 12.11.2024-21.1.2025. Tilaisuuksissa oli yhteensä 157 osallistujaa. Keskimäärin 17 osallistujaa jokaisessa tilaisuudessa. Sydänyhdistyksen toimijoita oli sydänturvallisuustilaisuuksien toteuttamisryhmässä
viisi (Marja-Leena Niemelä, Sirkka Kaunismäki, Karita Heikkilä, Eira Laiteenmäki, Pirjo Haapaniemi) ja someviestinnästä vastasi Hannele Klankki. Sydänturvallisuustapahtuma kesti kaksi tuntia. Tilaisuudet alkoivat kahvituksella. Yksi tilaisuus Mervin Mankelissa Laihialla oli ulkotapahtuma, jossa oli osallistujille mahdollisuus lämmitellä nuotion loimussa ja paistaa makkaraa. Muut tilaisuudet järjestettiin sisätiloissa
ja monessa paikassa alkoivat kahvitarjoilulla.
Sydänturvallisuusilloissa oli lämmin tunnelma ja meidät otettiin aina ilolla vastaan. Kun kaikki toiminta nykyisin keskittyy keskustan alueille, kylillä oltiin tyytyväisiä myös siitä, että sinne tuotiin tämän tyyppistä opastusta, lähelle maaseudun asukkaita. Monessa paikassa kuulimme lauseen "Teette todella hyvää työtä". Tämä lämmitti mieltä.
Sydänturvallisuustilaisuuksissa esitettiin paljon hyviä kysymyksiä, jotka tulkitsimme, että osallistujat olivat kiinnostuneita asiasta. Syntyi paljon keskustelua, mikä oli meidän mielestämme erittäin hyvä asia. Saimme monista osallistujista uusia sydänyhdistyksemme jäseniä. Järjestimme sydänturvallisuustilaisuudet ilta-aikaan, että työssäkäyvätkin ehtivät mukaan. Matkat olivat sivukohteisiin pitkiä kuten esim. Laihialla Jokisalon Hoviin. Pimeässä mutkaisella tiellä ajoimme harhaan, mutta
huumorilla selvisimme. Perillä meitä odottivat innokkaat ihmiset valmiina
harjoittelemaan elvytystilannetta harjoitussydäniskurin kera. Opastuksissa kävimme läpi sydäniskurin toiminnan ja elvytysnuken avulla paineluelvytyksen. Harjoittelimme elvytystilannetta pareittain ja yksin. Opastimme tarvittaessa 112-sovelluksen lataamisen älykännykkään ja sieltä lähimpien sydäniskurien löytämisen. Rohkaisimme
lämpökaapin luona sen avaamiseen ja sieltä sydäniskurin hakemiseen.
Sydänturvallisuustilaisuudet olivat matalankynnyksen kohtaamistilanteita, avoimia ja maksuttomia kaikille uuden sydäniskurin ympärillä asuville maaseudun asukkaille. Saajatahoina ja yhteistyössä sydänturvallisuustilaisuuksien järjestäjätahoina olivat
Kolkin Kartano Vähäkyrö/Vaasa, Vähänkyrön Viesti, Vaasan Vähänkyrön seurakunta, Hierontayritys Mervin Mankeli, Laihian Eränkävijät, Jakkulan Kyläyhdistys ry, Tuuralan Kyläyhdistys ry, Seo Huoltoasema Lehmäjoki/Arvi Mäkynen, Orisbergin Kappelin kannatusyhdistys.
Sydäniskurin ja lämpökaapin sponsorirahoitukseen osallistuneita kutsuttiin omalla tiedotuskirjeellä mukaan. Sponsoreiksi lähtivät Laihian Yrittäjät ry, Laihian Osuuspankki, Lai-Teräs Mäkinen Ky, Kotasen Puutyö Oy, Rinta-Joupin Autoliike Oy ja Rengasmesta Oy, Lakeuden Osuuspankki/Pop Pankki Isokyrö, DB Forest Oy/Daniel
Björkenheim, LS Sähkötekniikka Oy/Lauri Suorauha.
Tilaisuuksissa allekirjoitettiin saajatahon kanssa sydäniskurilaitteen ja säilytyskaapin luovutussopimukset kaksi kappalein. Jokaisesta sydänturvallisuustilaisuudesta otimme kuvia, osallistujilta kuvauslupa kysyen. Kuvat on kerätty erilliseen liitteeseen .Jokaisesta sydänturvallisuustilaisuudesta kerättiin myös 112 Suomi sovelluksen
kautta saatavat sydäniskurin ja lämpökaapin paikannustiedot ja otettiin valokuva sydäniskurin ja lämpökaapin sijainnista rakennuksessa. Liitteenä erikseen Isonkyrön kohteet, Vaasan Vähänkyrön kohteet ja Laihian kohteet.

Hankkeessa aikaansaatua muutosta on seurattu https://defi.fi karttapalvelusta ja https://sydanturvallinensuomi.sydan.fi verkkopalvelusta saatavan tiedon pohjalta hankkeen alussa hankehakemusta laadittaessa ja 31.1.2025 loppuraportin laatimisen
aikaan. Mittareista saadut tiedot on koostettu taulukkoihin alkutilanteessa 26.1.2024, kun hankehakemuksen suunnittelu käynnistyi ja lopputilanteessa 31.1.2025, kun sydänturvallisuustilaisuudet oli pidetty ja kaikki uudet sydäniskurit olivat rekisteröity. Alku- ja lopputilanteet taulukoissa sisältävät ensimmäisessä sarakkeessa vasemmalla tarkasteltavat paikkakunnat Laihian, Vaasa, sisältäen Vähäkyrö sekä Isokyrö. Lisäksi maakunnat Etelä-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa. Taulukon ylärivillä olevat sarakeotsikot
liittyvät Sydänturvallinen Suomi verkkopalvelusta saataviin tietoihin, jotka ovat olleet tässä hankkeessa muutosta kuvaavina seurantamittareita. Näitä ovat 1) paikkakunnalla
olevien sydäniskurien määrä, 2) sydänturvallisuuden tasoluokan luku, jossa 100 on maksimi ja johon vaikuttavat tietyn prosenttiosuuden mukaan 3) sydäniskurien määrä 1000 asukasta kohti (40 %), antaen osuudesta oman lukuarvon, 4) sydäniskurien sijoittelu riskialueluokkien mukaisille paikoille (30 %), 5) sydäniskurien sijoittelu 65+ väestön asuinympäristöihin sijoittelu (20 %) sekä 6) sepelvaltimotauti-indeksi (10 %) jonka verkkopalveluun tuottaa THL (Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos).Sepelvaltimotauti-indeksiluku on maakunnittainen ja joka paikkakunnalla sama. Ensiapukoulutettujen määrä 1000 asukasta kohti on mittari, jolle ei ole osuutta kokonaissydänturvallisuuden tasoluokassa, koska tämä on kehitettävässä vaiheessa eikä ole missään roolissa tässä taulukossa tai seurannassa. Taulukon viimeisessä
sarakkeessa on defi.fi karttapalvelusta poimitut hankkeen kohdepaikkakunnilla olevien 24/7 saatavien sydäniskurien määrät. Olemme tavoitelleet ja seuranneet 24/7
saatavilla olevien määrän lisääntymistä tässä hankkeessa.
Jokainen neljästä mittarista luokitellaan taulukossa kolmiluokkaisesti: heikko, parannettava ja hyvä. Jokaiselle neljästä mittarista on laskettu raja-arvot kolmessa luokassa, luokasta toiseen siirtymisen raja-arvoiksi.
Kun verrataan erillisessä liitteessä taulukon 1 alkutilannetta, taulukon 2 lopputilanteeseen, nähdään muutoksena, että Vaasan ja Isonkyrön tilanne on parantunut, kun tarkastellaan sydäniskurimääriä asukasmäärään suhteutettuna 1000 asukasta kohti. Vaasassa tämä mittari oli alkutilanteessa parannettavalla tasolla 21 ja lopussa se on
noussut hyvään luokkaan 26,7. Isossakyrössä sama mittari osoitti alkutilanteen parannettavaa tasoa 24,9, nousten vuoden aikana reilusti hyvään luokkaan 34,04. Laihialla muutos on ollut pieni, alkutilanteen 15,3 parannettava taso, nousi 20,4, eikä vielä riittänyt hyvään luokkaan nousemiseen. Parannettavan ja hyvän luokan raja-arvo on tässä mittarissa >26. Hankkeessa uusien sydäniskurien ja lämpökaappien sijoittelun tavoite oli kohdentaa ne riskialueille, jonne ensivasteen ja ambulanssin ajoaika on pitkä ja jossa nopeasti aloitettu maallikkoelvytys voi pelastaa ihmisen hengen. Näitä kohteita löydettiinkin kolmen kunnan alueilta suunnitelman mukaan. Sydänturvallinen Suomi verkkopalvelun
osoittamana (vrt. taulukko 1 ja 2) tämä mittari ei missään kolmessa kunnassa, kolmen uuden sydäniskurin ja lämpökaapin sijoittamisella vielä muuttunut, niin että olisi vaikuttanut luokituksen muutokseen heikosta parannettavaan tai parannettavasta hyvään. Vaasassa (sisältäen Vähänkyrön alueen) riskialuetta kuvaava mittari osoittaa
heikkoa tilannetta (5), Laihialla (12,9) ja Isossakyrössä (12,68) parannettavaa. Tämän mittarin osalta tarvitaan entistä enemmän sydäniskureiden sijoitteluja maaseudun
asukkaiden sydänturvallisuuden edistämiseksi sivukylissä.
Kun tarkastellaan taulukoiden 1 ja 2 tilannetta viimeisen mittarin: 65+ ikäisten asuinalueille sydäniskurien ja lämpökaappien sijoittelun muutoksena, ei siihenkään tämän hankkeen kohdalla tullut alku- ja lopputilanteen erona suuria muutoksia, sillä vaikka kylissä asuu 65+ ikäisiä, Sydänturvallinen Suomi verkkopalvelu suosittelee
erityisten väestöruutunäkymien pohjalta sijoituskohteiksi 1 km x 1 km väestöruutuja, jossa asuu paljon 65+ ikäisiä ja joihin sydäniskurin sijoittaminen tämä tavoitteena kannattaisi. Hankkeessamme tavoitteena oli erityisesti riskialueille sijoittaminen, ei iäkkäiden asuinalueet.
Hankkeemme sai aikaan yhdeksän uuden sydäniskurin ja niiden 24/7 sijoittelun avulla edistystä kolmen kunnan alueella sydäniskurien määrän lisääntymiseen ja siten kuntien kokonaissydänturvallisuuden
tason parantumiseen. Laihialla oli
lähtötilanteessa 12 sydäniskuria, lisäystä vuoden aikana tuli 4:llä, josta kolme hankkeen sijoittamana. Sydänturvallisuuden kokonaistaso nousi Laihialla lähtötilanteen 44,6 /100
hankkeen lopussa 50,4/100, pysyen parannettavalla tasolla. Hyvälle tasolle nousuun olisi tarvittu >66,67 raja-arvon ylitys.
Vaasassa (Vähäkyrö mukana) sydäniskurien määrä lisääntyi alkutilanteen seitsemästä yhteentoista ja sydänturvallisuuden kokonaistaso nousi alkutilanteen parannettavalta 42,3 tasolta, lopputilanteen 51 tasolle. Isossakyrössä sydäniskurien määrä lisääntyi
vuoden aikana alkutilanteen 11:sta 15:sta ja sydänturvallisuuden taso nousi 40,3:sta 50,29:een. Sekä Vaasassa että Isossakyrössä sydänturvallisuuden tasoluokka säilytti parannettavan tason. Sydäniskurien saatavuuden näkökulmasta muutosparannus oli todella hyvä. Alkutilanteessa Laihialla, Vaasan Vähässäkyrössä ja Isossakyrössä oli kuusi 24/7 saatavaa sydäniskuria, lopputilanteessa niitä oli yhteensä 14 Maakuntiin kuuluvien kuntien vertailussa Laihian kunta sijoittui alkutilanteessa Pohjanmaan maakuntien sydänturvallisuuden listalla sijalle 11/14, ja lopputilanteessa sijoitus oli pudonnut yhdellä (13/14).Tämä tarkoitti, että muissa kunnissa kehitettiin
myös sydänturvallisuuden tilannetta ja kiilattiin sijoituslistalla Laihian ohi. Vastaavalla listalla Vaasa (Vähäkyrö mukana) oli alkutilanteessa 12, eikä tämä sijoitus parantunut eikä laskenut hankevuoden aikana. Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluva Isokyrö
sijoittui kuntien vertailulistalla alkutilanteessa sijalle 16 (18 kuntaa) ja lopussa sijoitus oli noussut yhdellä sijalla (15.). Koko Suomen kuntien vertailussa Vaasa oli 31.1.2025 sijalla 152, Laihia sijalla 161 ja Isokyrö sijalla 168. Listalla on 309 kuntaa.
Maaseudun asukkaiden kokemukset:
Keräsimme yhdeksässä sydänturvallisuustilaisuudessa osallistujilta palautetta kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeita täytettiin 98kpl (n=157). Lomakkeet syötettiin Webropol ohjelmaan. Osallistujista 54 % oli naisia ja 46 % miehiä. 65vuotiaita tai sitä nuorempia oli 48 % ja yli 65vuotiaita oli 52 %. Kaikista vastaajista 99 % (n=97) kokivat saaneensa
sydänturvallisuustilaisuudessa tietoa toimia
sydänpysähdystilanteessa. Kun tarkastelimme ikäryhmien ja sukupuolen mukaisia vastauksia, huomasimme että nuoremmassa ikäryhmässä, 65vuotiaat tai sitä nuoremmat (n=48) ja miehet (n=44) olivat kaikki (100 %) sitä mieltä, että sydänturvallisuustilaisuudet lisäsivät heidän tietoaan toimia sydänpysähdystilanteissa. Naisista 98,1 % (n=53) ja yli 65vuotiaista 98 % (n=49) kokemus oli jo häilyvämpi. Sydänturvallisuustilaisuuksissa auttamisen taidot sydänpysähdystilanteessa lisääntyivät 91,7 %:lla (n=89) vastaajista. Myös taitojen lisääntymisen kokemus oli
selvempää nuoremmassa 65vuotiaat tai sitä nuorempien ryhmässä 95,8 % (n=46)) kuin vanhempien yli 65vuotiaiden ryhmässä 85,7 % (n=42). Naiset kokivat taidoissa tapahtuvan kohennusta enemmän 92,6 % (n=50), verrattuna miesten kokemuksiin 88,4 % (n=38).
Rohkeuden saaminen sydänturvallisuustilaisuuksissa oli heikointa vanhempien yli 65vuotiaiden ryhmässä 77,1 % (n=37) ja selkeämpää 65vuotiaiden tai sitä nuorempien kokemuksena 93,6 % (n=44). Miesten kokemus rohkeuden saamisessa oli vastauksissa hieman yleisempää 88,4 % (n=38), kuin naisten 80,8 % (n=42) Kysyimme, millaisena vastaajat kokivat paineluelvytyksen, helppona, sopivan haastavana vai vaikeana. Vaikeaa se oli ollut ainoastaan muutamalle vastaajalle,
jotka kuuluivat ikäryhmään yli 65vuotiaat ja naiset. Sopivan haastavaksi se koettiin yleisemmin yli 65vuotiaiden(61,2 % (n=30) ja naisten (65,4 % (n=34) ryhmissä. Puolella 65vuotiaiden tai sitä nuorempien ryhmään 51,1 % (n=24) kuuluvien miesten 50 % (n=22) kokemus oli sopivan haastavasta paineluelvytyksestä ja puolet 50 % (n= 22) heistä kokivat sen helppona. Jatkoharjoittelun mahdollisuutta jäivät kaipaamaan hieman enemmän miehet 32,6 % (n=14) kuin naiset 28,9 % (n=15) sekä iäkkäämmät 25,4 % (n=17) kuin nuorempaan ikäryhmään kuuluvat 25,5 % (n=12). Kaikista vastaajista 99 % (n=96) kokivat sydänturvallisuustilaisuuksien vahvistaneen asuinympäristön sydänturvallisuutta. Pientä eroa löytyi, kun tarkastelimme sukupuolen ja ikäryhmän näkökulmasta asiaa. Naisten (n=53) ja yli
65vuotiaiden (n=49) kokemus oli 100 %:inen, siihen että sydänturvallisuustilaisuudet edistivät heidän asuinympäristönsä sydänturvallisuutta. Miesvastaajista tätä mieltä olivat 97,7 % (n=48) ja ikäryhmään 65vuotiaista tai sitä nuorempiin kuuluvista 67,9 %
(n=47) Sydänturvallisuustilaisuuksissa tiedon jakaminen ja osaamisen harjoittelu ovat vahvasti elvytysopastuksen tavoitteena, joiden kautta valetaan rohkeutta, erityisesti yhdessä omassa kyläyhteisössä toimimiseen. Sydänturvallisuustilaisuuksissa esitettiin paljon
hyviä kysymyksiä ja keskustelu oli rohkeutta luovaa. Tulkitsimme osallistujien olleen todella kiinnostuneita lähimmäisen auttamisesta ja sen tärkeydestä. Syntyi keskustelua, joka meidän mielestämme lisäsi yhteisöllisyyttä yhteisen asian edistämisessä.

Sydänliiton, piirialueiden ja paikallisten Sydänyhdistysten toiminnan yhtenä tärkeänä painopistealueena on ollut sydänturvallisuus. Strategiaan on kirjattu, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus elää sydänturvallisessa ympäristössä. Tämä tarkoittaa, että ihmisillä on elvytysosaamista ja heillä on mahdollisuus saada sydäniskuri käyttöön
minuuttien sisällä. Tässä hankkeessa hankimme yhdeksän uutta sydäniskuria ja sijoitimme ne 24/7 saataville keskusta alueesta etäämmälle, kohteisiin, joissa ei aikaisemmin ole ollut sydäniskuria. Sijoittelussa hyödynsimme käytössä olevia defi.fi
karttapalvelua ja Sydänturvallinen Suomi verkkopalvelua, parhaimman kohteen löytämiseen. Sydäniskurin ympärillä asuville maaseudun asukkaille tässä hankkeessa toteutimme matalankynnyksen maksuttomia ja avoimia sydänturvallisuustilaisuuksia, jossa asukkailla oli mahdollisuus vahvistaa omaa elvytysosaamista tutussa ympäristössään, parantamalla yhteisöllisyyttään muiden alueella asuvien kanssa. Hanke paransi maaseudun asukkaiden turvallisuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä ja
hyvinvointia. Sydänyhdistys loi yhteistyötä moniin uusiin tahoihin sponsorisopimusten ja sijoituskohteiden etsimisissä ja avasi mahdollisuuksia jatkossa sydänasioiden edelleen viemiseen kylille nyt tuttuihin kohteisiin. Sydänsairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy (tilastot v.2024) ja sydänpysähdyskin saattaa olla ensimmäinen oire hiljalleen kehittyneestä sydänsairaudesta, jonka vuoksi ennaltaehkäisevästi olisi sydänasioita tärkeä ottaa puheeksi.
Sydänyhdistyksessä rohkaistuimme hakemaan Leader rahoitusta. Onnistuimme suunnitelman mukaisessa hankkeessa. Saimme monenlaista näkyvyyttä omalle toiminnallemme, loimme hyviä yhteistyökontakteja, veimme sydänasiaa toiminta alueellamme sivukylille, opimme tuntemaan toiminta-aluettamme paremmin ja luomaan uusiin tahoihin rohkeasti yhteistyökontakteja. Saimme jatkokutsuja kyliltä kertaustilaisuuksiin. Kyrönmaan Sydänyhdistyksessä
lupasimme jatkossakin edistää maaseudun asukkaiden elvytysosaamista ja rohkaista nopean avun antamiseen.