Valokuidulla elämää ja turvaa Lapin kyliin -tiedonvälityshanke

Sammanfattning av projektet

Hankkeessa ”Valokuidulla elämää ja turvaa Lapin kyliin” edistettiin Lapin maaseutualueiden digitalisaatiota, tietoliikenneyhteyksien saatavuutta sekä niihin liittyvää osaamista. Tavoitteena oli vahvistaa kylien elinvoimaa ja turvallisuutta tukemalla kyläverkkojen syntymistä, kehittämällä osaamista sekä lisäämällä tietoisuutta valokuidun merkityksestä arjessa.

Hanke toteutettiin tiedonvälityshankkeena koko Lapin alueella vuosina 2023–2025. Toiminnan keskiössä olivat kylien aktivointi, yhteistyön vahvistaminen sekä käytännön toimintamallien kehittäminen. Hankkeessa hyödynnettiin muun muassa kylätiedottajia, joiden avulla kartoitettiin kiinnostusta valokuituliittymiin ja tuettiin kyläverkkohankkeiden valmistelua.

Hankkeen aikana syntyi merkittävä määrä uusia kyläverkkohankehakemuksia ja vahvistettiin olemassa olevien toimijoiden osaamista. Lisäksi toteutettiin digitaitoja ja digiturvaa edistäviä toimenpiteitä. Hanke tuotti konkreettisia toimintamalleja ja lisäsi ymmärrystä kyläverkkojen suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta Lapin erityisolosuhteissa.

Toteutus

Hanke toteutettiin tiedonvälityshankkeena, jonka keskeisinä toimenpiteinä olivat kylien aktivointi, kyläverkkotoiminnan tukeminen, osaamisen kehittäminen sekä digitaalisten taitojen ja turvallisuuden vahvistaminen. Toteutus kattoi koko Lapin alueen ja kohdistui laajasti eri kohderyhmiin, kuten kyläyhteisöihin, kuntiin, valokuituosuuskuntiin sekä muihin sidosryhmiin.

Hanke käynnistyi tilanteessa, jossa valokuiturakentaminen oli Suomessa vilkkaassa vaiheessa, mutta maaseudulla yhteyksien toteutuminen edellytti edelleen julkista tukea. Hankkeen alkuvaiheessa panostettiin erityisesti kylien aktivointiin. Eri puolilla Lappia järjestettiin kyläiltoja ja tiedotustilaisuuksia, joissa esiteltiin valokuituyhteyksien merkitystä, kyläverkkohankkeiden toteutusmalleja sekä rahoitusmahdollisuuksia. Viestinnässä hyödynnettiin monikanavaisesti sosiaalista mediaa, sähköpostia sekä kylien omia viestintäkanavia, kuten WhatsApp- ja Facebook-ryhmiä.

Keskeinen ja hankkeen kannalta erittäin vaikuttava toimintamalli oli kylätiedottajien hyödyntäminen. Hankkeessa rekrytoitiin yhteensä 52 kylätiedottajaa 12 eri kyläalueelle. Kylätiedottajien tehtävänä oli toteuttaa kiinteistökohtaisia kiinnostuskartoituksia ja selvittää valokuituliittymien kysyntää kyläläisten keskuudessa. Malli perustui siihen, että paikallinen ja tuttu toimija tavoittaa asukkaat paremmin kuin ulkopuolinen. Kylätiedottajien työ mahdollisti realistisen kokonaiskuvan muodostamisen liittyjäpotentiaalista, mikä oli keskeistä hankkeiden suunnittelun kannalta. Kaikki rekrytoidut tiedottajat eivät kuitenkaan aktivoituneet, mikä toi esiin myös mallin haasteita.

Aktivointityön tuloksena useilla alueilla käynnistyi kyläverkkohankkeiden valmistelu. Osassa kylistä perustettiin uusia valokuituosuuskuntia, ja joissakin tapauksissa prosessi eteni työryhmien kautta kiinnostuskartoituksista hankehakemuksiin. Hankkeen aikana tuettiin aktiivisesti hankesuunnittelua muun muassa asiantuntijapalveluiden avulla. Esimerkiksi Posion alueella syntynyt Kitkanet-osuuskunta laajensi toimintaansa useisiin kyliin ja haki useita hankkeita eri hakukierroksilla.

Hankkeessa kehitettiin myös verkkosivukokonaisuus, joka kokoaa yhteen kyläverkkohankkeen toteutuksen vaiheet. Sivusto toimii käytännön työkaluna hankkeiden suunnittelijoille ja tukee hakijoita eri vaiheissa ohjaten heitä myös keskeisten sidosryhmien, kuten ELY-keskuksen, pariin. Sivustolle tuotettiin myös karttapohjainen esitys Lapin kyläverkkotilanteesta, mikä auttaa hahmottamaan nykytilannetta ja tulevia hankkeita.

Olemassa olevien valokuituosuuskuntien tukeminen oli merkittävä osa hankkeen toteutusta. Hankkeessa järjestettiin useita koulutuksia, verkostoitumistilaisuuksia ja asiantuntijapuheenvuoroja, joissa käsiteltiin muun muassa kilpailutusta, hyvää hallintoa sekä osuuskuntien toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi järjestettiin säännöllisiä verkkotapaamisia, jotka mahdollistivat kokemusten vaihdon ja yhteistyön kehittämisen eri toimijoiden välillä.

Hankkeen aikana tunnistettiin selkeä tarve vahvistaa osuuskuntien välistä yhteistyötä. Tätä pyrittiin edistämään, mutta yhteisen alueorganisaatiomallin luominen ei toteutunut hankkeen aikana. Syiksi tunnistettiin muun muassa toimijoiden erilaiset lähtökohdat, resurssien rajallisuus sekä ulkopuolisen asiantuntijuuden puute. Tästä huolimatta yhteistyö lisääntyi ja keskustelu yhteisistä toimintamalleista jatkui.

Hankkeessa tuettiin myös yksittäisiä osuuskuntia käytännön tilanteissa. Projektipäällikkö avusti esimerkiksi raportoinnissa, maksatushakemuksissa sekä operaattoripalveluiden kilpailutukseen ja vaihtamiseen liittyvissä prosesseissa. Joissakin tapauksissa prosessit olivat pitkiä ja monimutkaisia, mutta niiden kautta saatiin aikaan konkreettisia parannuksia osuuskuntien toimintaan.

Osana hanketta toteutettiin Digi tutuksi ja turvaksi Lapin kylissä -kokonaisuus. Siihen sisältyi laaja kysely, jolla kartoitettiin kyläläisten digitaitoja ja tarpeita. Kyselyn lisäksi järjestettiin tilaisuuksia, joissa käsiteltiin digitaalisen arjen perusasioita, digiturvaa sekä palveluiden käyttöä. Tilaisuuksia järjestettiin sekä paikan päällä että verkossa, ja niiden toteutuksessa tehtiin yhteistyötä eri Leader-ryhmien, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeen toteutuksessa tehtiin tiivistä ja laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Mukana olivat muun muassa Lapin ELY-keskus, kunnat, Leader-ryhmät, kyläyhdistykset, valokuituosuuskunnat, teleoperaattorit sekä muut asiantuntijatahot. Yhteistyö mahdollisti tiedon tehokkaan välittämisen, toiminnan laajan alueellisen kattavuuden sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen.

Resultat

Hankkeen keskeisin tulos oli kyläverkkohankkeiden merkittävä lisääntyminen Lapissa. Aktivointityön ansiosta rahoitusta haettiin yhteensä 17 kyläverkkohankkeelle, mikä ylitti hankkeelle asetetut tavoitteet yli kaksinkertaisesti. Tämä osoittaa, että hankkeen toimenpiteet vastasivat todelliseen tarpeeseen ja onnistuivat aktivoimaan kyliä konkreettisiin toimiin.

Hankkeen toimintaan osallistui laajasti eri kohderyhmiä, ja osallistujamäärät ylittivät asetetut tavoitteet. Toiminnan piirissä oli yli 3 000 henkilöä, mikä kertoo onnistuneesta viestinnästä ja laajasta kiinnostuksesta aiheeseen. Myös viestinnän vaikuttavuus oli merkittävä: lehtiartikkeleita julkaistiin suunnitellusti ja medianäkyvyys, erityisesti sosiaalisessa mediassa, ylitti tavoitteet selvästi.

Kylätiedottajamalli osoittautui yhdeksi hankkeen keskeisimmistä onnistumisista. Sen avulla saatiin kattavaa tietoa kyläkohtaisesta kiinnostuksesta valokuituliittymiin sekä luotiin vahva pohja hankesuunnittelulle. Malli lisäsi myös kyläläisten osallistumista ja sitoutumista hankkeisiin. Samalla saatiin kokemusta mallin kehittämisestä ja tunnistettiin siihen liittyviä haasteita, kuten tiedottajien aktivoinnin vaihtelevuus.

Hankkeessa kehitetty verkkosivukokonaisuus on merkittävä pysyvä tulos. Sivusto kokoaa yhteen kyläverkkohankkeen keskeiset vaiheet ja tarjoaa käytännön ohjeita hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi karttapohjainen esitys Lapin kyläverkkotilanteesta parantaa tiedon saavutettavuutta ja tukee tulevien hankkeiden suunnittelua.

Valokuituosuuskuntien osaaminen vahvistui hankkeen aikana. Koulutusten, asiantuntijapalveluiden ja verkostoitumistilaisuuksien kautta toimijat saivat tukea muun muassa hallinnollisiin velvoitteisiin, kilpailutuksiin sekä teknisiin ratkaisuihin liittyen. Tämä paransi osuuskuntien valmiuksia ylläpitää ja kehittää toimintaansa pitkällä aikavälillä.

Hankkeen aikana syntyi myös uutta yhteistyötä eri toimijoiden välille. Osuuskunnat lisäsivät keskinäistä vuoropuheluaan, ja yhteistyötä tehtiin myös kuntien, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Vaikka yhteistä alueorganisaatiomallia ei saatu aikaan, keskustelu ja yhteistyön kehittäminen etenivät merkittävästi.

Digi tutuksi ja turvaksi -kokonaisuus tuotti arvokasta tietoa kyläläisten digitaitojen tasosta ja tarpeista. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista koki hallitsevansa digitaaliset perusasiat, mutta tarve lisätuelle oli edelleen olemassa. Erityisesti nousi esiin tarve opastukselle digipalveluiden käytössä, digiturvassa sekä uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, hyödyntämisessä.

Tilaisuudet lisäsivät osallistujien tietoisuutta ja rohkaisivat heitä kehittämään omaa osaamistaan. Samalla havaittiin, että osallistuminen oli aktiivisempaa kylätasolla kuin kirkonkylissä, mikä antaa tärkeää tietoa tulevien toimenpiteiden kohdentamiseen.

Kaikkia hankkeen tavoitteita ei saavutettu. Erityisesti tavoitteet, jotka liittyivät uusien alueellisten yhteistyörakenteiden luomiseen, jäivät toteutumatta suunnitellusti. Syinä olivat muun muassa resurssien rajallisuus, toimijoiden erilaiset lähtökohdat sekä ulkopuolisen asiantuntijatuen puute. Lisäksi kaikilla alueilla ei aktivoinnista huolimatta edetty hankehakemuksiin, mikä johtui esimerkiksi huolesta osuuskuntamallin raskaudesta.

Kokonaisuutena hankkeen tulokset olivat kuitenkin erittäin hyvät. Useimmat tavoitteet saavutettiin tai ylitettiin, ja hanke tuotti merkittäviä ja konkreettisia tuloksia Lapin kylien digitalisaation edistämisessä. Lisäksi hanke vahvisti Lapin asemaa kyläverkkojen kehittämisen edelläkävijänä ja loi pohjaa tulevalle kehittämistyölle.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeella oli merkittävä vaikutus Lapin kylien digitalisaation edistämiseen, tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen sekä kylätoimijoiden osaamisen vahvistamiseen. Vaikutukset ulottuvat yksittäisten kyläverkkojen käynnistämisestä laajemmin alueelliseen kehittämiseen ja yhteistyörakenteiden vahvistumiseen.

Keskeinen vaikutus oli kyläverkkohankkeiden määrän selkeä kasvu. Hankkeen aktivointitoimenpiteiden ansiosta useilla alueilla siirryttiin pelkästä kiinnostuksesta konkreettisiin toimiin, kuten osuuskuntien perustamiseen, hankesuunnitteluun ja rahoitushakemuksiin. Tämä vahvisti kylien omatoimisuutta ja kykyä edistää omia tietoliikenneratkaisujaan. Samalla hanke lisäsi ymmärrystä siitä, mitä kyläverkkohankkeen toteuttaminen käytännössä edellyttää.

Hanke vaikutti merkittävästi myös tietoisuuden lisääntymiseen. Valokuituyhteyksien merkitys arjen sujuvuuden, työnteon, opiskelun, palveluiden saavutettavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta tuli esille laajasti. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla ymmärrys kiinteiden tietoliikenneyhteyksien merkityksestä kokonaisturvallisuuden osana vahvistui.

Osaamisen kehittyminen oli yksi keskeisistä vaikutuksista. Hankkeen aikana valokuituosuuskuntien toimijat saivat koulutusta ja tukea muun muassa hallintoon, kilpailutukseen ja teknisiin ratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. Tämä vahvisti toimijoiden valmiuksia vastata verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvistä velvoitteista. Samalla tunnistettiin osaamisen kehittämisen jatkuva tarve, erityisesti tilanteissa, joissa toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön.

Hanke edisti myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kyläverkko-osuuskuntien välinen vuoropuhelu lisääntyi, ja yhteisiä keskusteluja käytiin muun muassa verkkojen ylläpidosta, palveluista ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Yhteistyö kuntien, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistui, mikä parantaa edellytyksiä uusien hankkeiden käynnistämiselle jatkossa.

Vaikutukset näkyivät myös siinä, että hankkeessa tunnistettiin selkeästi kyläverkkojen kehittämiseen liittyviä haasteita. Näitä ovat muun muassa osuuskuntamallin kuormittavuus pienissä kylissä, toimijoiden jaksaminen, osaamisvajeet sekä yhteistyörakenteiden puutteet. Erityisesti talkootyöhön perustuvan toiminnan riskit, kuten uupumus, nousivat esiin. Näiden haasteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta jatkokehittämiselle.

Hankkeen aikana korostui myös tarve huomioida kyläverkkojen koko elinkaari jo suunnitteluvaiheessa. Liittyjäpotentiaalin realistinen arviointi, taloudellinen kestävyys sekä ylläpidon järjestäminen ovat keskeisiä tekijöitä toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta. Tämä näkökulma vahvistui hankkeen aikana ja ohjaa tulevaa kehittämistyötä.

Digitaalisten taitojen osalta hankkeella oli vaikutusta tietoisuuden lisääntymiseen ja osaamisen kehittämiseen. Digi tutuksi ja turvaksi -kokonaisuus osoitti, että vaikka monilla on perustaidot hallussa, tarve lisätuelle on edelleen merkittävä. Erityisesti nousi esiin tarve käytännönläheiselle opastukselle digipalveluiden käytössä, digiturvassa sekä uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Samalla havaittiin, että vertaisopastajien potentiaalia on, mutta heidän aktivoimisensa vaatii tukea ja selkeitä toimintamalleja.

Hankkeen vaikutukset ulottuvat myös strategiselle tasolle. Toiminta vahvisti Lapin asemaa kyläverkkojen kehittämisen edelläkävijänä ja tuotti toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa. Hanke osoitti, että tiedonvälityksellä ja paikallisella aktivoinnilla voidaan merkittävästi edistää infrastruktuurihankkeiden käynnistymistä.

Jatkotoimenpiteiden osalta hankkeessa tunnistettiin useita keskeisiä kehittämistarpeita. Ensinnäkin kyläverkko-osuuskuntien osaamista ja toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa edelleen. Tämä edellyttää pitkäjänteistä tukea sekä ulkopuolisen asiantuntijuuden hyödyntämistä erityisesti teknisissä, taloudellisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä.

Toiseksi yhteistyörakenteita tulee kehittää. Osuuskuntien välinen yhteistyö on tärkeää esimerkiksi ylläpidon, palveluiden hankinnan ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tämä voi edellyttää uusien toimintamallien ja organisaatiorakenteiden kehittämistä, mikä vaatii jatkossa erillistä panostusta.

Kolmanneksi on tarpeen kehittää joustavampia toteutusmalleja erityisesti pienille ja harvaan asutuille kylille. Osuuskuntamalli ei sovellu kaikille alueille, ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittäminen voi madaltaa kynnystä hankkeiden käynnistämiseen.

Neljänneksi digitaitojen kehittämistä tulee jatkaa. Tarve käytännönläheiselle opastukselle, digiturvan vahvistamiselle ja uusien palveluiden käyttöönoton tukemiselle on selkeä. Toimenpiteitä tulee kohdentaa erityisesti niihin ryhmiin ja alueisiin, joissa tarve on suurin.

Viidenneksi julkisen tuen merkitys korostuu myös jatkossa. Harvaan asutuilla alueilla valokuituverkkojen rakentaminen ei toteudu markkinaehtoisesti, joten tukijärjestelmien jatkuvuus on keskeistä. Samalla tulee varmistaa, että tukitaso on riittävä vastaamaan kasvaviin kustannuksiin.

Hankkeessa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin on jo lähdetty vastaamaan jatkohankkeella, jonka tavoitteena on vahvistaa kyläverkkojen osaamista, kehittää uusia toimintamalleja sekä tukea verkkojen pitkäjänteistä kehittämistä. Näin varmistetaan, että hankkeen tulokset ja vaikutukset jatkuvat ja laajenevat myös hankekauden jälkeen.