Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-08-17 00:00:00

Demonstraatio;Digitalisaatio ;Kulttuuri, kulttuuriperintö;Matkailu;Sosiaalinen pääoma;Vapaa-ajan asukkaat 

Demonstration;Digitalisering;Fritidsboende ;Kultur, kulturarv;Socialt kapital;Turism

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Humppilan kunta

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

258867

Päättynyt

Avslutat

www.humppila.fi

Humppilan kunnan hankkeella tehdään tunnetuksi Humppilan ainutlaatuista roolia sotiemme aikana, vuosina 1939-1945. Humppilassa on asunut ennätysmäärä Mannerheim-ristin ritareita koko Suomessa suhteessa väkilukuun. Humppila myös antoi itsenäisyyden puolesta raskaan uhrin – kunnasta kaatui sankarivainajia ennätysmäärä kunnan kokoon nähden. Myös Karjalan evakoita tuli Humppilaan paljon, 470 henkeä.

Hankkeella kunta tuo esille menneiden sukupolvien perintöä toteuttamalla Humppilan Lasin alueelle Mannerheim-ristin ritarien valtakunnallisen museon, Ritarigallerian. Hanke palvelee maaseudun matkailua kansallisesti ja kansainvälisesti.

41595.85

SO8

41595.85

LounaPlussa ry

LounaPlussa ry

2025-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

HUMPPILA

HUMPPILA

100

2026-05-04T09:10:00.290Z

Ritariperintöhanke eteni pitkälti hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelman mukaisesti palkattiin osa-aikaisesti hanketyötä tekevä koordinaattori. Maaliskuussa 2024 museoalalla aiemminkin työskennellyt filosofian maisteri Sampsa Perälä aloitti osa-aikaisesti koordinaattorin tehtävät museoapulaisen nimikkeellä. Perälän ja tuolloin kunnanjohtajana sekä hankejohtajana toimineen Antti Ahosen johdolla suunniteltiin näyttelyn pysyvä sisältö, käynnistettiin Ritarigallerian toiminta sekä vietettiin juhlavia avajaisia elokuussa 2024. Hankkeen ympärille on muodostunut myös laaja ja toimiva vapaaehtoisten verkosto, joka on ollut isossa roolissa hankkeen toteutumisessa. Perälä jatkoi museoapulaisena osa-aikaisesti joulukuuhun 2024 asti.

Osana Ritarigallerian toimintaa on järjestetty luentotilaisuuksia ja seminaareja. Avajaisissa puhujina olivat jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin poika Hans Adolf Ehrnrooth, europarlamentaarikko Mika Aaltola, tuolloin työministerinä toiminut Arto Satonen, dosentti Lasse Laaksonen ja Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen jäsen Heikki Lehtonen. Ritari Viljo Laakson ritarinimityksen vuosipäivänä niin ikään puhujina olivat Heikki Lehtonen ja dosentti Laaksonen. Puhujaksi tuolloin saatiin myös Viljo Laakso -elämäkertakirjailija Heikki Peltomäki. Ritarigallerian yksivuotissyntymäpäiviä vietettiin 6.9. Tuolloin puhujana oli komentaja evp. Matti Ketola. Tapahtumiin on liittynyt myös juhlallisia seppeleenlaskuja ritarien haudoille.

Osana hankesuunnitelmaa oli myös Ritaripuiston perustaminen osaksi Kauppilan perinnetilaa. Ritaripuiston osalta saatiin tehtyä piirustukset ja suunnitelmat elo-syyskuun 2024 aikana rakennusmestari Matti Saarenmaan johdolla. Ritaripuiston rakennuttaminen hankeajan puitteissa ei ollut mahdollista muun muassa ennakoitua suurempien kustannusten vuoksi. Asiaa saatiin kuitenkin hankkeen puitteissa edistettyä puiston piirustusten ja suunnitelmien muodossa, joka taas mahdollistaa puiston toteuttamisen tulevaisuudessa osaksi Kauppilan perinnetilaa.

Hankkeesta on viestitty kattavasti eri medioissa. Ritariperintö-hankkeen viestintä on ollut laajaa ja kattavaa ympäri Suomen. Ritariperintö-hanke, erityisesti hankkeen näkyvimpänä osana toteutettu Ritarigalleria, on saanut näkyvyyttä koko hankeajan kymmenissä sanomalehdissä, teemalehdissä, verkkolehdissä ja muilla media-alustoilla ympäri maata. Ritariperintö-hankkeen viestintää on toteutettu tehokkaasti koko hankkeen ajan, hankkeen alusta alkaen. Ritariperintö-hanke sekä hankkeen laaja viestintä palvelee kulttuuriperintöä, historiallisia arvoja ja maaseudun matkailua kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Ritarigallerian sosiaalisen median sivuilla on ollut koko hankkeen ajan nähtävillä EU-tunnus sekä Leader-logo. Sosiaalisen median kuvauksissa käy ilmi hankkeen tavoitteet ja EU:n rahoitusosuus. Ritarigallerialla on käytössään myös omat verkkosivut. Verkkosivujen alaosassa on myös koko hankkeen ajan ollut esillä EU-tunnus, Leader-logo sekä teksti, josta käy ilmi hankkeen tavoitteet ja EU:n rahoitusosuus. Museotilamme ulkopuolen seinustalla on koko vuokrausajan on ollut esillä A3 -kokoinen juliste, jossa kerrotaan hankkeesta ja rahoittajasta. Juliste on siis luettavissa ja nähtävillä myös itse museon ollessa suljettuna.

Hankkeen aikana toteutimme Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian avaamisen osaksi Kauppakeskus Humppilan Lasia. Loimme toimivan näyttelykokonaisuuden, joka täydentää Suomen sotahistoriallisten museoiden kenttää nostaen keskiöön Suomen korkea-arvoisimman sotilaallisista ansioista myönnetyn kunniamerkin saajat, Mannerheim-ristin ritarit. Ritarimuseon kokoelmaan on saatu lahjoituksina ja pitkäaikaislainoina kymmeniä aitoja Mannerheim-ristin ritareihin liittyviä esineitä – esimerkkeinä voi mainita Humppilassa asuneiden Kauko Tuomalan ja Viljo Laakson aidot esineet, sekä hyvin tunnettujen ritarien, kuten Adolf Ehrnroothin, C. G. E. Mannerheimin, Lauri Törnin, Osmo Laakson, Albert Räsäsen, Kustaa Tapolan sekä Ruben Laguksen aidot esineet.

Pystyimme siis hankkeen avulla luomaan jotakin uutta, jota Suomessa ei ole aiemmin ollut. Ritarigallerian avulla voimme myös opettaa suomalaisille kansakuntamme historiaa ja kertoa siitä, millaisia uhrauksia Suomi on historiansa saatossa tehnyt säilyttääkseen itsenäisyytensä.

Ritarigallerian avulla olemme myös pystyneet luomaan uuden vetovoimatekijän Humppilan kuntaan. Ritarigalleria on kiinteä osa Humppilan kunnan kulttuuritarjontaa lisäten näin kunnan kiinnostavuutta matkailukohteena. Hankkeen avulla Humppilaa on voitu myös ”brändätä” uudelleen ja tehdä tunnetuksi ”ritarikuntana”. Kyseinen nimitys kunnalle on oikeutettu, sillä Humppilassa on asunut ennätyksellinen määrä Mannerheim-ristin ritareita suhteessa väkilukuun. Humppilan rooli on kiistaton sotiemme aikana vuosina 1939-1945.

Pystyimme hankeaikana luomaan toimivat käytänteet museon toiminnalle ympärivuotisesti. Museon ympärille on muodostunut toimiva ja kattava vapaaehtoisten verkosto, joka osaltaan tukee museon toimintaa. Olemme myös pystyneet luomaan verkostoja muihin alan museoihin sekä alalla toimiviin yhdistyksiin ja säätiöihin luoden näin mahdollisuuksia toiminnan jatkumiselle ja laajentumiselle.

Ritariperintö -hankkeella ja sen myötä perustetulla Ritarigallerialla on ollut välitöntä vaikutusta Humppilan kunnan matkailutarjontaan. Tarjolla on nyt yksi kulttuurikohde lisää, joka houkuttelee uusia aiheesta kiinnostuneita matkailijoita. Ensimmäisen aukiolovuoden aikana Ritarigallerialla on järjestetty myös useita ryhmäopastuksia. Ryhmäopastuksilla on paitsi vaikutusta itse Ritarigallerian toimintaan, mutta myös muihin alueen toimijoihin. Olemme panneet merkille, että Ritarigalleriassa vierailevat ryhmät kuluttavat myös muita alueen palveluita. Retki Ritarigalleriaan saattaa sisältää ruokailun jossakin alueen ravintoloissa tai käynnin myös toisessa alueen kulttuurikohteessa. Toimintamme siis poikii asiakkaita myös muille alueen toimijoille.

Ritarigallerian avulla voimme opettaa sen kävijöitä tärkeästä ajanjaksosta Suomen historiaa. Näin lisäämme ihmisten tietoisuutta siitä, mitä maamme on historiansa saatossa kokenut, mitä itsenäisyytemme säilyttäminen on vaatinut ja millaisia uhrauksia se on vaatinut paitsi koko Suomen kansalta mutta erityisesti Mannerheim-ristin ritareilta. Pyrimme toiminnallamme lisäämään tietoisuutta myös nuorten joukossa ja tarjoammekin koululais- ja päiväkotiryhmille ilmaisen opastuksen Ritarigalleriassa. Tietoisuuden lisäämiseen eri kohderyhmille pyrimme jatkossakin. Ritariperintöhanke on myös ajankohtainen nykyisen maailmantilanteen vuoksi, mikä sinällään lisää itse hankkeen kiinnostavuutta, mutta myös sen vaikuttavuutta. Aihe kiinnostaa yhä enemmän, sillä se on entistäkin lähempänä meitä kaikkia.

Ritarigalleriasta on muodostunut myös aiheesta kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Niin ritarien omaiset kuin muutkin sodat jollakin tapaa kokeneet voivat Ritarigallerialla kokoontua ja jakaa kokemuksiaan samalla aiheeseen syventyen.

Hankkeella on ollut myös työllistäviä vaikutuksia. Hankesuunnitelman mukaisesti palkattiin hankkeelle osa-aikainen koordinaattori Perälä, joka teki hanketyötä maaliskuusta 2024 joulukuuhun 2024 asti. Perälän jälkeen Ritarigalleriasta on vastannut tuntityöntekijänä Humppilan kunnalle palkattu filosofian maisteri Alho, joka hoitaa Ritarigallerian asiat galleriavastaavan tehtävänimikkeellä. Myös yhdistykset ovat hyötyneet Ritarigallerian toiminnasta, sillä Ritarigalleriassa päivystävä yhdistys on saanut rahallisen korvauksen tehdystä päivystysvuorosta, jonka yhdistys on voinut edelleen oman toimintansa kehittämiseen. Ritarigallerian toiminnan jatkuessa hankeajan jälkeen tulee toiminnalla olemaan myös tulevaisuudessa työllistävä vaikutus.

Hankkeella on vaikutuksia paitsi Mannerheim-ristin ritarien tunnettuuteen mutta myös Humppilan tunnettuuteen. Tavoitteena on tehdä Ritarigalleriasta, jatkossa mahdollisesti myös Ritaripuistosta, pysyviä matkailukohteita, jotka palvelevat alueellisesti ja myös valtakunnallisesti Humppilan ja koko Lounais-Hämeen alueen matkailua, kulttuuria ja vapaa-aikaa sekä alueen elinvoimaa ja tunnettuutta. Humppilan kunta voi jatkossakin markkinoida itseään ritarikuntana täysin oikeutetusti. Nimitys on loistava lisä kunnan markkinointiin, sillä se on mieleenpainuva ja mielenkiintoinen.

Ritarigalleriaa on tarkoitus jatkossakin tehdä yhä tunnetummaksi lisäämällä markkinointia, järjestämällä museolla tapahtumia ja mainostaa yhä enemmän hyvänä retkikohteena. Keskeisenä osana museon kehittämistä tulee olemaan sen esineistön laajentaminen ja sen tuominen ”lähemmäs” kävijää muun muassa digitoimalla joitakin esineitä. Näin museokävijä voi tutkia osaa esineistöstä lähemmin ja saada käynnistään enemmän. Suunnitelmissa on myös järjestää vaihtuvia näyttelyitä keskittymällä vuorollaan yksittäiseen ritariin ja hänen esineistöönsä.

Hankkeen päättyessä 31.12.2025 museon toiminta ja ylläpito siirtyy Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys ry:lle. Tukiyhdistyksellä on osaava ja toimiva hallintoneuvosto, jolla on hyvät resurssit ylläpitää ja edelleen kehittää Ritarigallerian toimintaa. On keskusteltu tukiyhdistyksen mahdollisuuksista palkata galleriavastaavana toiminut Alho vastaamaan museon toiminnasta jatkossakin. Myös toiminnassa mukana olleet muut yhdistykset ja vapaaehtoiset ovat edelleen kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä Ritarigallerian kanssa.

Sotiemme perinteen ja ritariperinnön ylläpito Humppilassa -hankkeella on tehty hankkeen käynnistämisestä, eli marraskuun alusta 2023 alkaen tunnetuksi Humppilan ainutlaatuista roolia sotiemme aikana vuosina 1939-1945. Humppilassa on asunut ennätyksellinen määrä Mannerheim-ristin ritareita suhteessa väkilukuun. Hankkeen keskiössä on ollut pysyvän valtakunnallisen Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian perustaminen ja avaaminen kauppakeskus Humppilan Lasin liiketiloihin.

Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian avaaminen onnistui hankesuunnitelman mukaisesti. Avasimme Kauppakeskus Humppilan Lasin tiloihin Ritarigallerian elokuussa 2024. Näyttelymme täydentää Suomen sotahistoriallisten museoiden kenttää nostaen keskiöön Suomen korkea-arvoisimman sotilaallisista ansioista myönnetyn kunniamerkin saajat, Mannerheim-ristin ritarit. Esittelemme keskeisten ja vähemmän tunnettujen ritarien henkilötarinat ja sotilaspolut. Vain 191 jatkosodan tai Lapin sodan kokenutta sotilasta nimettiin ritariksi, mutta he olivat edustava otos tuon ajan suomalaisista miehistä. Ritarit pystyivät erottautumaan ansioillaan lukuisista muista itsensä joka päivä ylittävistä sotilaista. Näyttelyssä on esillä ritarien alkuperäistä esineistöä. Kunniaseinällä esittelemme kaikkien 191 ritarien kuvat koosteessa, jonka laatuista ei mistään muualta Suomessa löydy. Humppilalaiset ritarit on nostettu näyttelyn keskiöön sekä esineistön että infotaulujen osalta.

17886.21

15390.47

8319.17

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

2023-08-16 00:00:00

Kulttuuri, kulttuuriperintö;Kulttuuriperintö;Matkailu;Pilotointi;Reitistö;Sosiaalinen innovaatio;Vapaa-ajan toiminta, harrastukset

Fritidsverksamhet, hobbyer ;Kultur, kulturarv;Kulturarv;Leder;Pilotprojekt;Social innovation;Turism

Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Livskraftscentralen i Inre Finland

4

Hanketuki

Projektstöd

Humppilan Kulmakunnat ry

Paikallinen/Alueellinen

Lokal/Regional

257036

Päättynyt

Avslutat

https://www.facebook.com/profile.php?id=100084885800502

Humppilan kulmakuntien hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan kulttuuri- ja matkailutapahtuma, joka esittelee Humppilan kiinnostavia historiallisia kohteita elämyksellisessä ja tarinallisessa muodossa. Kulttuurituote tulee samalla juhlistamaan Humppilan 150-juhlavuoden viettoa. Matkailukierros tulee olemaan toteutettavissa sekä omatoimisesti (autolla, polkupyörällä, ym.) että opastettuina ryhmämatkoina (bussilla). Opastettuihin ryhmämatkoihin suunnitellaan mukaan juhlavuonna elämyksellisiä ja draamallisia elementtejä,

9532

SO8

11915

LounaPlussa ry

LounaPlussa ry

2024-12-31 00:00:00

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Europeiska landsbygdsfonden 2023–2027

0

Yhteistyöhankkeet

Samarbetsprojekt

Kehittämishanke

Utvecklingsprojekt

Koordinointi- ja aktivointihankkeet

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

HUMPPILA

HUMPPILA

80

2025-01-20T12:44:19.721Z

Hankesuunnitelman mukaisesti reitin suunnittelu, esitteet, kivien siirto, taidelaatat ja opastetut bussimatkat sekä kahvitarjoilu Kauppilassa. Esittelykierros oli dramatisoitu, ja siellä oli mukana useita näyttelijöitä, jotka olivat paikallisväestöä.
Reitin suunnitteluun kuului qr-tekstien laatiminen, ja niihin liittyvä laajempi asioiden taustoittaminen, mitä hyödynnettiin haitariesitteen laatimisessa, opastekstissä ja kertojan tarinoissa. Ensimmäisellä kierroksella dramatisoinnit videoitiin, ja ne tulevat osaksi reitin esittelyä nettisivuilla. Näytelmäsuoritukset ja opastukset valmisteltiin aineiston pohjalta (digiarkisto, lehdet, kunnanaltuuston pöytäkirjat, kunnan historiakirjallisuus ja kirjaston kotiseutukokoelma, Armas Puolimatkan elämänkerta ja paikallisten ihmisten kokemustieto).
Museojunassa 9.6.2024 esitettiin laulu junaryöstöstä (13 säkeistöä), jonka ovat tehneet kansanmusiikkitieteen professori emeritus Hannu Sahan Primo-yhtye. Siihen kuuluivat Sahan lisäksi Rauno Nieminen ja Heikki Laitinen. Talvisella dramatisoitiin kohtaus Kalle Talvisen elämästä ja toimista. Mukana olivat Kalle Talvinen, hänen tyttärensä ja piika, joka etsi töitä paikkakunnalta. Kirkossa pysähdyttiin Heljä-Liukko Sundströmin taideteosten äärellä. Esittelyssä oli teosten syntyprosessi ja sisältö. Käynti korvasi vierailun Atelje Heljässä, mikä estyi taitelijan kuoleman johdosta. Yksi bussiretkien vierailuista saatiin järjestettyä, kun Sannakaisa Sundströn-Pellinen avasi ateljeen ovet. Kauppilassa tuotiin esille perinnetietoa hevosmiehen tarinoina, leivän leivontana ja myyntinä, runonlausuntana (Eino Leinon Herran kansa sekä Kauppilan emännän sunnuntaipäivän viettona, johon kuuluivat raamatunluku 1800-luvun Raamatusta sekä virsilaulu. Yleisö sai yhtyä suvivirteen. Kauppilassa oli myös kahvitarjoilu, joka järjestettiin talkoovoimin. Vaatetusta saatiin mm. Forssan teatterilta sekä paikallisten varastoista. Suunnittelupalavereja ja viestintää eri tahojen kanssa oli runsaasti (kunnan eri tahot, eläkejärjestöt, näyttelijät, teatteri, Museorautatie, Kulmakuntien hallitus jne.).
Hankkeeseen kuuluvia bussiretkiä järjestettiin kolme, 9.6., 12.6. ja 7.8. Lisäksi kaikki ylä- ja alakoulun oppilaille järjestettiin kotiseutuun tutustumista yhteensä viidellä retkellä. Näiden retkien bussikustannuksista vastasi koulu. Kohteina olivat Järvensuon esihistoriallinen alue, Talvisen työläiskoti ja Pekka Leinon kotimuseo. Retkestä on tarkoitus tehdä jatkuva käytäntö 7-luokkalaisille. Esittelijänä ja kertojana bussiretkillä oli Kulmakuntien pj. Seija Kylä-Markula.
Taidelaattojen ja reliefien julkistaminen kulttuurikohteissa.
Hanketta on markkinoitu Humppilan Kulmakuntien Facebook -sivuilla ja kunnan sivuilla, jossa hankkeella on oma kokonaisuutensa. Kunnanjohtaja on ollut aktiivinen markkinoija. Mainos on pyörinyt myös Lasitornin ja Lasitehtaan TV-näytöillä. Edelleen sitä on esitelty seutukunnallisissa matkailusivuilla. Kohteiden haitariesitettä painettiin 1500 kappaletta ja se on ollut saatavilla kirjastossa. Haitariesitteen kuvat toimivat samalla postikortteina. Mainosjulisteita on ollut esillä kunnan ja lähiluntien ilmoitustauluilla, mm. Lasitehtaalla, Lasitornissa, Kenkämaailmassa, Kotipalvissa, kirjastossa ja kaupassa. Maksettuja Facebook -mainoksia on ollut kolme. Lehdistötiedote tehtiin ja sen julkaisi Loimaan Lehti. Juuri tämä julkaisu tavoitti Arma Puolimatkan pojantyttären, joka oli mukana bussiretkellä. Lisäksi reittiä on mainostettu suullisesti aina kun mahdollista ja tieto onkin kulkenut tehokkaasti ”puskaradiona”. Edelleen kierroksesta ilmoitettiin kunnan joka talouteen jaettavalla tiedotteella.
Kustannukset vastasivat kohtuullisen hyvin arviota. Yllätyksenä oli videointi, joka ei vastannut sovittua. RF-media alensikin hintaa sen vuoksi puoleen.
Haasteena oli taiteilija Heljä Liukko- Sundströmin yllättävä kuolema. Reitti pohjautui paljon hänen vetovoimaansa ja vierailu ateljeessa sekä taitelijan tapaaminen kuului suunnitelmaan. Lisäksi reitin punaisena lankana oli kohteisiin suunnitellut Heljän keramiikalaatat. Samalla reitti toimii taidepolkuna. Näitä oli jo valmiina Armas Puolimatkan muistomerkillä ja Pekka Leinon Kotimuseolla. Muihin kohteisiin suunnitellut laatat Heljältä jäivät tekemättä ja aiheuttivat pulmallisen tilanteen. Uniikkia Humppilasta oli johtoajatuksena ja Heljän laatat korvautuivat lopulta Taidetakomo Tuuli Wirmanin kuparirelifeinä. Reitin avaus piti olla laattojen paljastuksineen juhlallisesti 9.6.2024, mutta jouduimme muuttamaan suunnitelmaa. Kaikki muu toteutui, mutta kuparireliefit valmistuivat syyskuun lopulla ja ne kiinnitettiin lokakuussa. Myöhäisen ajankohdan vuoksi laatat esiteltiin vain digitaalisesti kuvakollaasina.
Haasteena oli myös bussiretkien ennakkoilmoittautumiset. Paljon oli mukaan tulijoita myös ilman ilmoittautumisia. Tästä opittiin se, että aina varattuna iso bussi. Bussit olivat lähes täynnä joka retkellä. Retkistä tuli paljon kiittävää palautetta, mikä lisäsi ”puskaradion” toimivuutta.
Haasteena oli myös arvioitua suurempi työmäärä. Talkootunteja kertyi reippaasti.

Valmis ja testattu matkailukierros. Reittiä esiteltiin myös Humppilan koululaisille, yhteensä viisi esittelymatkaa. Reitti jää koulun opetussuunnitelmaan. Minun Humppilani on omana kokonaisuutena esitelty Humppilan matkailusivuilla. Valmiina rakenteena reitin voi liittää kaupallisiin sovelluksiin ja rakentaa erilaisia retkiyhdistelmiä ryhmille kunnan sisällä ja laajemminkin seutukunnalla.

Retki on suunniteltu jäävän pysyväksi osaksi kunnan matkailutarjontaa. Kunnan matkailukohteet voidaan yhdistää valittaviksi kohteiksi Visit-Humppila-sivuston kautta (historia, luonto, kulttuuri ym.). Asiasta on keskusteltu kulttuurikoordinaattorin kanssa. Markkinointia suunnitellaan edelleen. Lisäksi retki on osa koulun opetussuunnitelmaa.
Hankkeen vaikutuksia on Humppilan kiinnostavien matkailukohteiden esilletuominen. Samalla tehdään Humppilaa tunnetuksi, ja lisätään alueen vetovoimaa sekä luodaan yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Suunnitelmissa myös kaupallisten sovellusten hyödyntäminen kunnan tahtotilasta riippuen sekä myös yhteistyö matkatoimistojen kanssa.

Markkinointiin kuuluu sometiedotus ja mainonta facebooksivustoilla. Lisäksi kunnan tiedotus somessa ja kunnan sivuilla. Esittely myös Lasitornin ja lasitehtaan tv-näytöillä. Kunnassa ja lähikunnissa oli printattuja mainoksia. Lisäksi seutukunnallinen tiedotus. Jaettiin lehdistötiedotteet, ja Loimaan lehti julkaisi uutisen. Kunnan joka talouteen jaettava tiedote.

Kulttuurireittiä pitää yllä kunnan kulttuurikoordinaattori ja sivistystoimenjohtaja. Kulmakunnat -yhdistyksen pj. Seija Kylä-Markula toimii yhtenä yhteyshenkilönä matkailutoimijoille ja reitin oppaana niin kauan kuin on ajankohtaista.

Minun Humppilani, aikamatka Hämeen sydänmailla -kulttuuri – ja matkailukierroksen toteuttaminen. Sytykkeenä Humppila 150 vuotta -juhlavuosi ja sen jälkeen pysyvän kulttuuritarjonnan saaminen kunnan matkailurakenteeseen.

4098.76

3526.84

1906.4